KE 3 2025 4 (Part 4 of 5)

Asuntotuotan- non näkymät ovat vielä tahmeat, mut- ta isoimpien toimijoiden muutoksen saldoluku on positiivinen eli tuotan- non uskotaan hieman kasvavan. Kas- vualueiden ulkopuolella varsinkin pienempien yritysten tilanne on edel- leen varsin tukala. Asuntokorjausten saldoluku on kään- tynyt positiiviseksi ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Myös teollisuuskor- jausten tilanne on parantunut syksystä 2024. Liikevaihdolla mitattuna positii- visimmat odotukset asunto- ja teolli- suuskorjausten osalta ovat isoimmilla toimijoilla. Julkisten tilojen korjaamisen ti- lanne on huolestuttava. Kiinteistöt muun rakennetun ympäristön ohella ovat kunnan suurin varallisuuserä, ja esimerkiksi taloteknisten järjestelmien uudistaminen on jäänyt vähälle. Tässä unohtuu kiinteistöjen arvon ylläpitä- misen ja toisaalta jatkuvan käyttöku- lujen vähentämisen tärkeys, Sähkö- ja teleurakoitsijat STULin ja Talotekniik- kaliiton toimitusjohtaja Marko Utriai – nen sanoo. Hankepäätösten viivyttely vaikut- taa negatiivisesti kunnan elin- ja ve- tovoimaan. Kuntapäättäjien on korkea aika laittaa korjaushankkeet käyntiin. Ensi vuonna toimeenpanoon tuleva energiatehokkuusdirektiivikin aset- taa vaatimuksia kuntien kiinteistöil- le; valmistautuminen on syytä aloittaa pikaisesti LVI-Tekniset Urakoitsi- jat LVI-TU:n toimitusjohtaja ja Talo- tekniikkaliiton varatoimitusjohtaja ja Mika Hokkanen toteaa. 51 n Taloyhtiön lakitieto Oikeus: Sokeritoukat eivät olleet kiinteistön virhe P ohjois-Savon käräjäoikeus ratkaisi viime vuonna ta- pauksen, jossa sokeritou- kat herättivät erimieli- syyttä kiinteistökaupassa. Ostaja vaati merkittäviä korvauksia so- keritoukkien vuoksi, mutta kärä- jäoikeus hylkäsi kanteen ja totesi, etteivät sokeritoukat olleet kiinteis- tön virhe.  Kiinteistön myyjät oli- vat maksaneet tuholaistorjunnan riidan välttämiseksi. Ostaja hankki marraskuussa 2021 paritalon puolikkaan. Kau- pan jälkeen hän huomasi asunnos- sa sokeritoukkia ja vaati myyjiltä korvauksia sekä hinnanalennusta. Ostaja katsoi, että sokeritoukat ai- heuttivat asumishaittaa ja arvonale- nemaa, joka oli hänen mielestään kiinteistön laatuvirhe. Myyjät kiistivät vaatimukset ja totesivat, että sokeritoukat ovat ta- vanomaisia ja harmittomia hyöntei- siä. He kertoivat, että kiinteistössä ei ollut virhettä ja että ostaja oli tutustunut kohteeseen useita ker- toja ennen kauppaa. Lisäksi riidan välttämiseksi myyjät olivat maksa- neet tuholaistorjunnan asuntoon. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja totesi, että sokeritoukat eivät muo- dosta kiinteistön virhettä. Tuomio perusteli, että sokeritoukat ovat harmittomia ja tavanomaisia hyön- teisiä, jotka eivät vaikuta kiinteis- tön kuntoon, arvoon tai käyttöön. Kiinteistö ei tämän vuoksi poiken- nut ominaisuuksiltaan siitä, mitä oli sovittu, eivätkä myyjät olleet laiminlyöneet tiedonantovelvol- lisuuttaan.  Oikeus katsoi, ettei ostaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että sokeritoukkia olisi esiintynyt niin paljon, että ne olisivat aiheuttaneet asumishaittaa tai arvonalenemaa. Ostaja joutui lopulta korvaamaan myyjälle 16 266 euron oikeuden- käyntikulut. Hyönteisten vaikutus Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuo- mio on lainvoimainen. Tämä päätös korostaa sitä, että kaikki asunnoissa esiintyvät hyönteiset eivät automaattisesti ole virheitä. On tärkeää ymmärtää, milloin hyönteiset todella vaikut- tavat asumisen laatuun tai kiin- teistön arvoon. Tässä tapauksessa sokeritoukat eivät täyttäneet näitä kriteereitä, sanoo myyjiä oikeu- dessa edustanut Janne Manninen Kiinteistölakimies Groupista. Oikeudessa käsitelty tapaus ko- rostaa erityisesti sitä, miten ar- vioidaan hyönteisten vaikutusta asumismukavuuteen ja kiinteis- tön arvoon. Toki tilanne voi olla toinen, mikäli hyönteisiä on pal- jon tai niistä on merkittävää hait- taa asukkaille tai rakennukselle. Mikäli virhe löytyy ja sen merkit- tävyyttä tulee arvioida, asiantun- tevan kiinteistölakimiehen käyttö auttaa välttämään pitkälliset oi- keudenkäynnit ja niistä aiheutuvat turhat kustannukset. n Sokeritoukka on äärimmäisen yleinen, mutta usein harmiton vierailija. Tarjouspyyntöjen määrä on kasvanut viime syksystä, saldoluku on enää hie- man negatiivinen (syksy 2024 -34,1 ja kevät 2025 -8,9). Alueelliset näkymät vaihtelevat huomattavasti: positiivisin tilanne on Lapissa, Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla sekä valtakunnal- lisilla toimijoilla. Pienillä toimijoilla tarjouspyynnöt ovat vähentyneet, suurin kasvu on isom- milla toimijoilla. Kokoluokittain kat- sottuna pienemmillä yrityksillä noin joka viides tarjous johti kauppaan, kun isoilla suhde oli yksi kymmenestä. Vastauksissa heijastuu rakennus- alan alavire. Kauan odotettu käänne tapahtuu hitaasti. Vaikka saldoluvut asuntokorjauksia lukuun ottamat- ta ovat edelleen miinuksella, ovat ne kuitenkin selkeästi paremmat kuin viime syksynä. Tämä kuvastaa raken- nusalan ja Suomen taloudenkin tilan- netta. Valoa putken päässä pilkahtelee, mutta laiva tuntuu kääntyvän verrat- tain hitaasti. Nyt tarvitaan piristysruis- ke, joka kääntäisi ihmisten ja yritysten luottamuksen tulevaisuuteen ja omaan talouteensa positiivisemmaksi, Talo- tekniikkaliiton hallituksen puheenjoh- taja, Maskun Talotekniikkatiimi Oy:n toimitusjohtaja Mika Nikula toteaa. Saldoluvulla mitattuna tilauskanta on laskenut kuuden viime kuukauden aikana, mutta laskun odotetaan hidas- tuvan syksyä kohden. Positiivisimmat näkymät ovat isommilla toimijoilla. Täystyöllistävän tilauskannan mediaa- ni on suunnittelijoilla neljä kuukautta ja urakoitsijoilla kolme kuukautta. Lo- mautettuna on tällä hetkellä vajaa neljä prosenttia alan henkilöstöstä. Sähkösuunnittelun osalta positii- vinen uutinen on tilauskannan kehitys syksystä 2024 kevääseen 2025. Puolen vuoden aikana 43 prosentilla tilaus- kanta on kasvanut ja kolmanneksella pysynyt ennallaan. Selvää piristymistä odotetaan syksyä kohti, 95 prosenttia ar- vioi tilauskannan pysyvän ennallaan tai kasvavan. Sähkösuunnittelua siivittävät orastavaan kasvuun niin energiatehok- kuushankkeet kuin teollisuuskiinteistöt ja julkisten tilojen korjaus sekä uudisra- kentaminen. Alueelliset erot ovat suu- ria ja yksittäinen hankekin heilauttaa tilastoja. Osaavan henkilöstön rekry- tointi on haaste suunnittelupuolella, Sähkösuunnittelijat NSS:n toimitusjoh- taja Jouni Kekäläinen sanoo. Kiristynyt kilpailu syö alan yritys- ten kannattavuutta. Lähes puolet arvioi sen pysyvän ennallaan, kasvua odottaa vain 12 prosenttia. Isompia yrityksiä lukuun ottamatta kaikki vastaajaluo- kat liikevaihdoittain odottavat tilanteen heikkenevän saldoluvuilla mitattuna. n 52 E spoon suurimpia kehityshankkeita on Kilossa sijaitsevan Keran alueen raken- taminen ja kehittäminen. Kera sijaitsee Helsinki-Turku -moottoritien sekä rau- tatien, Kehä kakkosen ja Kauniaisten kainalos- sa. Alueen koko on 27 hehtaaria. Espoon Kera on vauhdilla kehittymässä teolli- suusalueesta asuinalueeksi. Alueella toimii tällä hetkellä paljon yrityksiä väliaikaisissa tiloissa, kuten purkua odottavissa entisissä logistiikka- halleissa. Alueen kenties tunnetuin esimerk- ki tällaisesta tilojen hyödyntämisestä on Keran Hallit, entinen SOK:n logistiikkakeskus, joka on tarjonnut tiloja tilapäiseen toimintaan vuodesta 2019. Väliaikaiset tilat ovat toimineet ponnah- duslautana kymmenille yrityksille liikunta-alas- ta ruuantuotantoon ja kulttuuriin. Espoon tavoitteena on saada Kerasta kierto- talouden kansainvälinen esimerkkialue. Aseman seutu muuttuu logistiikka-alueesta urbaaniksi kaupunginosaksi, johon tulee hyvät lähipalvelut ja työpaikkoja. Liikkuminen pai- nottuu julkisen liikenteen ohella pyöräilyyn ja kävelyyn. Kera rakentuu rakenteilla olevan kau- punkiradan yhdeksi tärkeäksi asemanseuduksi. Tänä keväänä ensimmäiset asukkaat ovat pääs- seet muuttamaan alueelle, uusiin taloihin. Asuinkortteleiden keskelle tulee Keranpuisto, jonka kautta johdetaan jalankulku- ja pyöräily- reitti radan ali. Puiston äärellä on varaus koulul- le ja kahdelle päiväkodille. Alueelle rakennetaan uusia katu- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Maankäyttösopimuksella tuloja Maankäyttösopimusten tuloilla katetaan alueen asuinrakentamisen mahdollistamiseksi tarvit- tavan kunnallistekniikan kustannukset. Maan- omistajien ja Espoon kaupungin tekemiin maankäyttösopimuksiin liittyy Keran alueen kehittämissitoumus, jonka tavoitteena on, että Kerassa tehdään tiivistä yhteistyötä ja kehitetään kestäviä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kehittä- missitoumus tukee Espoon tavoitetta olla hiili- neutraali vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa kestävää kaupunkikehitystä. Suurin maanomistaja radan eteläpuolella on S-ryhmä, joka omistaa myös Keran Hallit. Väliaikainen toiminta Keran Halleilla jat- kuu S-ryhmän mukaan ainakin kesään 2025 Espoo haluaa kehittää Keran 27 hehtaarin alueesta kiertotalouden kansainvälisen esimerkkialueen 14 000 asukkaan kaupunginosa liikenteen solmukohtaan Kiloon kuuluvalla Keran alueella on alkanut rakentaminen, joka jatkuu useamman vuoden. 53 asti. S-ryhmä purkaa hallit vaiheittain. Ensim- mäisessä vaiheessa talven aikana puretaan hal- lien päätyosa, mutta se ei vaikuta Keran Hallien toimijoihin. SOK:n omistama entinen Inexin logistiikka- keskus jäi tyhjilleen, kun logistiikkakeskuksen toiminta siirtyi Sipooseen vuonna 2019. Tiloissa on sen jälkeen toteutettu monenlaista toimintaa, kuten liikunta- ja ravintolapalveluja sekä kult- tuuria. Keran Hallien sisäpihalla on muun muas- sa näyttävä muraalikeskittymä. Kaksi muuta Keran aluetta koskevaa kaavaa on valmistelussa. Seuraavaksi radan pohjois- puolen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi. Myöhemmin myös Keran Hallien eteläpuolella sijaitseva Kutojantien alue uudistuu. Sinne ra- kennetaan sekä asuntoja että liiketiloja. Noin 14 000 asukasta Kera on määritelty korkean rakentamisen alueek- si. Korkeat kerrostalot tulevat aseman ympäris- töön. Koko Keran alueelle on arvioitu tulevan aikanaan noin 14 000 asukasta. Espoon kaupunki kehittää Kerasta kiertota- louden kansainvälistä esimerkkiä yhdessä asuk- kaiden, maanomistajien, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiertotalous Kerassa tarkoittaa esimerkiksi ti- lojen väliaikaiskäyttöä, uusia energiaratkaisuja ja liikkumisen muotoja sekä urbaania ruoantuo- tantoa. Digitaalisuutta taas sovelletaan Kerassa muun muassa materiaali- ja energiatehokkaan rakentamisen, jätehuollon sekä energiankulu- tuksen suunnittelussa ja optimoinnissa. Hallit toimivat aiemmin Inexin logistiikkakes- kuksena, jonka läpi kulki lähes puolet Suomessa myytävästä ruoasta. S-ryhmän logistiikkakes- kus ehti toimia halleissa 53 vuotta ja tuona ai- kana ehdittiin työllistää noin 30 000 henkilöä. Muutaman vuoden päästä hallit jäävät histo- riaan, kun Keran alueelle rakentuu kokonaan uusi urbaani asuinalue. Viidentoista vuoden päästä alueella asuu pie- nen kaupungin verran asukkaita. Hallien tontille suunnitellaan asuinaluetta noin 6 500 asukkaalle. Keran keskusta kehittyy juna-aseman ympä- ristöön, jonne tärkeimmät julkiset ja kaupalli- set palvelut keskittyvät. Kävelyreitit ja toriaukiot yhdistävät keskustan virkistysalueisiin. Alueen rakennuksissa ja ulkotiloissa panostetaan laa- dukkaaseen rakentamiseen. Keran uuden kaupunginosan kehittyminen al- kaa radan eteläpuolelta Keran hallien ympäriltä. Tätä seuraa radan pohjoispuolen teollisuusalu- een muuntuminen asuinalueeksi. Kutojan alueen läpi kulkevan bulevardin var- relle rakennetaan sekä asuinrakennuksia että lii- ketiloja. Päätavoitteena on yhdistää kiinnostavalla tavalla vanhaa ja uutta. Alueelle on tavoitteena luoda myös julkisia palveluja ja virkistysmah- dollisuuksia. Tällä hetkellä Kutojan alueella on useita käyt- tämättömiä toimistotiloja, joiden uudistaminen on suunnitteilla. Keran pohjoispuolella on Karamalmi, jossa toimii muun muassa Metropolia ammattikor- keakaulu sekä Nokia Oyj:n pääkonttori, Kara- kaari 7:ssä. n HelsinkiTurku junarata kulkee läpi Kilon. Se muuttuu kaupunkiradaksi, osana HelsinkiTurku välistä Länsirataa. Keran hallien purkaminen alkaa suunnitelman mukaan kesällä 2025. 54 S einäjoen rautatieasema-alueen ensim- mäinen vaihe avautui joulukuussa. Ase- makokonaisuus on joukkoliikenteen sol- mualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kokonaisuuden arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Oopeaa. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat hyvinvointialueen perhekeskus, asemahallin si- sältävä toimisto- ja liikerakennus, asema-aukio, alikäytävä ja kaupungin tytäryhtiö Seipark Oy:n pysäköintitalo (P-Asema) sekä asuinkerrostalo. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vielä kak- si asuinkerrostaloa lisää. Kun uusi asema avau- tuu, vanhan aseman odotustila poistuu käytöstä. Aseman ensimmäisen vaiheen avautuminen on hieno virstanpylväs Seinäjoelle ja koko maa- kunnalle. Uudet rakennukset paraatipaikalla ovat vetovoimainen portti Etelä-Pohjanmaalle, sanoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä . Kokonaisuus on myös kaupunkikuvallisesti merkittävä, ja sen osana valmistuu mm. ase- ma-aukio, joka kytkee asema-alueen osaksi kau- pungin keskustaa. Seinäjoen asema-alue on yksi Suomen merkittävimmistä joukkoliikenneyhteyksien keskuksista, joka tarjoaa ihmisille viihtyisän kohtaamispaikan lisäksi myös koteja, palveluja ja työskentelypaikkoja, sanoo YIT:n aluepääl- likkö Mikael Snellman . Kortteli muodostaa uuden, aktiivisen ytimen kaupungille, jossa toiminnot ja palvelut kohtaa- vat.  Samalla se toimii uutena maamerkkinä saavuttaessa junalla suoraan Seinäjoen keskus- taan, luonnehtii kokonaisuuden pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti Anssi Lassila , Oopeaa-ark – kitehtitoimiston perustaja ja johtaja. Saman katon alle Joulukuun alussa saman katon alle siirtyi hy- vinvointialueen palveluja lähes 20 toimipisteestä Seinäjoen alueelta. Ensimmäisessä aallossa rakennukseen muut- ti lasten ja perheiden palveluita, kuten äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, kasva- tus- ja perheneuvola, lastensuojelu sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, hankkeen suun- nittelukoordinaattori Virpi Finnilä luettelee. Myös hoitotarvikejakelu, aikuisten mielenter- veyspalveluita, aikuisneuvola sekä terapiapalvelut, kuten puheterapia sekä lasten fysio- ja toimin- taterapia, olivat asiakkaiden saatavilla uudessa osoitteessa viime vuoden puolella. Tammikuussa 2025 tiloihin muuttivat ikäkes- kus sekä muita sosiaalipalveluita. Suun tervey- denhuolto siirtyi myös. Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen näkee tärkeänä sen, että eri ammattilaiset toimivat jat- kossa samassa paikassa. Alikäytävä helmikuussa Väyläviraston ja Seinäjoen kaupungin yhteishank- keena toteutettu alikäytävä laitureille 1, 2 ja 3 tuli käyttöön helmikuussa. Uudet laiturika- tokset ja kävelyreitit laitureille valmistuivat sa- massa yhteydessä. Uusi alikäytävä varmistaa sujuvan yhtey- den asemalta ja sen palveluista suoraan junalle. Vanhaan rautatieasemaan ei Väyläviraston hank- keessa tehdä muutoksia, kertoo projektipäällikkö Mikko Heiskanen Väylävirastosta. Asema-alueella on toimitiloja yhteensä noin 18 000 neliömetriä. Asemalta ja jatkossa myös laiturialueelta voi ostaa VR:n matkalippuja. Uudelle asemalle pääsee kätevästi julkisil- la liikennevälineillä ja omalla autolla. Bussilla ja takseilla saapuville kulku rakennukseen on suoraan katutasosta. Taksien odotusalue sekä matkustajien jättö- ja noutoalue sijaitsevat ase- ma-aukion edessä. Toinen matkustajien jättö- ja noutoalue tulee hotelli Alman ja P-Aseman vä- liin, ja se valmistuu syksyllä 2025. Seiparkin pysäköintitaloon (P-Asema) tulee 450 autopaikkaa. Pysäköintitalon joka kerrok- sesta on suora kulkuyhteys perhekeskukseen ja hissillä pääsee asemahalliin sekä Asemapäällik- kö-kadulle. Lisäksi pysäköintitasoilta on porras- yhteys suoraan raiteelle 1. Polkupyörille on kaksi kulunvalvottua maksul- lista pysäköintitilaa, jotka sijaitsevat alikäytävän ja pysäköintitalon yhteydessä. Paikkoja on 700. Asema-alueesta joukkoliikenteen solmu, palvelukeskittymä ja asuinalue Seinäjoelle uusi yli 50 miljoonan asema-alue 55 Myös vanhan aseman pohjoispuolen pysäköin- tialue on edelleen käytössä. Keskustorin Toripar- kista matkaa asemalle on vain noin 350 metriä. Vanhan aseman edustan P2-alue on toistaiseksi avoinna lyhytaikapysäköinnille. Kaukoliikenteen bussit lähtevät vanhan aseman pohjoispuolelta Postin lajitteluhallin takaa. Asemalaiturilta on suora kulkuyhteys linja-autoasemalle. Mitä seuraavaksi? Seinäjoen asema-alueen keskustan puoleisten kortteleiden rakentaminen on jaettu useampaan vaiheeseen. Lähivuosien aikana asemanseutu rakentuu noin 18 hehtaarin alueelle. Seinäjoen kaupunki ja Senaatin Asema-alueet Oy pyrkivät yhdessä löytämään parhaan ratkai- sun asema-alueen jatkokehittämiseksi. Suun- nittelun myötä selviää myös seuraavan vaiheen toteutuksen aikataulu. Ensimmäinen rakennusvaihe täydentyy vielä kahdella asuinkerrostalolla, joiden raken- tamisen pyrimme käynnistämään heti asunto- markkinatilanteen sen salliessa, YIT:n Mikael Snellman kertoo. Uskomme, että huippupaikalla oleva, tasokas ja mittava kokonaisuus kiinnostaa investoreita. Tavoitteena on monipuolinen lisärakentaminen palveluille, asumiselle ja liiketoiminnalle, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä. n Seinäjoen asemanseutu • Elokuussa 2022 alkaneen ensimmäisen rakennusvaiheen laajuus noin 40 000 neliömetriä. Hankkeen kustannusarvio yli 50 miljoonaa euroa. • Arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA. Rakentamisesta on vastannut kokonaisuudessaan YIT. • Pysäköintitalon on rakentanut Seipark Oy:n tytäryhtiö Seinäjoen Pysäköintitalot Oy. Seinäjoen kaupunki on vastannut katujärjestelyistä. • Väylävirasto on osallistunut pysäköintilaitoksen liityntäpysäköintipaikkojen ja pyöräpysäköintipaikkojen kustannuksiin sekä alikäytävän rakentamiseen. Väyläviraston osuus on noin 5,9 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025. • Senaatin Asema-alueet Oy, selvittää vanhan asemarakennuksen jatkokäyttöä ja kartoittaa mahdollisia uusia vuokralaisia. Vanhan aseman tulevaisuus ja uusi käyttötarkoitus tarkentuu asema-alueen toisen vaiheen suunnittelun edetessä. • Asema-alueella on viisi taideteosta. Taidekohteet sijoittuvat perhekeskuksen aulaan, perhekeskuksen edustan aukiolle, pysäköintitalon julkisivuihin, pysäköintitalon ja perhekeskuksen yhdistävään sisäänkäyntiin sekä alikäytävään. Elokuussa 2022 alkaneen ensimmäisen rakennus- vaiheen laajuus on noin 40 000 neliömetriä. 56 S enaatti-kiinteistöt suunnittelee myyvän- sä omistamansa Kyminlinnan alueet ja rakennukset Kotkan kaupungin hallin- taan nimellisellä yhden euron kauppa- summalla. Kotkan kaupunki aikoo vaiheittain avata Kyminlinnan yleisölle ja kehittää aluetta virkistys- sekä matkailukäyttöön. Senaatti haki eduskunnalta kohteelle myyn- tiluvan vuoden 2024 aikana, jonka jälkeen neu- vottelut alueen myynnistä kaupungille aloitettiin. Kotkan kaupunki ja Senaatti käsittelevät kaup- paa päätöksenteossa huhti-toukokuun aikana. Kyminlinna oli sotilaskäytössä yli 200 vuot- ta, mutta armeijakäytön päätyttyä vuonna 2005 ei linnoitukselle ole enää löytynyt valtion omaa käyttöä. Linnoitus on ollut siitä lähtien suljettuna ja huomattavan vähäisellä käytöllä.Ensimmäi- nen Kyminlinnan paikalle rakennettu linnoitus oli vuosina 1791-1795 rakennettu Suvorovin bas- tionilinnoitus. Suchtelenin suurempi kaponieeri- linnoitus rakennettiin vuosina 1803-1808. Suojeleva kaava Vuonna 2020 alueelle käynnistettiin asemakaa- vaprosessi, jonka tavoitteena on turvata Kyminlin- nan luonto-, historialliset- ja kulttuuriarvot sekä mahdollistaa alueelle sopivaa virkistys-, tapah- tuma- ja matkailutoimintaa. Uuden omistuksen varmistuessa kaupungin, Senaatin ja muiden vi- ranomaisten kanssa valmisteltua asemakaavoitus- ta voidaan jatkaa ja tarkentaa ehdotusvaiheeseen. Nyt uudessa omistuksessa Kyminlinnaa päästää kehittämään paremmin kaupungin tar- peisiin ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukai- sesti. Taloudellisista syistä johtuen valtiolla ei ole Kotkan Hovinsaaren pohjoisosassa sijaitseva viisikulmainen kapioneerilinnoitus Kyminlinna rakennettiin osaksi Kustaa III:n sodan jälkeen rakennuttamaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Kuva: Tuomas Uusheimo Keksi Agency. Kyminlinna Kotkan kaupungin hallintaan valtiolta muodollisella yhden euron kauppahinnalla Historiallinen linna aiotaan avata vaiheittain yleisölle 57 ollut mahdollista korjata ja kehittää aluetta riit- tävällä tasolla matkailukohteeksi. Olemme erit- täin tyytyväisiä ja toiveikkaita siitä, että linnan portit saataisiin kaupungin hallinnassa vihdoin avattua yleisölle, sanoo Senaatin kiinteistökehi- tyspäällikkö Elias Rainio . Kyminlinna kätkee sisäänsä merkittävän matkailu- ja luontokohteen, historiallisista ar- voista puhumattakaan. Toivottavasti kotkalaiset ja muutkin alueella vierailevat matkailijat pää- sevät jatkossa tutustumaan tähän ainutlaatui- seen nähtävyyteen myös sisältä päin, hän jatkaa. Kyminlinna sijaitsee on erottamaton osa Kot- kan syntytarinaa ja historiaa. Linnoituksen säilyminen julkisomistei- sena takaisi parhaiten sen historiallisen arvon säilymisen, alueen pitkäjänteisen kehittämisen aktiiviseksi osaksi kaupunkia ja linnoituksen avaamisen vähitellen yleiseen käyttöön, ker- too Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Mark- ku Hannonen. Investointien tarve Alueen käyttö ja kehittäminen vaatii suunnitte- lua ja investointeja. Kyminlinnan hoidon, käytön ja kehittämisen vaatimia toimenpiteitä sekä niiden rahoitustar- vetta on arvioitu alustavasti jo vuonna 2016 Se- naatin, Kotkan kaupungin, Metsähallituksen ja Museoviraston yhdessä laatiman Kyminlinna raportin perusteella. Kyminlinnan avaaminen yleisölle vaatisi Se- naatin arvion mukaan joidenkin välttämättö- mien toimenpiteiden tekemistä, jotta liikkuminen alueella olisi turvallista ja kohde on saavutetta- vissa riittävän helposti. Linnoituksen muureis- sa ja kasemateissa on laajoilla alueilla kohtia, joissa on rakenteiden sortumisvaara. Alueella on myös useita putoamisvaarallisia ja suojatta- via paikkoja. Kyminlinnan huonokuntoisten ja vaurioitu- neiden muurien täydellinen korjaaminen vaatisi käytännössä jatkuvaa kunnostamista. Muurien kunnostuksen kokonaistarve riippuu mm. akuut- tien korjausten laajuudesta ja toteutustavasta. Kotkan kaupungin lähtökohtana alueen kehit- tämiselle on polkumainen eteneminen, jolloin in- vestointeja tehdään vähitellen alueen laajenevaa käyttöä varten. Polkumaisuus sallii myös käy- tön vilkastumisen myötä esiin nousevien uusien ideoiden huomioimisen käytön kehittämisessä. Ensimmäisen vaiheen parannukset kohdentui- sivat linnoituksen ulkopuolisiin virkistysreittei- hin, seuraavissa vaiheissa muureille ja vähitellen myös linnoituksen sisäosiin. Muurien kokonais- valtainen korjaaminen ei ole tällä hetkellä kau- pungille taloudellisesti mahdollista, joten käyttö on ohjattava linnoituksen turvallisiin osiin. Senaatti-kiinteistöt on käyttänyt viime vuosi- na alueen ylläpitoon ja välttämättömiin korjaus- toimenpiteisiin vuosittain noin 200 000 euroa. Päätösehdotuksen mukaan kaupungin tulisi va- rautua samaan tasoon, joka vähitellen voi myös kasvaa uusien, palveluja lisäävien investointi- en kautta. n Pidetään yhdessä planeetta kunnossa. 100% ekologinen leikkipaikka? GreenLine-malliston avulla se on mahdollista! Pylväät on valmistettu 100 % kierrätetystä kulutusjätteestä. Komposiittipylväät Soita, niin kerromme lisää: p. 0400 211 221 | www.leikkiturva.fi Tutustu myös muihin ekologisiin tuotteisiimme: leikkiturva.fi/ekologisuus Välineissä käytetty puu on hakattu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä. HDPE-paneelit Vihreät HDPE-paneelit on valmistettu 100 % kierrätetystä valtamerijätteestä Puiset pylväät Muovikomposiitista valmistetut pylväätinnova- tiivinen materiaali, joka on valmistettu käytetyistä tekstiileistä ja muovikalvoista. Katot, sivupaneelit ja manuaaliset elementit leika- taan HDPE-levyistä, jotka valmistetaan valtameri- jätteistäkalastusköysistä ja -verkoista. 58 Uusi rakennus nousee Kalevankadun ja Mannerheimintien risteykseen. Mannerheimintie 14:n uudisrakennushanke Signe valmistuu 2026 lopussa Uusi toimitalo Helsingin keskustan sydämeen H elsingin keskeisimmälle paikalle osoit- teeseen Mannerheimintie 14 rakenteilla oleva toimitilarakennus Signe on yksi kaupungin keskustan näkyvimmistä ja suurimmista kiinteistökehityshankkeista. Se korvaa vanhan Aktian talon, joka puolestaan 1960-luvulla rakennettiin Huberin talon tilalle. Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan uudishank- keen rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2023, ja hanke valmistuu vuoden 2026 lopulla. Korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti suunniteltu Signe houkuttelee Helsingin keskus- taan uusia yrityksiä ja palveluita. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Sarc pääsuunnittelijanaan Sarlotta Narjus . Rakennukseen tulee yhdeksän kerrosta, joista kahdessa alimmassa on liiketilaa. Toimistotilo- jen päävuokralaiseksi tulee PwC. Signe-hanke etenee suunnitellusti, helmikuus- sa rakennukselle tehtiin betonirunkoa, joka val- mistuu kevään aikana. Myös julkisivuelementtejä aletaan pystyttää kevään aikana. Julkisivujen lo- 59 Uusi muoto eheyttää kulman kaupunkikuvallisesti. Kahteen alimpaan kerrokseen tulee liiketiloja. Signe • Kerroksia 8 • Vuokrattava ala yhteensä 16 980 m 2 • Toimistotilaa 12 614 m 2 • Liiketilaa 4 366 m 2 pullinen ilme alkaa kuitenkin muodostua myö- hemmin kesällä, kun elementteihin kiinnitetään luonnonkivipinnat. Signe-hanke on merkittävä investointi Helsin- gin ydinkeskustaan, jossa korkeatasoisten toimis- to- ja liiketilojen kysyntä on kasvussa. Kulma eheytyy Uudisrakennuksen myötä yksi Helsingin kes- kustan keskeisimmistä kortteleista kokee mer- kittävän muodonmuutoksen. Samalla Mannerheimintien ja Kalevanka- dun kulma eheytyy kaupunkikuvallisesti, sillä uudisrakennus myötäilee naapuritalojen julki- sivujen rytmitystä ja korkeutta. Avoimeen ja aiempaa korkeampaan katutasossa sijaitsevaan kerrokseen valmistuvat korkealaa- tuiset liike- ja ravintolatilat tulevat elävöittä- mään korttelia. Uudisrakennus on suunniteltu elinkaareltaan mahdollisimman vähähiiliseksi, ja esimerkiksi rakennuksen neliöpohjaiset materiaalipäästöt (kgCO2e/n-m 2 ) ovat 31 % pienemmät verrattuna tavanomaiseen toimistorakentamiseen. Valmistuessaan Signe on yksi ydinkeskustan energiatehokkaimmista rakennuksista, joka ta- voittelee korkeimpia kestävän kehityksen tun- nustuksia, muun muassa LEED Platinum -tason ympäristösertifikaattia, A-tason energialuokitus- ta ja Gold-tason WELL-sertifikaattia. Sponda investoi Helsingin keskustassa ja pää- kaupunkiseudulla sijaitsevien kiinteistöjen kehit- tämiseen ja laatutason parantamiseen. Yhtiöllä on Helsingin keskustassa käynnissä ja suunnitteilla kymmenkunta isoa kiinteistökehityshanketta. n 60 S uomessa on valtava aurinkovoimapoten- tiaali, mutta ensin on ylitettävä muuta- mia esteitä. Esimerkiksi teollisilta toimi- joilta vaaditaan rohkeutta investoida ja päättäjiltä tarvitaan vakautta energiapolitiikkaan, sääntelyyn sekä verotukseen. Asiantuntijoiden mukaan investointipäätöksiä pitää alkaa syn- tyä, jotta kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Aurinkoenergian läpimurtoon tarvittaisiin nyt suuria teollisia investointeja. Niitä voidaan joko edistää tai jarruttaa poliittisilla päätöksil- lä. Investointeja hidastavat tällä hetkellä eten- kin Yhdysvaltojen käynnistämä kauppasota ja sen aiheuttama epävarmuus  Suomessa myös tuki- ja veropolitiikka, kuten datakeskusten ve- ronkiristykset, sanoo energiayhtiö Solarigo Sys- tems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen. Hänen mukaansa yleinen poliittinen ja talou- den epävarmuus ovat näkyneet aurinkovoima- loiden investointipäätöksissä parin vuoden ajan. Teollisen mittakaavan investointeihin liit- tyvät samat epäröinnin syyt kuin kotitalouksilla ja pienillä yrityksillä: korkojen voimakas nousu ja rahoituksen saatavuuden haasteet sekä geopo- Aurinkoenergiainvestointeja voidaan joko edistää tai jarruttaa 61 Aurinkoenergiainvestointeja voidaan joko edistää tai jarruttaa Solarigo rakennutti ison aurinkovoimalapuiston Kalajoelle. Aurinkovoimahankkeet etenevät yleensä ri- vakasti, koska niiden luvitus on suoraviivais- ta ja vastustus harvinaista. Siten Suomessa on mahdollisuus lisätä aurinkovoimaa nopeasti ja merkittävästi. Suuri kasvu Uusiutuvassa kotimaisessa energiassa veturin pai- kalla on tuulivoima, mutta aurinkovoima kasvaa. Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 25 toimin- nassa olevaa teollisen kokoluokan aurinkovoima- laa, ja niiden kokonaisteho oli 123 MW. Suomen uusiutuvat ry arvioi, että tämän vuoden lopussa luku on 450 MW. Arvio perustuu julkaistuihin investointipäätöksiin. Toistaiseksi pientuotanto eli alle megawatin aurinkovoima on suurimmassa roolissa, mutta hankkeet ovat koko ajan suurempia niin kapasi- teetiltaan kuin hehtaareiltaan. Teollisen mitta- luokan suuria aurinkovoimaloita on rakennettu vasta muutamien vuosien ajan, joten olemme suuren kasvun alussa. Kun saamme jo lähivuo- sina ensimmäiset isot, yli 100 megawatin aurin- kopuistovoimalat tuotantokäyttöön, ala lähtee kunnolla lentoon, kertoo Antti Koskelainen. Yleinen asenne aurinkoenergiaa kohtaan on Suomessa erittäin positiivinen: valtaosa kansalai- sista kannattaa aurinkovoiman lisärakentamista. Lisäksi meillä on hyvä kantaverkko, riittävästi maa-alaa  –  ja erittäin otollinen ilmasto, vaik- ka toisin usein ajatellaan. Käytössä yleistynyt piipohjainen aurinko- paneeliteknologia toimii parhaiten, kun ilmas- to on vähän viileämpi eli kun paneelin pinta ei pääse kuumentumaan niin paljon. Mitä tulee syksyyn ja talveen, niin sade ja keväällä sulava lumi ovat luonnollinen tapa puhdistaa paneeleja. Jo helmikuussa nähdään varsin hyvää energian- tuotantokykyä, ja keväthanget myös heijastavat auringonvaloa, kertoo Klaara Tapper. Energiajärjestelmää on tasapainotettava ja siksi eri tuotantomuotojen yhteispeliä tulisi lisä- tä. Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantohuiput osuvat usein eri aikoihin, joten ne tukevat hyvin toisiaan, hän jatkaa. Teknologinen kehitys parantaa aurinkovoi- man tuotantoa ja kannattavuutta. Esimerkiksi niin sanotuilla tracker-telineillä, jotka kääntyvät auringon mukana päivän aikana, saadaan aiem- paa enemmän auringon säteilyä talteen. Trackereilla saadaan nostettua aurinkoener- gian tuotantoa vuositasolla jopa 20–30 prosent- tia sekä päästään mukaan sähkömarkkinoiden aamun ja alkuillan piikkeihin, Antti Koskelai- nen toteaa. Jo tällä hetkellä aurinkopaneelin alla oleva alumiininen tai teräksinen teline voi olla kalliimpi kuin itse paneeli. Jotta investointikustannuksia voidaan vielä alentaa, täytyy tarkastella myös telinemarkkinoilla tapahtuvaa teknologista ke- hitystä, hän jatkaa. n liittinen tilanne ja sähkön hinnan vaihtelu. Tuot- totasojen pitää olla sellaisia, että ne tyydyttävät sijoittajia, hän huomauttaa. On välttämätöntä päästä eroon fossiilisesta tuontienergiasta, jotta hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan ja energiaomavaraisuutta paranne- taan. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan mel- kein kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Investointipäätöksiä täytyy alkaa tehdä ihan näillä hetkillä, jos haluamme kyetä vastaamaan kasva- vaan kysyntään, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper. 62 R akennukset ja kiinteistöt ovat merkittävässä asemassa ilmastotavoitteiden saavuttami- sessa. Schneider Electricin toimitusjoh- taja Jani Vahvasen mukaan niissä tapahtuvaa energiahävikkiä voidaan kampittaa esimerkiksi automaatiolla ja digitalisaatiolla. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi käytet- tävissä oleva aika on käymässä vähiin. Ilmaston- muutoksen vaikutukset, geopoliittiset haasteet ja energian saatavuuskriisi luovat yhdessä huoles- tuttavan kuvan ympäristömme tasapainon heik- kenemisestä, kertoo Vahvanen. Suomen ympäristöministeriön ilmastovuosi- kertomuksen mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa maailmantalouteen keskimäärin 19 prosentin tu- lonmenetyksen vuoteen 2050 mennessä. Arvio kasvaa voimakkaasti, jos päästövähennystoimia ei tehdä. Jos taas ilmastonmuutoksen riskejä ei onnistuta vähentämään, ilmastotuhot voivat su- pistaa EU:n bruttokansantuotetta noin seitsemän prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Rakennuksilla on merkittävä rooli ilmastota- voitteiden saavuttamisessa: Suomessa noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja kolmannes hiilipäästöistä syntyy kiinteistöissä. Rakennuksia koskevia päätöksiä tehdään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja vastuu päätöksistä jakau- tuu rakennuttajien, suunnittelijoiden, omistajien, teknologiatoimittajien sekä käyttäjien kesken. EU:n rakennuskannasta 80 prosenttia on yhä käytössä vuonna 2050, mikä tarkoittaa, että päähuomio tulee kohdistaa olemassa olevien kiin- teistöjen energiankäytön tehostamiseen. Tämän toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä mukavuuden tai laadun uhraamista, vaan ratkaisun avaimet löytyvät digitalisaatiosta ja automaatiosta. Puh- tainta energiaa on se käyttämättä jätetty energia, korostaa Vahvanen. Energiankulutusta voidaan vähentää jopa kolmanneksella ilman, että kiinteistön tai tilojen käyttömukavuudesta tarvitsee tinkiä, hän jatkaa. Hyödyntämätön potentiaali Digitalisaatio voi olla yksi tehokkaimmista kei- noista ilmastokriisin ratkaisemisessa. Yhdessä tekoälyn suomien mahdollisuuksien kanssa se tarjoaa valtavan potentiaalin resurssien opti- mointiin ja energiankulutuksen vähentämiseen erityisesti kohteissa, joissa kulutus on suurta. Ympäristön kannalta puhtainta energiaa on käyttämättä jätetty energia Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia alentaa kiinteistöjen energiankulutusta 63 Hajautetun energiantuotannon kasvuun varauduttava nyt n Sähkönkulutus on kasvussa kaikkialla maailmassa, sillä uudet teknologiat ja eri alojen sähköistyminen li- säävät energiantarvetta. Uusiutuvien energialähteiden osuus on Suomessa vahvassa kasvussa, ja etenkin tuu- livoiman määrä on kasvanut nopeasti. Uudet tuotantomuodot ovat kestävä ratkaisu globaalisti kasvavaan energiantarpeeseen, mutta vaativat samalla sähköverkoilta hajautetun sähköntuotannon sietokykyä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi globaalin energiankulutuksen kasvavan lähitulevaisuudessa nel- jällä prosentilla vuosittain. Datakeskukset ja tekoälyn käytön räjähdysmäinen nousu ovat osa haastetta, mutta ajoneuvojen ja teollisuuden prosessien sähköistyminen vaatii yhtä lailla energiaa. Jotta kasvu olisi ympäristön kannalta kestävällä poh- jalla, on kasvavaan kulutukseen haettava ratkaisuja uu- siutuvista energialähteistä. Suomessa suunta on oikea, sillä työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan uusiu- tuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuk- sesta Suomessa on jo nyt yli 40 prosenttia. Hajautettujen uusiutuvien energialähteiden yleisty- minen voi kuitenkin horjuttaa verkon vakautta. Ilman ennakoivaa nykyaikaistamista monet laitokset saatta- vat toimia tehottomasti, kärsiä käyttökatkoksista ja jopa saada seuraamuksia sääntelyn vastaisesta toiminnasta. Sähköä on perinteisesti tuotettu yksittäisissä voima- laitoksissa, joissa tuotannon määrä on ollut suhteellisen helppoa pitää tasaisena. Hajautetusti tuotetun tuuli- ja aurinkoenergian yleistyminen horjuttaa tätä asetelmaa ja aiheuttaa haasteita sähköjärjestelmän tasapainotuk- selle, huomauttaa Schneider Electric Finlandin toimi- tusjohtaja Jani Vahvanen. Aiemmin sähköntuotantoa on voitu melko vapaas- ti säätää kulutuksen tarpeisiin, mutta tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto vaihtelee ymmärrettävästi sään mukaan. Etenkin tuulivoiman lisääminen sähköverkkoon voi aiheuttaa ongelmia, koska se on luonteeltaan vaihtele- vaa ja ennakoimatonta. Sähköverkko tarvitsee tasapai- non tuotannon ja kulutuksen välillä, ja jos tuulivoiman tuotanto heilahtelee äkillisesti, verkossa voi syntyä jän- nite- ja taajuusongelmia, Vahvanen jatkaa. Energiamurroksen tuomat haasteet vaikuttavat säh- köverkon mitoitukseen lopulta enemmän kuin pelkkä sähkönkulutuksen kasvu. Verkkojen onkin sopeudut- tava uuteen, minkä vuoksi tarvitaan joustomahdolli- suuksien kasvattamista ja uusia teknologisia ratkaisuja. Suomen sähköverkon kestävyys on yleisesti ottaen kor- kealla tasolla, mutta uusiutuvien energialähteiden myötä tarvitaan myös uuden verkon rakentamista ja olemassa olevan vahvistamista. Vahvanen muistuttaa, että haas- teiden ratkaiseminen vaatii perusteellista suunnittelua. On tärkeää ymmärtää sähköverkkojen mitoituk- seen liittyvät nykyiset haasteet ja odotukset sekä nä- kemykset verkon kehittämisestä lähivuosina. Hyvän pohjan uudistuksille tarjoaa kolmivaiheinen lähesty- mistapa, johon kuuluu verkon arviointi, suunnittelu ja toiminnan parantaminen. Kun nämä vaiheet tehdään huolellisesti, on tulevaisuuden verkko mahdollista ra- kentaa siten, että se tukee sekä kestävää kehitystä että kasvavaa energiantarvetta, Vahvanen summaa. Rakennuksilla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä Suomessa noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja kolmannes hiilipäästöistä syntyy kiinteistöissä. Schneider Electric Finlandin toimitus- johtaja Jani Vahvanen muistuttaa, että kiinteistön energiankulutusta voidaan vähentää jopa kolmanneksella ilman käyttömukavuudesta tinkimistä. Automaatioratkaisuja voidaan yhdistää si- ten, että energiatehokkuudesta kerätty data on aina päätöksentekijöiden käytettävissä. Auto- maation avulla saamme tietoa siitä, miten ja missä käytämme, ja ennen kaikkea missä huk- kaamme energiaa. Vasta tämän tiedon pohjalta voimme ohjata ja optimoida energiankulutusta tehokkaasti, Jani Vahvanen toteaa. Esimerkiksi rakennusten lämmitys- ja jääh- dytysjärjestelmät on mahdollista optimoida reaaliaikaisen datan perusteella, mikä auttaa tasapainottamaan energian kulutuksen ja tuotan- non välistä epäsuhtaa. Sähköistämisen avulla on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja di- gitalisaation avulla tehostaa toimintoja niin, että energiaa voidaan säästää merkittävästi. Käytettävissä olevat teknologiat on kuitenkin otettava käyttöön täysimääräisesti. Esimerkiksi sähköistämällä energiajärjestelmämme voimme korvata hiilipohjaiset energianlähteet täysin uu- siutuvilla, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi jokaisen toimijan on otettava vastuuta. Selkeät ja kunnianhimoiset linjaukset puhtaan energian käytöstä ovat välttä- mättömiä, alleviivaa Jani Vahvanen. n 64 K un uusiutuvan energian yhtiö OX2 ker- toi kahdesta, yhteensä 700 miljoonan euron tuulivoimainvestoinnista april- lipäivänä, monien mieliin hiipi epäil- lys. Epäillys aprillipilasta. Mutta ei. Kyseessä ei ole aprillipila vaan suurin yksittäinen Suomes- sa tehty uusiutuvan energian investointipäätös. OX2 rakentaa Isojoen ja Karijoen kuntien alueelle Etelä-Pohjanmaalle 54 voimalan tuuli- voimapuiston. Rajamäenkylän puiston rakentaa suomalainen Suvic, joka on erikoistunut energia- rakentamiseen. Suvicin mukaan yhtiön osalta työt valmistuvat pääosin vuoden 2026 loppuun mennessä ja Rajamäenkylän tuulipuiston arvi- oitu valmistumisvuosi on 2028. Toinen investointikohde on Keski-Pohjanmaal- la sijaitseva Halsua, jonne rakennetaan Honka- kankaan 16 voimalan tuulipuisto. Halsuan puiston on määrä valmistua vuonna 2027. Valmistuttuaan nämä tuulipuistot tulevat tuot- tamaan vuosittain yhteensä noin 1,6 terawatti- tuntia uusiutuvaa sähköenergiaa. Suomessa on loistavat edellytykset uusiu- tuvan energian tuotannon voimakkaalle lisää- miselle. Uskon investointipäätöksemme olevan rohkaiseva viesti myös sähkön kulutusinvestoin- teja suunnitteleville toimijoille, sanoo OX2 Fin- landin maajohtaja Veli-Pekka Alkula. Allekirjoitimme hiljattain yli 200 muun yrityksen kanssa Finlandia-julistuksen kestä- vän kasvun edistämiseksi. Kestävä kasvu vaatii myös konkreettisia tekoja, joista nyt tehty inves- tointipäätös on oiva esimerkki, Alkula jatkaa. Hankkeille on sovittu pitkäaikainen vieraan pääoman rahoitus finanssikonserni Santanderin kanssa. Rahoitussopimus mahdollistaa myös mui- den hankkeiden investointipäätösten toteuttami- sen tulevaisuudessa. Kummallakin hankkeella on pitkäaikainen PPA- eli sähkönostosopimus kan- sainvälisesti toimivan yrityksen kanssa. OX2 si- joittaa hankkeisiin oman pääoman. OX2 on tätä ennen vienyt investointipää- tökseen Suomessa jo 1 200 megawatista maa- tuulivoimaa. Rajamäenkylän ja Honkakankaan hankkeet ovat ensimmäiset, jotka valmistuttuaan jäävät OX2:n omistukseen, kertoo kaupallinen johtaja Johannes Brunila OX2 Finlandilta. Hankkeiden rakennustöillä on alueellises- OX2 rakennuttaa kaksi uutta tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kaikkien aikojen suurin uusiutuvan energian investointi OX2 päätti Suomen suurimmasta yksittäisestä uusiutuvan energian investoinnista. Suomella on loistavat mahdollisuudet kehittyä täysin energiaomavaraiseksi maaksi. Teksti: Eero Wihuri 65 Suomessa on loistavat edellytykset uusiutuvan energian tuotannon voimakkaalle lisäämiselle. Uskon investointipäätöksemme olevan rohkaiseva viesti myös sähkön kulutusinvestointeja suunnitteleville toimijoille” sanoo OX2 Finlandin maajohtaja Veli-Pekka Alkula.  OX2:n rakennutti ja hallinnoi Metsälammin-kankaan tuulipuistoa. Kuva: Petteri Löppönen ti merkittävä työllistävä vaikutus. Tuulipuiston verkkoliityntä toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa suoralla 400/33 kV -muunnolla. Säh- köasemaurakasta vastaa suomalainen Destia ja päämuuntajatoimituksesta italialainen Tamini, joka muuntajat myös valmistetaan Pohjois-Ita- liassa. Tamini ja OX2 ovat aiemmin tehneet yh- teistyötä muun muassa. Niinimäen tuulipuistossa Pieksämäellä. 400 kV:n voimajohtourakasta vas- taa Caverion. OX 2 on rakentanut valmiiksi 16 hanketta, ja parhaillaan rakenteilla on 91 tuulivoimalaa Les- tijärven ja Niinimäen tuulipuistoissa. OX2:n ra- kenteilla olevan tuulivoiman yhteenlaskettu teho on 600 MW ja arvioitu yhteenlaskettu vuosituo- tanto 1,7 TWh. OX2 hallinnoi Suomessa kokonaisuudessaan noin 1 650 MW tuulivoimakapasiteettia, mikä käsittää yhteensä 310 tuulivoimalaa. Luvut sisäl- tävät rakenteilla olevat Lestijärven ja Niinimä- en tuulipuistot. Nyt tehtyjen investointipäätösten jälkeen hallinnoitava kapasiteetti on tulevaisuu- dessa yli 2 100 MW. Tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista edistä- vän Suomen uusiutuvat ry:n talvella tekemän ti- laston mukaan Suomeen on suunnitteilla yhteensä 61,8 GW tuulivoimaa maalle ja 46,1 GW merelle. Pelkästään valmiiksi kaavoitettujen ja luvitettu- jen, sekä jo rakenteilla olevien maatuulivoima- hankkeiden määrä on merkittävä, yli 14 GW. Merituulivoiman kohdalla valmiiksi kaavoitettuja hankkeita on 1,5 GW edestä. Energiavarastoja on suunnitteilla tuuli- tai aurinkovoimahankkeiden yhteyteen tällä hetkellä 136 kappaletta, yhteen- sä teholtaan reilun 3 GW verran. Tällä hetkellä maatuulivoiman kehittäminen keskittyy erityi- sesti Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Pohjan- maan alueelle. Eniten maatuulivoimahankkeita on Pudasjärvellä (14 hanketta), Pyhäjärvellä ja Haapavedellä (molemmissa 12 hanketta) sekä Oulussa (12 hanketta). Energiantuotanto uusiksi Vielä vuonna 2021, ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, Suomi osti noin miljoo- nalla eurolla ja kahdeksalla miljardilla vuodessa energiaa ulkomailta. Suomi on kuitenkin siirty- mässä energian ostajamaasta energiaa myyväk- si, ja siitä merkittäviä tuloja saavaksi maaksi. Jo talvella 2023-2024 Suomi saavutti käytän- nössä sähköomavaraisuuden. Toisin sanoen tuo- tamme vuositasolla kotimaassa yhtä paljon sähköä kuin kulutamme. Pahimmillaan Suomi toi jopa neljänneksen käytetystä sähköstä ulkomailta. Ilmastosyistä maailman energiantuotanto me- nee uusiksi. Polttamiseen perustuvan energiantuo- tanto loppuu ja korvaavien ratkaisujen etsiminen fossiilisten raaka-aineiden käytölle on kaikkein 66 olennaisinta. Juuri tässä piilee Suomen suuri mahdollisuus. Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivassa LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuosittain 250 terawattituntia lisää nykyisen noin 66 terawat- titunnin lisäksi. Suomen valtti on se, että maamme on pin- ta-alaltaan varsin laaja ja samanaikaisesti har- vaan asuttu. Tämän vuoksi Suomessa on runsaasti maa-alueita, jonne tuulivoimalapuistoja voidaan rakentaa. Samanaikaisesti teknologia kehittyy koko ajan, tuulivoimaloiden rakentaminen meri- alueiden sijaan sisämaahan on yhä kannattavam- paa. LUT on arvioinut, että merialueilla tuotetun tuulivoiman hinta tulee olemaan kaksinkertainen verrattuna sisämaassa tuotettuun tuulisähköön johtuen edullisemmista rakennuskustannuksis- ta. Tämän vuoksi Suomessa sisämaassa tuotettu tuulisähkö tulee olemaan hyvin kilpailukykyis- tä maailman markkinoilla. Investointien houkutin LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laak – sonen totesi vuonna 2023 Kiinteistö&Energia -lehdelle tuuli- ja aurinkovoiman olevan ratkai- suja sähkön kysyntään ja houkuttimia suurille teollisille investoinneille. Uudet teolliset inves- toinnit esimerkiksi kemianteollisuuteen vaatisi- vat valtavasti sähköä. Kyse on siitä, että Suomi voi mittavan uusiu- tuvan energian tuotannon vuoksi tarjota sähköä kaksi kolmasosaa edullisemmin kuin esimer- kiksi Saksa, jossa ei ole tilaa riittävästi uudelle tuulivoimalle. Tämän vuoksi Suomi on kiinnos- tava kohde teollisuudelle, yritykset tekevät inves- tointinsa sinne, mistä on saatavilla luotettavasti edullista sähköä. Kun pelaamme korttimme oi- kein, voimme halvan sähkön houkuttelemana saada jopa kymmeniä tuhansia uusia teollisia työpaikkoja. Yksistään uudet maatuulivoimainvestoinnit toisivat toteutuessaan Suomeen lähes 400 000 henkilötyövuoden verran työtä elinkaarensa ai- kana. Merituulivoiman taas arvioidaan työllistä- vän suomalaisia noin 150 000 henkilötyövuoden edestä ja tuovan Suomelle arviolta 3,2 miljardin verohyödyt. Luvut perustuvat EK:n laskelmiin. Lisäksi kyse on siitä, että halvan sähkön an- siosta Suomeen on mahdollista saada eri alojen teollisuutta. Ja näiden ympärille voi syntyä täy- sin uutta liiketoimintaa. LUT-yliopisto on nostanut esille myös syn- teettisen polttoaineen mahdollisuudet. Tutkimuksen mukaan savusta voidaan irrot- taa hiilidioksidia, josta voidaan vetyyn yhdistä- mällä valmistaa synteettisiä polttoaineita kuten bensiiniä ja dieseliä. LUT-yliopiston mukaan kymmenen selluteh- taan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja vientiinkin riittäisi vielä 60 prosent- tia tuotetusta määrästä. Näin Suomi voisi muuttua täysin energiaoma- varaiseksi ja lopettaa kokonaan fossiilisten ener- Rajamäenkylän tuulipuisto   • Sijaitsee Isojoen ja Karijoen alueella Etelä-Pohjanmaan maakunnassa • 54 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 367 MW • Voimaloista 42 sijaitsee Isojoen alueella ja 12 Karijoen alueella  • Tuulivoimalat: Nordex 175/6,8 MW, napakorkeus 162 m, kokonaiskorkeus 250 m   • Keskeisiä alihankkijoita: Sähköasemaurakoitsija on Destia Oy, 400 kV voimajohtourakasta vastaa Caverion Oy, päämuuntajat toimittaa italialainen Tamini Trasformatori S.r.l. • Vuosittainen energiantuotanto: 1,25 TWh, mikä vastaa 250?000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5000 kWh/v) • Arvioitu vuosittainen kiinteistöverokertymä kunnille: yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa • Arvioitu käyttöönottoajankohta: 2028 Honkakankaan tuulipuisto   • Sijaitsee Halsualla Keski-Pohjanmaan maakunnassa • 16 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 105 MW • Tuulivoimalat: Nordex 175/6,525 MW, napakorkeus 162 m, kokonaiskorkeus 250 m • Keskeisiä aliurakoitsijoita: Tuulipuiston infrastruktuurista vastaa Stenger & Ibsen Construction Finland Oy, sähköasemaurakasta ja 400 kV voimajohtourakasta vastaa Destia Oy, päämuuntajat toimittaa italialainen Tamini Trasformatori S.r.l. • Vuosittainen energiantuotanto: 360 GWh, mikä vastaa 73?000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5000 kWh/vuodessa) • Arvioitu vuosittainen kiinteistöverokertymä kunnalle: yli puoli miljoonaa euroa • Arvioitu käyttöönottoajankohta: 2027 gialähteiden käytön. Suomesta voitaisiin jopa viedä polttoaineita. Meille tulisi viiden miljardin euron arvosta lisää synteettisten polttoaineiden vientiä ja häviäisi viiden miljardin euron arvos- ta fossiilisten polttoaineiden tuontia Sähkön hinnan lasku tulee varmistamaan sen, että myös vedyn valmistus ja näin myös synteet- tisten polttoaineiden valmistus tulee koko ajan halpenemaan.