KE 3 2025 3 (Part 3 of 5)

Levyn saumakohta tii- vistetään massalla. Säätöjalkojen väliin asennetaan sopivan pak- suiset XPS-eristeet. Jalkojen kohdat eristetään elastisella uretaanivaahdolla. Kylmäsillan muo- dostuminen estetään siten, että säätöjalat jäävät eristekerroksen väliin. Lisäksi sisäverhouslevyn alaosan kolo täytetään elastisella uretaanivaah- dolla, Hänninen ja Keski-Korpi sanovat. Heidän mukaan XPS-eristeen etuna on se, et- tei materiaali vety eikä homehdu. Samalla sok- kelin eristysominaisuudet kuitenkin parantuvat. Tässä yhteydessä tiivistetään myös höyrysulku, joka sulkee ilman pääsyn. Tiivistysmatolla on iso rooli, koska se es- tää epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan. Maape- rässä on esimerkiksi puun juuria ja sahanpurua, josta irtoaa epäpuhtauksia, ja ilman kunnollista tiivistystä ne voivat päästä sisäilmaan, Hänni- nen sanoo. Vedeneristyskermillä yhdistetään höyrysulku lattialaatan sivun kautta sokkelin päälle, jolla ehkäistään myös kapilaarinen kosteuden nousu rakenteeseen. Ilmavuodot vähenevät näin olen- naisesti. Kivirouhepintaiset sokkelilevyt kiinnittyvät XPS-eristeeseen. Elementit on muotoiltu niin, että tausta mahdollistaa rakenteen tuulettuvuu- den. Elementtien pystysaumojen vesitiiveys var- mistetaan liimatiivistemassan avulla.  Vedenpitävyys varmistetaan sokkelilevyn ja XPS-eristeen liitoskohtaan asennettavalla ve- deneristyskermillä, Hänninen ja Keski-Korpi sanovat. Lopuksi vielä seinän vierustalle asennetaan salaojasepelikerros. Mitä maksaa? Valesokkelien korjaaminen ulkoapäin on kestävä menetelmä. Mitä sitten remontti maksaa? Hinta on aina tapauskohtainen asia, johon vaikuttavat muun muassa rakennuksen kunto, korjaustarpeen laajuus, mahdolliset salaojatyöt ja mahdolliset muut remontit. Keskimäärin valesokkelin korjaus maksaa 750 euroa-2 000 euroa per juoksumetri. Korjaus vie aikaa muutaman viikon. Karkean nyrkkisäännön mukaan 50 juoksumetrin suurui- nen korjaus kestää kolmisen viikkoa. n Korjausmallissa asennetaan säätötolppa, joka kiinnitetään runkotolppaan. Säätöjalka kiinnitetään anturaan kiila-ankkureilla. Kun kaikki tolpat on kengitetty, suoritetaan huolellinen imurointi ja desinfiointi. Levyn saumakohta tiivistetään massalla. Prima-rakentajien kehittämässä korjausmenetelmässä ensin pintamaa kuoritaan sokkelin edestä niin, että sokkelista näkyy noin puolet. Tämän jälkeen valesokkeli leikataan irti alajuoksun alapinnan tasalta ja poistetaan. 34 V esikourut ja syöksytorvet uusitaan usein kattoremontin yhteydessä, mut- ta ne voi uusia myös erillisenä työnä. Jollei katon rakenne muutu, voi kourut uusia ilman, että katolle tarvitsee tehdä mitään. Räystäshän ei liiku mihinkään, vaikka esimerkiksi peltikatto uusittaisiin. Kun kourun puhdistaa ainakin kerran vuodessa, ne kestävät hyvinkin 20-30 vuotta. Jos rakennus on kovin puustoisella paikalla, kannattaa rännit puhdistaa neljäkin kertaa vuodessa. Lumi saattaa rikkoa kouruja, mikä takia niiden tarkastaminen tal- ven jälkeen on tarpeen, sanoo Kimmo Niku – la Suomen Vesiremontti Oy:stä. Yritys asentaa kouruja ja syöksyputkia sekä kattoturvatuotteita saneerauskohteisiin Tärkeä syy kourujen uusimiselle on niiden vaivaton puhdistaminen. Vesikourut voi uusia ilman kattoremonttia Yleinen ongelma: syöksytorvi ei kohtaa sadevesikaivoa Sadevesikaivot ovat varsin usein sijoitettu väärin, eivätkä syöksytorvi ja sadevesikaivo kohtaa toisiaan. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Sadex Oy Suuri syy kourujen uusimiselle on, että niitä päästään uusimisen jälkeen helpommin puhdistamaan. Kuva: Suomen Vesiremontti Aikanaan suosittiin kantikkaita kouruja, joissa kiinnitykset olivat sisäpuolella. Niiden puhdistaminen on vaikeaa, koska likaa jää hel- posti kiinnikkeisiin ja kouru pitäisi puhdistaa kiinnikeväli kerrallaan, Nikula toteaa. Kun kouru vaihdetaan puolipyöreään ja se kiinnitetään ulkopuolisella koukulla, ei kourun sisäpuolelle tarvita mitään kiinnityksiä, eikä kouruun tarvitse tehdä ruuvinreikiä. Kourun puhdistus onnistuu koko matkalta ja matalas- sa rakennuksessa sen voi tehdä maasta käsin, hän jatkaa. Kourut ovat tänä päivänä suurelta osin sinkit- tyä peltiä, mikä on Nikulan mukaan kestävin ja pitkäikäisin materiaali. Sinkitty pelti pitää puhdistettuna ruosteen loitolla vuosikymmeniä. Alumiinikaan ei ruostu, mutta se on lujuudeltaan peltiä hieman heikompi ja saattaa lohjeta pakkasessa. Aikanaan suosit- tiin muovikouruja, mutta niitä ei taida markki- noilla juurikaan edes olla. Olemme vaihtaneet jonkin verran muovikouruja peltisiin. Syöksytorvissa on varsin vähän uusimistar- peita. Oikeastaan suurin puute voi olla, että syök- sytorven aukko kourun kohdalla on liian pieni. 35 Sinkitty pelti pitää puhdistettuna ruosteen loitolla vuosikymmeniä. Sadevesiviemäri voi tulvia ilman reunuksia. Jos aukkoon vielä kertyy roskaa, ei se välttä- mättä vedä vettä kunnolla. Korkeissa rakennuk- sissa ja tietyissä sääoloissa voivat syöksytorvet talvisin jäätyä, jolloin niihin kannattaa laittaa lämmityskaapeli. Vanhemmissa omakotitaloissa syöksyputket ovat joskus liian korkealla. Aikanaan ei taloissa ole ollut välttämättä sadevesikaivoja ja vesi on roiskunut syöksyput- kesta ympäriinsä. Monesti myös syöksyputkes- ta on kerätty sadevettä kasteluun, minkä takia se on jätetty aika korkeaksi. Syöksyputkiin voi asentaa vesisiepparin, jonka avulla voi ottaa vet- tä talteen keskeltä syöksytorvea. Kourut voi uusia vuodenajasta riippumatta Maalaamme kouruja vaihtaessamme myös otsalaudan. Maalauskin onnistuu talvella erityi- sellä maalilla. Talvi ei ole sinänsä este, tietysti pakkanen ja lumi voivat hieman työtä hanka- loittaa. Väärä sijoittelu Sadex Oy:n myyntijohtaja Ville Kukkosen mu- kaan sadevesikaivojen väärä sijoittelu teetättää työtä miltei päivittäin. Kukkosen mukaan mel- ko yleinen ongelma on, etteivät syöksytorvi ja sadevesikaivo kohtaa toisiaan.Sadevesikaivo on yleensä vähän sivussa tai etäällä seinälinjasta, jolloin syöksytorvea ei saada siististi ohjattua kaivolle. Joskus myös kaivot ovat mitoituksiltaan liian pienet vesimäärään nähden. Jos sadevesikaivon putki on 110 milliä, ei kaivoon saisi päätyä vettä missään tapauksessa yli 150 neliön alalta. Muuten kaivo tulvii ylitse. Kun putki on 160-millinen, riittää vetoi- suus jopa 200-300 neliölle katon jyrkkyydestä ja pintamateriaalista riippuen. Myös kaivon ke- ruu altaan on oltava riittävän suuri. Rakennusvaiheessa olisi hyvä pyytää meiltä apuja viemäriputkien ja sadevesikaivojen sijoit- teluun, jotta ne saadaan kohtaamaan syöksytor- vien kanssa. Maanrakentajien on usein hankala hahmot- taa oikeaa kaivon paikkaa, kun talossa ei ole vie- lä seiniä pystyssä ja viemärit jäävät turhan usein väärään paikkaan, Kukkonen selvittää. Mikäli pihatyöt on tehty, ratkaistaan ongelma jatkamalla ja kääntämällä syöksytorvea, mikä ei välttämättä ole esteettisesti kovin hyvän nä- köinen ratkaisu. Kaivon siirtäminen on työlästä, mutta tällä tavalla lopputulos on yleensä esteettisesti parem- pi. Viime aikoina rakentamisessa on yleistynyt tapa, että syöksytorvi liitetään suoraan kaivoon, jolloin vettä ei pääse roiskumaan maahan lain- kaan. Paras tapa on käyttää rakennusvaiheessa vähän enemmän aikaa ja pyytää apua alan am- mattilaisilta, jolloin vältämme yhteistyössä tur- hat virheet ja kompromissit. Kukkonen muistuttaa, ettei asfaltti välttämät- tä suojaa talon perustuksia vedeltä. Sokkelin ja asfaltin saumaan syntyy ennen pitkää rakoa. Jos vettä roiskuu syöksytorvesta sokkelin viereen, se voi valua saumakohdasta sokkeliin ja kastella sen. Asfaltti saattaa olla eh- jän näköinen päältä päin, mutta on alta syöpynyt ja sokkeli on alkanut kastua. Jos sokkelissa on silmin nähden kosteutta, pitää hälytyskellojen taloyhtiössä alkaa soida. Paras koulumalli Paras kourumalli on puolipyöreä teräskouru. Vaikka kourut ovat molemmilta puolilta sinkit- tyjä, hyvä pinnoite on silti tarpeen. Me käytämme ainoastaan molemmin puo- lin pural-pinnoitettua terästä ja pural-pinnoite antaa hyvän suojan itse kuumasinkitylle run- komateriaalille. Pural-pinnoitettu teräs on yli- voimaisesti käytetyin materiaali rakennusten peltituotteissa sen hyvän kestävyyden vuoksi, Ville Kukkonen toteaa. Kourujen kapasiteetti voidaan mitoittaa tänä päivänä talon katon pinta-alan mukaan. Takavuosina kourut olivat monesti mitoi- tettu liian pieniksi tai suuriksi vesimäärään näh- 36 den, mutta nyt se voidaan etukäteen laskelmilla saada kohdalleen. Kukkonen suosittelee valitsemaan kourut sa- maan sävyyn katteen kanssa. Kourujen ja syöksytorvien halutaan olevan siistejä. Suomessa suositaan valkoisia kouruja ja syöksytorvia, jotka uusina näyttävätkin talossa hienoilta. Väri kannattaa kuitenkin miettiä tark- kaan, koska likaantumatonta vesikourua ei ole. Kaikki kourut likaantuvat ajan mittaan Pienikin sävy kourussa auttaa, jotta lika ei näy niin selvästi ja kouru säilyy pidempään hy- vännäköisenä eikä sitä tarvitse niin usein pestä. Suosittelemme, että vaakakouru valitaan vesi- katteen sävyn mukaan. Pystytorvet eli syöksytorvet voi olla sitten vaikka valkoiset. Niissä ei samalla tavalla lika valumaa tule kuin vaakakourussa. n Tänä päivänä kaikki vesikourut kiinnitetään ulkopuolisilla kiinnikkeillä. Toimiva vesiviemäröinnissä syöksytorven ja sadevesikaivon mitoitukset ovat kohdallaan. Syöksytorven asennuksia tehdään, jos syöksytorvi ja sadevesikaivo eivät kohtaa toisiaan. 37 Tapiolan uimahallille toinen peruskorjaus Espoon Tapiolan uimahalli peruskorjataan toistamiseen, ensimmäinen kerta vuonna 2005, oli huti. E spoon kaupunki on valinnut YIT:n Ta- piolan uimahallin peruskorjaus- ja laa- jennushankkeen toteuttajaksi. Hankkeen aikana korjataan ja osin rakennetaan uutena rakenteena kaikki Tapiolan uimahallin tilat sekä ulkoalueet. Uimahalli luetaan kuuluvaksi Tapiolan ra- kennushistorian helmiin. Halli on seissyt käyt- tämättömänä viimeisen yhdeksän vuoden ajan, sillä edellinen vuonna 2005 tehty peruskorjaus epäonnistui. Espoon kaupunki ja YIT toteuttavat nyt ui- mahallin korjauksen tiiviissä yhteistyössä kun- nioittaen uimahallin alkuperäistä arkkitehtonista ulkoasua ja tuomalla nykyaikaisen tekniikan ui- mahallin toimintojen ylläpitoon. Rakennustöiden valmistelut alkavat touko- kuussa 2025 ja uimahalli valmistuu alustavan arvion mukaan keväällä 2028. Hankkeen arvo YIT:lle on noin 35 miljoonaa euroa, joka kirja- taan sopimuksen allekirjoituksen jälkeen yhtiön toisen kvartaalin tilauskantaan. Kaupunkikuva ja rakennustaide Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huo- mioidaan Tapiolan uimahallin kaupunkikuvalli- set, rakennustaiteelliset ja arkkitehtoniset arvot, jotka säilytetään Museoviraston ja ELY-keskuk- sen suojelumääräysten mukaisesti rakentamisen yhteydessä. Hankkeessa korjataan ja rakennetaan vuoden 1965 uimahallirakennus alkuperäisen ilmeen mukaisesti ja laajennuksena rakennetaan uu- det tekniset tilat ja pukuhuoneet. Pääallashallin kattokupolin ikkunaosa tullaan säilyttämään. Ulkoalue ja vuonna 2005 valmistunut laajennus- rakennus korjataan. Hankkeen aikana pyritään myös minimoimaan työmaan ympäristövaiku- tukset esimerkiksi kierrättämällä materiaaleja mahdollisimman paljon ja huomioimalla rat- kaisuja valitessa niiden käyttöikä, korjattavuus ja ympäristörasitus. Tapiolan uimahalli on paljon enemmän kuin uimahalli, sillä se on oleellinen osa Tapiolan kult- tuuriympäristöä, jonka arvo uimahallin korjaami- sen ja rakentumisen myötä paranee entisestään, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo sanoi. Tapiolan keskusaltaan äärellä sijaitseva Tapio- lan uimahalli on valmistunut vuonna 1965 ja sen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi merkittä – vänä osana Tapiolan keskusta-aluetta ja kulttuu- riympäristöä. Uimahalli on ollut poissa yleisön käytöstä vuodesta 2016 lähtien. n 38 V esikalusteissa ei ole suoranaisia tyyp- pivikoja, ne kestävätkin usein jopa vuosikymmeniä.  Yleensä ne vaihdetaan uusiin, kun kylpyhuoneen yleisilmettä halutaan remontilla muuttaa modernimmaksi, sanoo tuotepäällikkö Tapio Aaltonen Geberit Oy:stä. Geberit valmistaa IDO-tuotemerkillä vesi- kalusteita kuten WC-istuimia ja altaita. Yhtiön pitkät suomalaiset juuret ulottuvat alkuperäiseen Arabiaan ja sen keramiikkatehtaaseen Helsin- gissä. Arabian tehdas perustettiin vuonna 1873, ja jo vuonna 1874 tehdas aloitti myös saniteetti- tuotteiden valmistuksen. Vesikalusteet ovat usein pitkäikäisiä. Niitä voidaan huoltaa kuluvien osien osalta, eikä nii- TurboFash TurboFlush-huuhtelutekniikan, jossa huuhteluveden kiertoa on muutettu. TurboFlush -huuhtelutekniikka luo joka huuhtelulla tehokkaan vesipyörteen WC-kulhoon. Kun aiemmin WC-istuimen huuhteluun saattoi mennä vettä jopa 12 litraa, nyt huuhtelu onnistuu kahdella-neljällä litralla Uusi huuhtelutekniikka säästää vettä Kylpyhuoneen vesikalusteet uusitaan tyypillisesti kylpyhuoneremontin yhteydessä. Vesikalusteet ovat kestäviä ja toimintavarmoja jopa vuosikymmeniä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Geberit tä juurikaan jouduta vaihtamaan hajoamisen takia. WC-istuimien pitkäikäisyyttä kuvaa, että yhtiö lanseerasi toissa vuonna uuden venttiilisar- jan Trevi WC-istuimiin, vaikka WC-istuimien myynti loppui jo kymmenkunta vuotta sitten. Jos vanhan pytyn WC-istuimen design miel- lyttää, sen osat tai vanha huuhtelutekniikka voi- daan vaihtaa uusiin varsin edullisesti ja nopeasti. Venttiilien valmistuksessa on käytetty kierrätys- muovia ja ne voidaan myös korjaus- ja vaihto- töiden yhteydessä kierrättää. Huoltotoimenpiteitä voi tehdä myös käsis- tään kätevä henkilö, mutta suosittelen LVI-alan ammattilaisen käyttöä. Ammattilaiselta huol- totyöt sujuvat nopeasti sekä turvallisesti. Vesi- kalusteet ovat taloyhtiöissä yhtiön omaisuutta, joten niitä ei kannata asukkaan lähteä turhaan korjailemaan, Aaltonen toteaa. Huuhtelu säästää vettä Nykyaikaisissa WC-istuimissa vedenkulutus on olennaisesti pienempää kuin vanhemmissa mal- leissa. Markkinoilla on malleja, joissa on suuri ja pieni huuhtelumäärä, joista suurempi kuluttaa vettä neljä litraa ja pienempi vain kaksi litraa. 39 Yleisiä ovat myös kolme ja kuusi litraa kulut- tavat mallit. Vanhemmat WC-istuimet voivat ku- luttaa vettä jopa yhdeksän tai 12 litraa jokaista huuhtelua kohden. Vanhemmat WC-istuimet kuluttavat yleensä erittäin suuren määrän vettä. Monissa vanhoissa WC-istuimissa on myöskin vain yksi huuhtelu, ja ne tarvitsevat paljon vettä tehokkaan huuhte- lun aikaansaamiseksi. Huuhteluteknologia on saattanut vanhentua jo vuosikymmeniä sitten, Tapio Aaltonen sanoo. Nykyaikaiset WC-istuimet on varustettu tehok- kailla ja vettä säästävillä huuhtelumekanismeilla. Huuhteluun käytettävän vesimäärän muut- tamista en kuitenkaan ihan oikopäätä suosittele. Viemäri määrittää osaltaan huuhtelumäärät. Ra- kennuksissa, joissa on käytössä vanhat, isoille vesimäärille mitoitetut viemäriputket, voi huuhte- lumäärien muuttaminen aiheuttaa enemmän va- hinkoa kuin mikä olisi mahdollinen vedensäästö. Säännöllinen puhtaanapito WC-istuin on varsin huoleton. Ainoa säännölli- nen huoltotoimenpide on sen puhtaanapito. Mikäli vikatilanteita ilmenee ennen vent- tiilien uusimista, on hyvä tarkistaa venttiiliko- neiston tiivistepinnat sekä puhdistaa ne. Usein veden mukana kulkeutunut kalkki ja mahdolli- set muut tiivistepinnoille kertyneet aineet voivat estää venttiilin oikeanlaisen toiminnan, Tapio Aaltonen toteaa. WC-istuimen toimivuuden kannalta on olen- naista, että käyttäjät huuhtelevat istuimen oikein. Jos WC-istuimen vesilukossa on paperia tai muu- ta ainesta kuin nestettä, tulisi pytty huuhdella aina isoa huuhtelua käyttäen esimerkiksi neljän litran huuhtelulla. Kahden litran huuhtelu ei ole riittävä vaih- tamaan vesilukon vettä ja huuhtelemaan kiinteää ainesta pois vesilukosta. Kun sitä jää vesilukkoon, likaa kertyy ennen pitkää WC-istuimen pinnoille. Geberit lanseerasi markkinoille vuonna 2024 uuden TurboFlush-huuhtelutekniikan, jossa huuh- teluveden kiertoa on muutettu. TurboFlush -huuh- telutekniikka luo joka huuhtelulla tehokkaan vesipyörteen WC-kulhoon. Perinteisesti huuhteluvesi tulee WC-istui- men takaosasta huuhtelukauluksen alta ja vir- taa pytyn kulhon sivuja pitkin etuosaan, jossa vesipyörteet yhtyvät. Uudessa tekniikassa vesi tulee WC-kulhon pytyn sivusta yhtenä virtauk- sena, jolloin huuhtelu on tehokas ja hiljainen. Aaltosen mukaan uudessa tekniikassa on useita etuja. Huuhtelukaulus on myös uuden malliston pytyissä WC-istuimissa poistettu. Huuhtelukauluksen alle pääsee kertymään likaa, jonka puhdistaminen kauluksen alta on hyvin hankalaa, koska sinne ei oikein millään harjalla pääse käsiksi. Uusi tekniikka on myös huomattavasti äänettömämpi. Perinteisessä huuh- telussa kuohuva ääni syntyy paljolti siitä, että kaksi vesivirtaa kohtaavat toisensa. Uudessa tek- niikassa ääni muistuttaa puron solinaa, eikä yh- den perheen jäsenen yöllinen vessakäynti herätä kaikkia muita. Huuhtelu on hiljaisuutensa lisäksi myös tehokkaampi. Keramiikka kestävää Niin WC-istuimet kuin kylpyhuoneen pesual- taatkin ovat yleisesti keramiikkaa, joka on kes- tävä ja huoltovapaa materiaali. Keraamiset pesualtaat ja WC-istuimet voi- vat rikkoutua esimerkiksi suorasta ja kovasta pistemäisestä iskusta. Altaita rikkoutuu useim- miten juuri sen takia, että esimerkiksi raskas hajuvesipullo on tipahtanut altaaseen ja saanut aikaan lasitteen rikkoutumisen ja halkeamisen. Altaita on saatavilla monilla eri leveyksillä ja muodoilla, Tapio Aaltonen sanoo. Niitä voidaan asentaa kylpyhuoneeseen ka- lusteen kanssa tai ilman. Kylpyhuoneen vesika- lusteet uusitaan tyypillisesti kylpyhuoneremontin yhteydessä. Vesikalusteet ovat kestäviä ja toimin- tavarmoja jopa vuosikymmeniä, hän jatkaa. n Seinään kiinnitetty wc-istyiin sopii etenkin ahtaisiin kylpyhuoneisiin. Vesikalusteet vaihdetaan uusiin, kun kylpyhuoneen yleisilmettä halutaan remontilla muuttaa modernimmaksi. 40 Y ksi yleisimmistä vahingoista taloyh- tiössä on vuotovahinko. Niitä aiheut- tavat useimmiten astianpesukoneiden, lämmityksen, ilmanvaihtokoneiden sekä vesikattojen vuodot. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan lämmitys- ja käyttövesivuo- dot aiheuttavat tulipalojen ohella kaikkein kal- leimmat vahingot. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vii- me vuosina eniten vuotovahinkoja on tapahtunut vuosina 1989–1994 rakennetuissa taloyhtiöissä. Kevät on kattoremonttien sesonkiaikka ja sesonki käynnistyi tänä vuonna odotettua aikaisemmin. Leudot sääolosuhteet ja aikaisin alkanut lumien sulaminen mahdollistaivat kattotarkastusten ja remonttien aloittamisen jo kevään ensimmäisillä viikoilla. Kuva: Suomen KattoCenter Lämmitys- ja käyttövesivuodot aiheuttavat tulipalojen ohella kalleimmat vahingot 1990-luvun taloyhtiöissä eniten vuotovahinkoja Tärkeiden remonttien lykkääminen voi tulla taloyhtiöille kalliiksi. Osa vahingoista johtuu siitä, että taloyhtiössä ei ole toteutettu tarvittavia remontteja ajallaan. Vielä 1990-luvullakin käyttövesiputkistot tehtiin usein kupariputkesta. Kupariputket tule- vat tiensä päähän noin 30–35 vuodessa. 1990-lu- vulla kylpyhuoneeseen ei vaadittu nykysäädösten mukaisia vesieristeitä ja tämän ajan kylpyhuo- neet alkavat olla käyttöikänsä päässä, Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen johtaja Markus Uimonen kertoo. Hänen mukaansa kevään yhtiökokouksessa osakkaan kannattaa varmistaa, ettei yhtiöön ker- rytetä korjausvelkaa. Korjausvelka kasvattaa va- hinkoriskiä ja voi vaikuttaa vakuutuskorvauksiin.  Taloyhtiön pitkän ajan korjaussuunnitelma on hyvä tehdä lain edellyttämää viittä vuotta 41 Kriittisten remonttien tarve • Putkiremontti: noin 30-50 vuoden välein • Julkisivuremontti: betonielementtien saumojen uusiminen noin 20-30 vuoden välein, tiiliverhoiltujen julkisivujen kunnostus 40-50 vuoden välein • Kattoremontti: huopakattojen uusiminen 20-30 vuoden välein, tiilikattojen kunnostus 40-50 vuoden välein • Ikkunaremontti: ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen 20-40 vuoden välein • Lämmitysjärjestelmän uusiminen: 20-30 vuoden välein • Ilmanvaihtojärjestelmän huolto ja uusiminen: huolto 5-10 vuoden välein, uusiminen 15-20 vuoden välein Lähde: Pohjola Vakuutus Miksi sauna syttyy tuleen? n Saunoissa sattuu Suomessa vuosittain useita tulipaloja ja henkilövahinkoja, jotka olisi voitu välttää oikeilla varotoimilla. Vaatteiden kuivat- tamisen lisäksi vaaratilanteita aiheuttavat esi- merkiksi saunan virtakytkimen ja ajastimen sekoittaminen keskenään. Pohjola Vakuutuksen tilastojen perusteella tyypillisimmin tulipalo saunassa aiheutuu vahin- gostakuumalle kiukaalle on pudonnut jotain tai kiukaan lähistölle on varastoitu tavaroita, jot- ka ovat syttyneet tuleen. Sähkösaunojen kohdal- la yleinen virhe on myös se, että kiuasta päälle laitettaessa väännetäänkin virtakytkimen sijaan ajastinta ja sauna menee päälle omia aikojaan. Kiukaan yläpuolelle ei saa koskaan ripus- taa mitään roikkumaan tai kuivamaan. Kiukaan kuumuus liikuttaa ilmavirtoja, mikä voi aiheut- taa esimerkiksi tekstiilin putoamiseen kiukaal- le. Muoviset pyykkinarut ja henkarit eivät kestä lämpöä, eikä niitä pidä viedä saunaan, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala va- roittaa. Saunaan ei myöskään saa varastoida mitään. Vaikka saunaa ei aktiivisesti käytettäisi, voi vaa- rana olla, että lapset tai lemmikit saavat sen va- hingossa päälle ja saunaan varastoidut tavarat syttyvät palamaan. Huolehdi aina ennen saunan päälle kytke- mistä, ettei siellä ole ylimääräisiä vaatteita eikä esimerkiksi lasten leluja. Varmista myös sauno- misen jälkeen, että kiuas on pois päältä, kertoo Kujala. Jos saunaa haluaa käyttää varastona, on var- minta irrottaa kokonaan sulake, ettei sauna mene vahingossakaan päälle. Ja jos tiedossa on, että saunaa ei aiotakaan käyttää saunomiseen, kan- nattaa kysyä asiaan perehtyneeltä sähköasen- tajalta tai huoltomieheltä, miten saunan saa virrattomaksi. Myös saunojille tapahtuu vahinkoja. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan saunoessa tapah- tuvista vahingoista noin puolet on kaatumisia, joissa satutetaan erityisesti polvi, selkä, pää, ol- kapää tai kylki. Palovammoja on noin viidennes, ja niissä vammoja aiheutuu eniten kyynärvar- siin, käsiin ja takapuoliin. Saunomisvahinkoja sattuu eniten pienille lapsille ja 55-79-vuotiaille. Pienillä lapsilla suurin osa vammoista on palo- vammoja. Kaatumisvahinkoja tapahtuu paljon saunan liukkaalla lattialla tai kun on laskeuduttu alas lauteilta ja jakkara tai jalka on pettänyt alta. Kaatumisvamman lisäksi voi tulla myös palo- vammoja, jos kaatuessa osuu kiukaaseen. Kaatu- misia tapahtuu myös pyörtymisen seurauksena. Palovammat ovat valitettavan yleisiä. Niitä tapahtuu, kun esimerkiksi lisätään puita kiukaa- seen ja liekit tai kuuma kiuas osuu käteen. Myös liian läheltä kiukaalle heitetty vesi voi aiheuttaa palovammoja. Vaikka saunan lämmittäminen ja sauno- minen ovat monelle suomalaiselle hyvin arkista puuhaa, niissä kannattaa noudattaa varovaisuut- ta, Kujala neuvoo Kevät on kattoremonttien sesonkiaikka ja sesonki käynnistyi tänä vuonna odotettua aikaisemmin. Leudot sääolosuhteet ja aikaisin alkanut lumien sulaminen mahdollistaivat kattotarkastusten ja remonttien aloittamisen jo kevään ensimmäisillä viikoilla. Kuva: Suomen KattoCenter 1990-luvun taloyhtiöissä eniten vuotovahinkoja pitemmälle, jopa yli 10 vuodeksi. Näin asumi- sen kustannukset voi parhaiten pitää yllätyk- settömänä. Kriittisten remonttien suunnittelu ja aikatauluttaminen on tärkeä osa kiinteistön kunnossapitoa ja arvon säilyttämistä. Varsinkin 1960- ja 1970-luvun taloyhtiöissä korjausvelkaa voi olla kertynyt runsaasti, jos re- montteja ei ole tehty ajallaan. Enemmän vahinkoja Taloyhtiön vahinkotiheys kasvaa, jos tarvittavia remontteja ei ole tehty ajallaan. Jos rakennus on huonokuntoinen tai siinä on rakenteellisia puut- teita, se on alttiimpi vahingoille. Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä jul- kisivuremontit ja ikkunaremontit voivat tulla tehtäväksi suunniteltua aiemmin. Lisääntyvät sateet ja tuulisuus rasittavat erityisesti raken- nusten julkisivuja ja vesikattoja. Ylläpitotoimenpiteet ja tarpeelliset remon- tit ovat myös vahingon korvattavuuden kannalta keskeisiä. Jos vahinko johtuu siitä, että kiinteis- tössä ei ole tehty tarpeellisia toimenpiteitä, on mahdollista, että vahinkoa ei enää pidetä ennalta arvaamattomana, mikä vaikuttaa sen korvatta- vuuteen vakuutuksesta, sanoo Markus Uimonen. Taloyhtiölle kertynyt korjausvelka voi myös vaikuttaa kiinteistölle myönnettävään vakuut- usturvaan. Jos taloyhtiöllä on merkittävä korjausvelka ja rakennukset ovat huonokuntoisia, vakuutusyhtiöt voivat arvioida taloyhtiön riskit korkeammiksi. Tämä voi johtaa korkeampiin vakuutusmaksui- hin, omavastuuseen tai rajoitettuun vakuutustur- vaan, Uimonen kertoo. Myös vahinkohistoria voi vaikuttaa myön- nettävään vakuutusturvaan. Jos taloyhtiöllä on ollut useita vahinkoja, vakuutusyhtiö saattaa nähdä kohteen riskialttiina ja rajoittaa vakuu- tusturvan kattavuutta. Joissakin tilanteissa vakuutusyhtiö voi myös vaatia tiettyjä korjaustoimenpiteitä tai parannuk- sia ennen vakuutuksen myöntämistä, Uimonen sanoo. n 42 O ulun merelliselle Veneenveistäjäran- nan asuinalueelle rakentui kolmen taloyhtiön yhteinen Seilori-kortteli- piha. Sen muodostaa kolme taloyh- tiötä: As. Oy Oulun Seilorintupa, Seilorinpuisto ja Pursimies, yhdessä muodostavat viihtyisän ja yhteisöllisen asuinympäristön. Pihasuunnittelun teki Carmenia, kohteen toteuttaa Puroila Oy ja arkkitehtisuunnittelun teki Arkkijussi Oy. Korttelipihan pihasuunnittelussa yhdistyvät toiminnallisuus, esteettisyys ja asukkaiden viih- tyisyys. Veneenveistäjärannan alue on meren välittömässä läheisyydessä ja korttelipihaa voi pitää esimerkkinä onnistuneesta kaupunkiasu- misen ja luonnon yhteensovittamisesta. Grillipaikalta voivat aikuiset vahtia lestensa leikkejä. Oulussa Seilori-korttelipiha luo yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä Tiivis rakentaminen suosii taloyhtiöiden yhteispihoja Useiden taloyhtiöiden yhteiset korttipihat ovat yleistyneet tiivistyneen rakentamisen myötä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Puroila Oy Carmenian suunnittelema korttelipiha on tehty palvelemaan asukkaita pitkällä aikavälillä. Mai- semasuunnittelussa on otettu huomioon muun muassa tontin tehokas käyttö, kasvillisuuden va- linta, sadevesien hallinta ja piha-alueiden huol- totarpeet. Seilori-korttelipiha on loistava esimerkki sii- tä, kuinka huolellisesti suunniteltu maisemointi voi parantaa asuinympäristön laatua ja edistää yhteisöllisyyttä kaupunkiympäristössä. Nykyisin kaavoitus suosii kaupunkialueil- la tiivistä rakentamista. Yhteispihalla saadaan luotua alueelle viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Jos jokaisella taloyhtiöllä olisi oma piha-alue, jäisivät pihat hyvin pieniksi, mikä ei olisi tar- koituksenmukaista eikä viihtyisääkään, sanoo maisemasuunnittelija Meeri Alatalo oululaises – ta ympäristösuunnittelutoimisto Carmeniasta. Jokaisessa asunnossa on omat pihansa, osas- sa laajemmat ja osassa pienemmät. Korttelipiha antaa kaikille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja tuo alueelle myös yhteisöllisyyttä. Olennais- ta on pihan käytettävyys ja monipuolisuus. Yh- teispiha jää kolmen taloyhtiön keskelle, jolloin 43 Merelliseen ympäristöön sopivat muun muassa erilaiset heinät, joita pihassa on kolmea eri lajia. se on kaikille asukkaille hyvin saavutettavissa, hän jatkaa. Carmenian asiantuntijat toimivat pihasuun- nittelijoina yhteistyössä arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Suunnittelun tavoitteena oli luoda harmo- ninen jatkumo rakennusten arkkitehtuurille sekä alueen merelliselle tunnelmalle. Arkkitehti vas- tasi rakennusten, pysäköinnin ja jätepisteiden si- joittelusta sekä pihojen jäsentelystä. Seiloripiha on vielä osin rakentumassa. Alue muodostuu erillis-, rivi- ja paritaloista, joissa on 63 asuntoa. Erillistalot on kytketty toisiinsa katosten kautta. Taloyhtiöitä on kolme, Alatalo kertoo. Asunto-osakeyhtiö Oulun Seilorintupa  oli hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa rakennet- tiin 25 asunnon muodostama taloyhtiö vain pa- rinsadan metrin päähän merenrannasta. Yhtiö käsittää monipuolisen asuntojakauman, sillä se sisältää erillis- rivi- ja paritaloasuntoja. Taloyh- tiö valmistui elokuussa 2023. Oulun Seilorinpuisto koostuu yhdeksästätoista asunnosta ja se rakennettiin Seiloripiha-kortte- lin toiseksi vaiheeksi. Kohde valmistui maalis- kuussa 2023.   Oulun Pursimiehen odotetaan valmistuvan kokonaisuudessaan joulukuussa 2025. Kohde tulee sisältämään yhdeksäntoista asuntoa ja se tarjoaa monipuolisen asuntojakauman, joka koos- tuu yksitasoisista rivitaloasunnoista sekä kaksi- tasoisista rivi- ja paritaloasunnoista. Ympäristön mukaan Pihasuunnittelussa erityistä huomiota kiinnitettiin Meeri Alatalon mukaan muun muassa kasvilli- suuden sijoitteluun, kulkureitteihin sekä leikki- ja oleskelualueisiin, jotta piha-alue olisi toimiva ja turvallinen kaikille asukkaille. Alueelle valittiin kestäviä, Oulun merelliseen ilmastoon sopivia kasvilajeja, jotka tarjoavat veh- reyttä ja suojaa ympäri vuoden. Istutuksia ja puus- toa on pihaan suunniteltu ympäristön mukaan. Merelliseen ympäristöön sopivat muun muassa erilaiset heinät, joita pihassa on kolmea eri lajia. Pihalla on myös havuja, jotta vehreyt- tä olisi talvellakin. Istutuksissa on myös muun muassa perennoita. Veneenveistäjänrannan asuinalueella on vahva historia Oulun saha- ja laivanrakennus- toiminnan keskuksena. Merellinen sijainti ja vehreät puistoalueet korostavat alueen ainutlaa- tuisuutta ja näitä piirteitä toimme myös kortte- lipihaan, Alatalo jatkaa. Kaikki tarkastajamme ovat sertifioituja, ISO 17024 mukainen sertifiointi perustuu yleiseurooppalaiseen tarkastajien pätevyysmääritykseen TR 17207 ollen puolueeton pätevyyden varmistamis- ja ylläpitojärjestelmä turvallisuudesta huolehtiville ammattilaisille. Jo yli 10 000 tarkastettua leikkipaikkaa kertovat asiakkaidemme vahvasta luottamuksesta ja tarkastajiemme korkeasta laadusta. Raportistamme löydät selkeät kuvat, korjausehdotuksen ja kustannusarvion. Leikkipaikan turvatarkastukset Huollot/ asennukset Turva-alustojen HIC-testaukset SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ: p.0400 211 221 | www.leikkiturva.fi Tiesitkö, Turvaa lasten leikit Leikki- ja ulkokuntoilu- paikkojen suunnittelut Meiltä myös laadukkaat leikki-, ulkokuntoilu- ja ulkokalusteet että leikkipaikan turvatarkastus pitää tehdä joka vuosi? Leikkipaikat eivät ole vain leikkipaikkoja. Leikkiturva suunnittelee ja toteuttaa, leikkipaikka kerrallaan.” Leikkiturva Oy on leikkipaikkojen turvallisuusasioihin erikoistunut yritys. Teemme mm. ” Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. 44 Seiloripiha sijoittuu keskelle Veneenveistäjärannan asuinaluetta. Korttelipuutarha ja muut yhteisölliset alueet tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia rentoutu- miseen, yhdessäoloon ja lasten leikkeihin. Pihassa on leikkipaikka, ulkogrilli, penkit sekä piharakennuksen ulkoseinään tehty kiipei- lyseinä. Liikkumisessa on huomioitu esteettömät kulkureitit, turvalliset kävelyväylät ja riittävä määrä pyöräpaikkoja. Pihan käytävillä on vettä läpäisevää kivi- tuhkaa ja autojen pysäköintipaikoilla on käytetty nurmisaumattavia betonikiviä. Suunnittelu vaiheittain Korttelipiha suunniteltiin vaiheittain. Seilori-kort- telin maisemasuunnittelu toteutettiin vaiheittain rakennushankkeen edetessä. Kolmesta taloyhtiös- tä koostuvan korttelipihan suunnittelussa keskei- senä tavoitteena oli yhdistää alueen historiallinen merkitys moderniin asumiseen ja monipuolisiin piharatkaisuihin. Suunnitelmat laadittiin ensin yleissuunni- telmatasolla rakennuslupavaiheessa ja tarkennet- tiin urakka-asiakirjoiksi rakentamisen edetessä. Suunnitelmia ei ole juurikaan tarvinnut rakenta- misaikana muuttaa, Meeri Alatalo sanoo. Seilori-korttelin asukkaat pääsevät nauttimaan myös alueen laajasta palvelutarjonnasta. Kilometrin säteellä sijaitsevat muun muas- sa uusi päivittäistavarakauppa ja päiväkoti. Li- säksi alueen kattavat ulkoilumahdollisuudet, kuten fitness-puisto ja leikkipuisto, tarjoavat asukkaille lisää viihtyvyyttä ja liikuntamah- dollisuuksia. n Leikkipihaan kuuluu myös piharakennuksen ulkoseinään rakennettu kiipeilyseinä. 45 K ainuussa sijaitseva Paltamon kunta rakennutti uuden kun- nantalon puusta. Hirsiraken- teinen kunnantalo otettiin käyttöön vuonna 2022, ja talo on esi- merkki tietoisesta panostuksesta puu- rakentamiseen. Kunnan päättäjät valitsivat massii- vipuurakenteen osana elinkaariajatte- lua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaali- na käytettiin pohjoisen puuta, ja suu- rin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnan- johtaja Pasi Ahoniemi. Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työ- kalu ilmastotavoitteiden saavuttami- seen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan, hän jatkaa. Paltamon kunnassa metsätaloudel- la on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkei- noelämässä. Kunta on panostanut voimakkaas- ti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jot- ka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Me lupaamme kuntastrategias- samme, että päätöksenteossa ja toi- minnassa otetaan huomioon kestävä kehitys, mikä näkyy käytännössä ra- kennusten ja rakennetun ympäristön kunnossapidossa, uudisrakentamisessa, rakennusten uusiokäytössä ja energia- tehokkuudessa. Kun olimme taistelleet vanhan kunnantalon sisäilmaongel- mien kanssa pitkään, päädyttiin hen- gittävään puiseen uudisrakennukseen. Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin Paltamon kuntastrategiassa näkyy Ahoniemen mukaan vahva yhteys Pal- tamon pitkään puunjalostuksen his- toriaan.  Kun meillä on ollut sahalaitoksia ja puutuoteteollisuutta, oli luonnollista päätyä vanhan uittojoen rantaan suo- malaisesta sitkeästä puusta rakennet- tavaan kunnantaloon. Arjen ilmastotekoja Tavoite vähähiilisen puurakentamisen edistämiseksi näkyy yhä useamman kunnan kuntastrategiassa. Ilmastota- voitteiden saavuttaminen edellyttää puuttumista asumisen ja rakentami- sen päästöihin, mihin kuntapäättäjät voivat vaikuttaa.  Ennen kuntavaaleja vaalikoneissa kysyttiin ehdokkaiden kantaa oman kunnan avohakkuisiin, mutta ei puura- kentamisesta, vaikka sen edistäminen kuuluu hakkuumenetelmiä enemmän kuntien toimivaltaan. Välillä tuntuu, että valtakunnan tasolla ei ymmärretä mitä maakunnis- sa tapahtuu. Meillä on Kainuussakin monta kuntaa, jotka ovat aina eläneet metsätaloudesta, hoitaneet metsiänsä kestävästi ja nyt rakentavat päiväkote- ja, kouluja ja asuntoja puusta. Täällä tehdään joka päivä arjen ilmastoteko- ja ilman valtakunnan tason ohjausta, Pasi Ahoniemi huomauttaa. Hän toivoo, että muissakin kunnis- sa puurakentamisen mahdollisuudet kestävän, vähähiilisen rakentamisen vaihtoehtona otetaan uusissa kuntien valtuustoissa vakavasti. Kuntastrategia on linjaus, josta ta- voitteet ohjautuvat konkreettisiksi toi- menpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suo- raan, että kunnan tavoitteena on ra- kentaa mahdollisimman paljon puusta. Tavoitteita voidaan arvioida sen il- mastovaikutuksilla, hyvällä sisäilmalla, kuntalaisten hyvinvoinnilla tai asia- kastyytyväisyydellä. Puurakentami- sen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa joko puura- kentaminen mainiten tai yleisellä ta- solla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaa- vamääräyksissä. Kun kunnat uusivat kuntastrate- gioita, kannattaisi puurakentamisen edistämisen tahtotila kirjoittaa sinne vahvasti ja hankkia puurakentamisen asiantuntija-apua hankkeen varhaises- sa vaiheessa. Kilpailuasiakirjojen ja hankeselvityksen laatimiseen kannat- taa käyttää asiantuntemusta ja aikaa, suosittelee Ahoniemi. n Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi toivoo kuntien selvittävän tarkasti puurakentamisen mahdollisuudet. Paltamoon rakennettiin uusi kunnantalo massiivihirrestä. 46 S uomessa jätehuoltoa sääntelee ensisi- jaisesti jätelaki, joka määrittää yleiset velvollisuudet jätteiden keräämisestä, lajittelusta, kierrätyksestä ja muusta jä- tehuollosta. Vuoden 2021 kesäkuusta alkaen, kun uudet lajitteluvaatimukset tulivat voimaan Suomessa, yli viiden huoneiston taloyhtiöissä on ollut pakollista mahdollistaa sekajätteen, bi- ojätteen, paperin, kartongin, metallin, lasin ja muovin lajittelut. Kaupunkien keskustoissa pihat voivat olla ahtaita, minkä vuoksi kierrätyspisteet vaativat suunnittelua. Olennaista on arvioida, miten paljon kutakin jätejaetta taloyhtiössä syntyy ja mitoittaa keräysastiat sen mukaan. Keräysvälineiden oikea mitoitus ja huolellinen suunnittelu säästää kier- rätyspisteen vaatimaa tilaa, jonka lisäksi taloyh- tiö voi myös säästää jätehuollon kustannuksissa. Taloyhtiöllä on monia eri vaihtoehtoja kier- rätyksen mahdollistamiseksi. Taloyhtiöt voivat valita perinteisten jäteastioiden ja suurempien kierrätysjärjestelmien välillä. Tarjolla on sekä maanpäälle sijoitettavia kokonaisuuksia että myös maahan kaivettavia syväsäiliöitä, sanoo jätehuoltoratkaisuita muun muassa taloyhtiöille toteuttavan Finncontin myyn- tipäällikkö Jari Jokiniemi . Maahan kaivettavia syväsäiliöitä ei Jokiniemi suosittele pienille taloyhtiöille. Alle kymmenen huoneiston taloyhtiölle sy- väsäiliöt eivät ole todennäköisesti taloudellisesti paras vaihtoehto. Jätettä ei kerry yleensä riittä- västi, jotta syväsäiliöt täyttyisivät jätehuoltomää- räyksissä määriteltyjen tyhjennysvälien aikana. Suuremmissa taloyhtiöissä, joissa jätettä kertyy enemmän, ovat syväsäiliöt hyvä ratkaisu. Ahtaas- Olennaista on arvioida, miten paljon eri jätejaetta taloyhtiössä syntyy Oikea mitoitus säästää rahaa ja tilaa Ahdas piha voi olla taloyhtiölle ongelma jätehuoltolain määräysten täyttämisessä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Finncont Kierrätyspisteen sijainti tulee suunnitella tyhjennystä silmällä pitäen. 47 Oikea mitoitus säästää rahaa ja tilaa sa pihassa syväsäiliöiden etuna on, että valtaosa tilavuudesta on maan alla.  Jokainen kohde on hyvä kartoittaa, jotta saadaan kustannustehokas jätepiste, joka toimii. Syväsäiliöt eivät välttämättä kaikkiin pihoihin sovellu. Syvim- millään säiliöt kaivetaan 1,5 metrin syvyyteen. Erityisesti vanhemmissa taloyhtiöissä voi- vat kunnallistekniikka tai kaapelit olla aika pin- nassa ja voivat siten estää kaivamisen. Vaikka ne olisivat syvemmällä, ei ensisijaisesti niiden päälle tulisi rakentaa mitään kiinteää verkostojen mahdollisen huollon takia. Joskus myös kallio voi olla yllättävän lähellä pintaa. Finncontilla on myös säiliömalli, joka kaive- taan osittain maan alle, mutta ainoastaan noin puolen metrin syvyyteen. Malli on hyvä niissä pihoissa, joissa esi- merkiksi kallio tulee vastaan lähellä maanpin- taa, mutta halutaan kuitenkin mahdollisimman isoa tilavuutta ja pientä tilankäyttöä pihasta.  Syväsäiliöiden rakentamiskustannus on useim- miten maanpäällisiä ratkaisuja kalliimpi, mutta toisaalta pitkässä juoksussa hyödyt ovat selkeät. Syväsäiliössä jätteestä suurin osa on maan- pinnan alla viileässä, joka estää tehokkaasti haju- haittojen syntymistä. Säiliöiden kansiin saatavat erilaiset lukitusratkaisut myös lisäävät palotur- vallisuutta. Säiliöitä on pyöreitä ja kantikkaita malleja, ja osa voidaan myös jälkikäteen jakaa osastoihin. Pyöreä säiliö voidaan jakaa kahteen osastoon ja suorakulmainen, kantikas säiliö jopa kuuteen osastoon. Säiliöt ovat myös melko huol- tovapaita, toki suosittelen niiden pesua vähin- tään kerran vuodessa sekajätteen ja bion osalta. Tuholaisongelmat lisääntyneet Jos astiat täyttyvät ja asukas jättää omat jätteen- sä astian viereen, houkuttelee se nopeasti rottia ja lintuja paikalle. Tuholaisongelma voidaan eh- käistä sillä, etteivät astioiden kannet jää auki, astiat ovat ehjät ja kaikki jätteet todella laite- taan astioihin. Tuolloin ei hajukaan houkuttele eläimiä paikalle. Perinteisille pyörillä liikkuville jäteastioille on tarjolla lukittavat astiasuojat. Ne sopivat kaiken- kokoisille taloyhtiöille, mutta etenkin pienem- mille taloyhtiöille. Astiasuojan etuna on myös perinteistä jätekatosta pienemmät kustannukset sekä joustavuus.  Suojia voi lisätä myöhemminkin, mikäli astiamäärä kasvaa esimerkiksi lajitteluvelvoittei- den muutoksien myötä. Suojat ovat lukittavissa, jolloin ne estävät ilkivallan ja lisää paloturvalli- suutta. Tiiviin rakenteen ansiosta eläimet eivät pääse käsiksi jätteisiin ja esteettisestikin astiasuo- ja puoltaa paikkaansa, Jari Jokiniemi toteaa. Kun pihalla on yksi selkeä harmaa ”kaapis- to”, on se esteettisesti paremman näköinen kuin kenties eri väriset pyörillä liikkuvat erilliset as- tiat. Mikäli jäteastiat ovat taivasalla, kerääntyy talvella astioiden päälle lunta ja jäätä, mikä pitää olla poistettuna ennen tyhjennystä. Astiasuojan täyttöluukun kulma ja kaasujouset tekevät kier- rätyksestä talvella paljon helpompaa ja siistim- pää. Toki niiden edusta on pidettävä lumesta ja jäästä puhtaana, hän jatkaa. Jokainen taloyhtiö on erilainen ja vaatii oman- laisensa ratkaisun. Osa taloyhtiöistä käyttää pe- rinteisiä jäteastioita sekä niille mahdollisia suojia, kuten jätekatosta tai astiasuojaa. Osalla taas syn- tyy jätettä enemmän, jolloin on perusteltua käyt- tää nostoperusteisia syvä- tai pintasäiliöitä. Jos jotakin jätejaetta syntyy vähän, on pe- rinteinen jäteastia tai nostoperusteinen pintakerä- ysastia hyvä ratkaisu. Esimerkiksi keräyspaperia tulee kotitalouksilta tänä päivänä murto-osa vaik- kapa 20 vuoden takaisiin aikoihin verrattuna. Helposti saavutettavissa Kierrätyspisteen tulisi olla optimoitu käyttökus- tannuksien ja tilantarpeen näkökulmasta. Kier- rätyspisteen tulee mahdollistaa mahdollisimman 48 pitkät tyhjennysvälit, viemättä kuitenkaan tar- peettoman paljon tilaa kiinteistön pihalta. Paras paikka kierrätyspisteelle olisi mah- dollisimman lähellä tietä tai katua, jotta jäteauto pääsee helposti tyhjentämään astiat. Kierrätyspis- te tulisi sijoittaa niin asukkaiden kuin jäteauton kulkureitin varrelle. Kierrätyspisteen sijoittami- sessa olisi lisäksi turvallisuuden kannalta hyvä, ettei jäteauton tarvitsisi peruuttaa piha-alueella tai matka olisi mahdollisimman lyhyt, toteaa Jari Jokiniemi. Kun keräysastioiden määrät ovat lisääntyneet, on ahtaita pihoja ollut pakko järjestellä uusiksi. Aikanaan jätekatos on saatettu sijoittaa pihan perälle. Katos on ensinnäkin saattanut käydä nykyisten astiamäärien vuoksi liian pieneksi, jonka lisäksi se on jäteautolle vaikeasti saavu- tettavissa. Astioiden vetomatkasta tulee aina ta- loyhtiölle turhia lisäkustannuksia, hän jatkaa. Kierrätyspisteen suunnittelun lähtökohtana on taloyhtiön jätekertymä. Taloyhtiöt voivat käyt- tää tarjolla olevia laskuripalvelua, joka huomi- oi kertyvän jätteen määrän ja laadun. Laskurin avulla voi haarukoita, miten paljon ja millaista jätettä taloyhtiössä kertyy per asukas ja laskuri tekee alustavan suosituksen sen pohjalta. Jätelaskureita on muun muassa eri jätehuol- toyhtiöiden nettisivuilla sekä kunnallisten jäte- huoltoyhtiöiden sivuilla. Optimaalinen tyhjennysväli Tyhjennysten määrä on se, mikä vaikuttaa eni- ten taloyhtiön kustannuksiin ja toisaalta myös hyödyttää eniten taloyhtiötä. Maksimityhjen- nysvälit vaihtelevat hieman kunnittain, mutta on hyvä tutustua niihin ja sopeuttaa ne omaan yhtiöön varsinkin kesä- ja talviaikaan. Taloyh- tiön on tärkeää arvioida, miten paljon kutakin jätejaetta kertyy, koska osittain tyhjien astioiden tyhjennys ei ole järkevää. Toisaalta liian harva tyhjennysväli tuo voi tuoda helposti mukanaan hygieniaongelmia. Kierrätyspisteen sijainti tulee suunnitella tyh- jennystä silmällä pitäen. Jäteauton on päästävä lähelle jätepisteen viereen. Jäteauto voi painaa hieman alta 30 ton- nia, joten maaperän on oltava riittävän kantava. Syväsäiliö on tyhjennettävä ylhäältä päin nos- turilla, joten sen yläpuolella pitää olla ainakin kymmenen metriä vapaata tilaa. Noston tiellä ei saa olla puita tai oksia, sähkö- tai muita joh- toja. Pisteen edustalla tulee olla vähintään viisi metriä tilaa, jos auton tukitassut on levitettävä maahan, Jari Jokiniemi kertoo. Jätehuoltomääräykset määräävät myös, että tyhjennys olisi tehtävä kiinteistön omalta tontil- ta. Katuosuutta ei jäteauto voi lähtökohtaisesti tyhjennyksessä hyödyntää. Syväsäiliön säkkiä ei saa nostaa myöskään esimerkiksi pysäköityjen autojen ylitse, joten py- säköintikieltomerkki jätepisteessä on hyvä rat- kaisu. Kierrätyspisteen on sijaittava vähintään 15 metriä lasten leikkipaikasta. Kierrätyspistettä ei saisi sijoittaa neljää metriä lähemmäksi naapu- ritontin rajaa, eikä se paloturvallisuuden takia saisi olla myöskään alle neljä metriä kiinteistöstä. Kierrätyspistettä suunniteltaessa tai uudistaessa, on hyvä keskustella paikallisen palo- ja lupavi- ranomaisen kanssa. Jokiniemen mukaan kompromisseja on eten- kin ahtailla pihoilla väistämättä joskus tehtävä.  Esimerkiksi säiliöiden ja astiasuojien luki- tuksilla voidaan välimatkoja lyhentää. Taloyhtiöt voivat perustaa myös yhteisiä kierrätyspisteitä, jolloin saattaa säästyä tilaa ja toisaalta kustan- nukset voidaan jakaa taloyhtiöiden kesken. Isois- sa taloyhtiöissä saattaa olla omat jätehuoneensa, joita koskevat omat määräyksensä muun muassa ilmastoinnin ja jäähdytyksen suhteen.  Taloyhtiön kannattaa ottaa pientä pelivaraa, sillä jätejakeita saattaa tulevaisuudessa tulla li- sää, vaikka se tällä hetkellä epätodennäköiseltä vaikuttaakin. Tanskassa on esimerkiksi jo nyt kymme- nen pakollista jätejaetta muun muassa Suomeen verrattuna, tekstiilit ja erillislajiteltuna kirkas sekä värillinen lasi. Lajittelu ei ole edelleenkään kaikkien hallus- sa, vaikka tehokas lajittelu olisi koko taloyhtiön etu. Sekajätteestä jopa noin 30 prosenttia on edelleen biojätettä. Biojäte menee tavallaan hukkaan, kun se poltetaan energiaksi sekajätteen mukana. Ym- päristölle olisi paljon hyödyllisempää lajitella bi- ojäte erilleen, hyödyntää biojätteestä saatavissa oleva energia biokaasuna ja hyödyntää lopputuote maanparannusaineena, Jokiniemi huomauttaa. n Kierrätyspisteen tulee olla sekä jäteauton että asukkaiden helposti saavutettavissa. Perinteisille pyörillä liikkuville jäteastioille on tarjolla lukittavat astiasuojat, jotka ovat hyvä vaihtoehto etenkin pienissä taloyhtiöissä www.dominopalv elut.com Ammattit aitoista kiinteistönhuoltoa ja siiv ousta – luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalv elut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiint eistönhuolto » Konety öt » Siivousty öt » Viher työt » Remontit » Otsonointi www.dominopalv elut.com Ammattit aitoista kiinteistönhuoltoa ja siiv ousta – luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalv elut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiint eistönhuolto » Konety öt » Siivousty öt » Viher työt » Remontit » Otsonointi 50 T alotekniikka-alan suhdanne- katsauksen mukaan pitkään odotettu käänne parempaan siintää horisontissa. Korjausrakentamisen osalta asun- toremontit ovat kasvussa, mutta esi- merkiksi julkisten tilojen korjaaminen sakkaa edelleen. Alan markkinatilan- ne on hyvin pirstaloitunut ja monella paikkakunnalla suhdannetilanne jat- kuu synkkänä.    Asuntokorjaukset kasvussa kuntien tilanne huolestuttava  Julkisten tilojen korjaamisen tilanne on huolestuttava. Kiin – teistöt muun rakennetun ympäristön ohella ovat kunnan suurin varalli – suuserä, ja esimerkiksi taloteknisten järjestel – mien uudistaminen on jäänyt vähälle, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijat STULin ja Talotekniikka – liiton toimitusjohtaja Marko Utriainen. Kuva: Mikko Käkelä Talotekniikka-alan kannattavuus on vaihdellut vuosina 2021-2025. Grafiikka: Talotekniikkaliitto Uudisrakentamisen saldoluvut ovat edelleen miinuksella. Kasvualueilla näkymät ovat kuitenkin kääntyneet hieman positiivisemmiksi, varsinkin teollisuusrakentamisessa ja julkisten tilojen rakentamisessa.