Talon rakentaminen oli erityisesti Pentti Aspilan haave.
”Ihmisen pitää toteuttaa haaveet, joita hän haluaa elämässään tehdä. Olen kiivennyt vuoret ja tehnyt kaiken, mitä tavallinen ihminen voi ajatella, mutta taloa en ollut rakentanut.”
”Kun jäin pois työelämästä, oli oikea hetki, samalla ensimmäinen ja viimeinen, tarttua asiaan. Talohanke onkin ollut viimeiset kolme vuotta minun työni. Ensin vuosi suunniteltiin ja kaksi vuotta on rakennettu, sanoo 68-vuotias Pentti Aspila, joka teki työuransa tutkimuslaitoksen johtotehtävissä.
”Olen tykännyt harrastuksena suunnitella taloja, piirtää meidän tarpeisiimme sopivia koteja. Sitten keskustelimme niistä yhdessä. Erilaisia versioita on vuosien mittaan ollut kymmeniä, jollei sata.
Vanha kiinalainen sananlasku sanoo, että miehen pitää kerran elämässään rakentaa talo.
”Olemme myös kiinnostuneita arkkitehtuurista ja rakentamisesta. Olemme käyneet kymmenillä asuntomessuilla katsomassa taloja. Näkemämme pohjalta on syntynyt näkemys siitä, mitä asioita me talossa arvostamme. Ne asiat ovat olleet pohjana Pentin suunnitelmissa, kertoo Marika Aspila, 60, kertoo.
Talo on tyyliltään äärimmäisen pelkistetty.
”Haimme selkeitä linjoja, konstailemattomuutta ja avaruutta. Onneksi toivelistamme ja makumme ovat samanlaisia. Olemme suurissa asioissa hyvin yksimielisiä. Hanke on ollut kivaa yhdessä tekemistä, Marika sanoo. Silmälle on haluttu luoda pitkiä linjoja.
”Kun istuu tietyllä olohuoneen sohvalla, näkee työhuoneen ikkunan kautta ulos lähikadulle. Pitkä katse horisonttiin on myös rauhoittava.
”Olen myös aina haaveillut, että ikkunasta näkyisi vesi”, sanoo Marika. Nyt sekin haave on toteutunut.
Tontti järvinäköalalla
Aspilat ovat asunneet Vihdin Nummelassa vuodesta 1996, eikä heillä ollut halua vaihtaa asuinpaikkaa. Paras mahdollinen ratkaisu oli, että tontti löytyi läheltä entistä kotia.
”Kävin uteliaisuuttani katsomassa myynnissä ollutta nykyistä naapuritaloa, vaikkei meillä ollut mitään tarvetta muuttaa, eikä aikakaan ollut sopiva. Välittäjä kuitenkin totesi, että hänellä on myynnissä myös naapuritontti. Se oli menoa. Ajatus tontista järvinäköalalla alkoi vaivata mieltämme, Marika Aspila kertoo.
”Sanoin Pentille, että on sääli, jollemme koskaan toteuta yhtään suunnittelemaasi taloa. Kadummeko vanhoina, kun emme koskaan rakentaneet. Aloimme kääntyä yhä vahvemmin rakentamisen kannalle.
Tontti näytti hyvältä, mutta ennen kauppoja Aspilat halusivat selvittää, voivatko rakentaa sille haluamansa talon, edellisen kodin tapaan kookkaan kivitalon.
”Ammattilainen piirsi puhtaaksi minun versioni ja käytimme sen kunnan rakennusvalvonnassa. Varmistui, että onnistuu.”
”Tontilla oli rakennusoikeutta 150 neliötä. Edellisen talon kokonaisala oli 236 neliötä ja ajattelimme, että teemme pienemmän. Mutta kun suunnittelussa oli taivas rajana, emme saaneet 150 neliöön mahtumaan kaikkea sitä, mitä taloon halusimme. Sitten kävi ilmi, että tontille saa rakentaa maanpäällisen kellarin, eli 150 neliötä lisää. Se helpotti suunnittelua. Ei alakerrasta kuitenkaanihan täyttä 150 neliötä rakennettu, 10 neliötä käytetään autokatokseen. Kokonaispinta- ala on 291 neliötä.”
Alakerran neliöitä ei virallisesti lasketa asuinpinta-alaan, ja sen rakentamista koskevat omat sääntönsä, kuten pienemmät ikkunat.
”Varastoissa, sauna- ja harrastetiloissa harvemmin kaivataan suuria ikkunoita. Huonekorkeus on alakerrassa normaali.
Kaikki asumisen toiminnot saunaa lukuunottamatta ovat yläkerrassa. Myös siksi, että asukkaat vanhenevat.
Ensin perehdyttiin
”Perehdyin rakentamiseen vuoden, käytännössä roikuin täysiä työpäiviä netissä, katsoin hirveän määrän videoita ja liityin kaikille mahdollisille palstoille. Paneuduin siihen, mitä ja kuinka kannattaa rakentaa. Arkkitehtonisen ratkaisun lisäksi haimme sopivaa materiaaliratkaisua”, Pentti Aspila kertoo.
”Totesin, että kaikkein tyytyväisimpiä olivat Lammi-kivitalon rakentajat. Se oli syy, miksi mekin siihen päädyimme. Ratkaisuna se ei ollut halvin, vaan kalliimmasta päästä, mutta erot olivat hyvin pieniä. Projektin aikana olemme olleet hyvin tyytyväisiä toimittajaan, pieni maksettu lisähinta ei kaduta. Emme tehneet kalleimmalla, mutta pyrimme hyvään hinta-laatu -suhteeseen kaikessa. Tavoitteena on ollut hyvä laatu, järkevyys ja yksinkertainen ajattomuus.”
”Luksusta talossa on tila, kultaisia hanoja ei löydy” nauraa Marika.
Myös jälleenmyyntiarvoa on ajateltu.
”Iätön ja ajaton tyyli neutraaleine väreineen ei ole esteenä jälleenmyynnille, kun on sen aika. Talo tuskin on meidän loppuelämämme asunto. Asumme tässä 10, max 20 vuotta.”
”Talvella 2021 välittäjä kävi arvioimassa edellisen talomme ja aloimme laskea hankkeelle budjettia. Huhtikuussa 2021 teimme tonttikaupat.”
”Etsin arkkitehdin piirtämään talon puhtaaksi ja tarkistamaan tehdyt ratkaisut. Arkkitehti ei oikein tykännyt, kun sanoin, että haluan tällaisen talon, piirrätkö nämä puhtaaksi, Pentti hymyilee.
”Häneltä tuli hyviäkin ajatuksia eri ratkaisuista, mutta joissakin kohdin näkemyksemme erosivat ja mietimme, että pitääkö vaihtaa arkkitehtia, jollei tämä mene eteenpäin meidän haluamallamme tavalla. Lopputulos oli kuitenkin hyvä.”
Myös koiran ehdoilla
Talo on suunniteltu osittain koiran ehdoilla, Aspiloilla on saksanpaimenkoira, Emir.
”Kodinhoitohuonetta ei tehty alakertaan, koska en halua kiertää takapihalle tullakseni koiran kanssa sisälle. Pääoven vieressä on ovi kodinhoitohuoneeseen, ja pesua varten on suihku oven vieressä. Siinä voi huuhtoa myös kuraiset saappaat”, Marika Aspila sanoo.
”Sisäportaat päällystämme kestävällä neulehuopamatolla. Mustissa puuportaissa koiran tassut eivät pitäisi, ja yhden vauhdikkaan nousun jälkeen portaat olisivat naarmuilla. Se olisi myös vaarallista. Suorat selkeät portaat on helppo päällystää, ja niihin saa myös asennettua tuolihissin, jos sellaisen tarve joskus tulee.”
Lattiamateriaali on koko talossa, kosteita tiloja lukuun ottamatta vaaleanharmaa vinyylilankku. Kovuudeltaan julkisiin tiloihin tarkoitettu materiaali.
”Se on kestävä, eivätkä koiran kynnet naarmuta sitä. Entisen kodin parketti olikin lähes kokonaan peitetty matoilla”, hymähtää Pentti.
”Lattia on ollut minulle uudessa kodissa eniten tottumista vaativa asia. Kaipaan parketin tuntua jalkojen alla. Vaikka onhan vinyyli helppo, se kestää kosteutta ja kovaa kulutusta. Jos jokin putoaa ei tarvitse pelätä, että siihen tulee jälki, eikä putoava esinekään välttämättä mene rikki, kuten esimerkiksi klinkkerillä, joka meillä oli edellisen kodin keittiössä”, Marika toteaa.
Jalkalistoihin on haettu lattian kanssa sopiva sävy.
”Halusimme normaalia korkeammat lattialistat, jotta ne suojaavat seiniä myös siivotessa. Tuovat ne vähän näyttävyyttäkin”, lisää Pentti.
Kesä jatkuu lasituksella
”Vanha talomme oli hyvänä pohja suunnittelulle. Olemme siirtäneet sieltä uuteen taloon monta ideaa ja parantaneet muutamia asioita”, sanoo Marika Aspila.
Asuinkerroksen suuri parveke oli yksi tavoitelluista asioista. Yli 10 metriä leveällä ja yli 3 metriä syvällä parvekeella on neliöitä yli 30.
”Arkkitehdin mukaan kolme metriä on jo sellainen syvyysmitta, että se alkaa varjostaa sisälle tulevaa valoa. Me totesimme, että nostetaan sitten kattoa ylöspäin. Parvekkeen katon korkeus on 3,4 metriä eikä se varjosta”, juttelee Pentti Aspila.
”Kun aurinko alkaa paistaa parvekkeelle, valoa riittää niin paljon, että kaihtimet ovat usein kiinni iltaan saakka.”
22 neliön suuruinen osuus parvekkeesta lasitetaan, ja ulkopuolelle jää noin 10 neliötä.
”Parvekkeen lasittamattomalle osalle rakennetaan kierreportaat alakertaan. Siihen tulee paikka myös grillille.”
Parvekkeen lattia ja katto on lämpöeristetty.
”Tarkoitus on siten jatkaa kesää parvekkeella sekä alku- että loppupäästään. Parvekkeen alle rakennetaan saman suuruinen terassi. Talon parveke avautuu länsi-luode- suuntaan.”
”Taloa, isoine ikkunoineen käännettiin pois pohjoisen suunnasta kohti länttä niin paljon kuin tontti antoi myöten. Lämpötaloudellisesti niin oli parempi.”
”Talon kääntämiseen vaikutti myös se, että minulla on lieden ääressä paras näköala läheiselle Hiidenvedelle”, iloitsee Marika.
Vinkkejä ulkomailta
Marika sai seuraamistaan ulkomaisista sisustuslehdistä ja -ohjelmista idean makuuhuoneen yhteyteen rakennetuista kylpyhuoneesta, ensuitesta ja walk-in closetista, eli vaate- ja pukeutumishuoneesta.
Kun viestintäsuunnittelijana työskentelevä Marika lähtee työpaikalleen Helsinkiin, aamutoimet sujuvat kätevästi.
”Oma kylpyhuone ja vaatehuone ovat käytännöllisiä myös silloin, kun talossa on vieraita. Kaikilla on oma rauha, emmekä häiritse toisiamme”.
Toinen ulkomailta saatu idea on keittiön viereinen ”pantry” eli ruokakomero.
”Se on äärimmäisen kätevä. Sinne saa liukuoven taakse piiloon kaikki kierrätystavarat säiliöineen, pahvit, koiranruokapussit yms. Meillä on siellä myös tarpeelliset extrajääkaappi ja -pakastin. Hyllyille saa ruokatarvikkeita, joita ei tarvitse säilyttää kylmässä”, kiittelee Marika.
”Toki ruokakomero vie neliöitä, jollei niitä ole tähän käyttää. Meillä sen koko on vajaat kolme neliötä, mutta 1,5 neliön komerokin riittää”, toteaa Pentti.
Talon päälämmönlähde on ilma-vesilämpöpumppu ja lämmönjakotapana on vesikiertoinen lattialämmitys.
Pohjavesialueelle ei maalämpöä
Maalämmitystä ei pohjavesialueelle saatu laittaa, joten talon päälämmönlähde on ilma-vesilämpöpumppu ja lämmönjakotapana on vesikiertoinen lattialämmitys.
”Ehkei näin energiataloudelliseen taloon olisi saatu lisähyötyä maalämmityksestä”, pohtii Pentti Aspila.
”Talo on piirretty normaalien vaatimusten mukaisesti, mutta esimerkiksi kattoon me laitoimme 1,5 kertaa enemmän villoja. Ikkunat ja ovet ovat lämmönläpäisykertoimeltaan eli U-arvoltaan 0,8 kun perustason vaatimus on 1. Ne ovat lämpötaloudellisesti 20 prosenttia paremmat.”
”Asumisen alkuvaiheessa, vielä rakennusaikana meidän piti 15-20 asteen pakkasella ottaa lämmitys kahdeksi päiväksi pois päältä. Lämpötila putosi sinä aikana kahdella asteella. Tämä talo on tehty lämpimäksi.”
”Olemme tottuneet olemaan melko viileässä. Säädöt olivat niin pienellä kuin ikinä vaan saa myös viime talvena. Takkaa ei ole tarvinnut polttaa lämmön vuoksi, mutta muutaman kerran tunnelman vuoksi.”
”Talossa kului sähköä enimmillään kylmässä tammikuussa, reilut 2 000 kWh. Olen laskenut, että vuosikulutus on noin 12 000 kWh. Kesäkuukausina, jolloin juuri mikään ei ole päällä, kuluu noin 500 kWh kuukaudessa. Peruskäyttösähköä kuluu 6 000 kWh vuodessa ja toinen 6 000 kWh kuluu lämmitykseen.”
”Kun tällä kulutuksella laskee minkä verran maalämmityksellä voittaisi ilma- vesilämpöpumppuun verrattuna, tulisi kuoletusjasta niin pitkä, että tuskin kannattaisi”, Pentti pohtii.
Aspiloilla on pörssisähkösopimus.
”Voimme hakea lämmityksessä halpoja tunteja ja kääntää kalleilla tunneilla huoletta lämmöt alas. Lattiassa on puoli metriä betonia, johon lattialämmitysputket on upotettu. 6 000 kwh kulutuksesta ei kannata maksaa edes keskimääräistä hintaa, vaan riittää, kun lämmitys on päällä halvimpina tunteina.”
”Pörssisähkö vaatii toki, että vähän katsotaan, milloin laitetaan tiskikone ja pesukone päälle tai milloin saunotaan. Ei kannata käydä saunassa lauantai-iltaisin.”
Saunassa on toistaiseksi sähköllä lämpiävä Iki-kiuas, mutta sen rinnalle tulee puulämmitteinen Harvian Legend -kiuas heti, kun se ehditään hakea ja asentaa paikoilleen.
”Käytämme varmasti 80-prosenttisesti puukiuasta.”
”Kylpyhuoneeseen tulee myös amme, se on ylellisyyttä”, Marika iloitsee.
Itse vastataan kaikesta
”Talo on itse suunniteltu ja myös rakentamisessa vastattiin kaikesta itse. Toki nimellisesti on ollut olemassa pääsuunnittelijat ja vastaavat mestarit, mutta on sovittu, että minä hoidan asiat, informoin heitä, miten edetään, ja he tarkistavat asiat valokuvista ja asiakirjoista. Kaikki tehdään määräysten mukaan, mutta ei niin, että täällä käy joku koko ajan katsomassa”, kertoo Pentti Aspila.
”Tässä hankkeessa ei ole ollut suuria urakkatarjouksia, vaan kaikki asiat on hankittu itse erikseen. Kaikessa on ollut tarkoitus tehdä niin paljon itse kuin se on mahdollista. Se koskee myös tekniikkaa. Ne asiat, jotka vaativat ammattimiestä, tekee toki ammattimies. Sähköstä olemme tehneet itse putkitukset ja rasia-asennukset, sähkömies panee sisälle johdot ja kytkee ne. Olen ollut myös putkimiehen apumiehenä kannattelemassa putkenpäätä.”
Talon aikataulu onkin elänyt pitkälti urakoitsijoiden ehdoilla.
”Urakoitsijat eivät tahdo ehtiä. Aina on pitkä jono ennen meitä. Isompia urakoita, joissa juoksevat viivästyssakot”, harmittelee Marika.
”Se on varmaan monen hartiapankkirakentajan ongelma, mutta samalla pystytään painamaan hintaa alemmas.”
”Omalla työllä on säästetty varmasti kaksi kolmasosaa työn osuudesta, pohtii Pentti. Hänen lisäkseen suurena apuna ovat olleet Kiril– poika ja Markku-veli. Alussa rakentamisessa oli useamman kuukauden mukana myös Ukrainasta perheineen sotaa paennut rakennusmies.
”Itse olen tehnyt noin 6 000 työtuntia, joista noin 70 prosenttia varsinaiseen rakentamiseen ja 30 prosenttia projektin johtoon ja materiaalien hankintaan.”
Jämäkkää kuorikiveä
2022 huhtikuussa paalutettiin tontti ja toukokuun alussa valettiin antura.
”Talon paino on 400 000 kiloa, eikä tätä voitu rakentaa ilman paaluja. Syvimmät paalut ovat yli 20-metrisiä.”
Talokaupat Lammin kivitalojen kanssa tehtiin lokakuussa 2021 ja tavaran toimitus alkoi toukokuussa 2022 ja syksyyn saakka tuli tasaisesti paketteja.
”Valitsimme talopaketeista keskimmäisen, M- laajuuden. Kivitoimituksen lisäksi siihen tulivat muun muassa kaikki kattomateriaalit.”
Ikkunat eivät toimitukseen kuuluneet, vaikka talossa on loppujen lopuksi Lammin Ikkunat.
”Ne olisi kannattanut ottaa mukaan pakettiin, mutta en voinut kuvitella hintojen pomppaavan niinkuin niille kävi. Jälkikäteen katsoen olisi kannattanut ottaa laajin toimituspaketti.”
”Taloa ei ole tehty perusharkosta, vaan valuerisharkko on Lammin uutta kuorikiveä, joka tahtoo sanoa, että harkossa 20 senttiä betonia, keskellä eristeenä styroksia ja pinnassa on 2,5 senttiä betonia. Äänenvaimennus on ihan muuta kuin perusharkoissa, talo on hyvin hiljainen, kertoo Pentti.
”Jos alakerrasta huutaa yläkertaan, ei se välttämättä kuulu”, toteaa Marika.
”Kuorikivi oli vähän perusharkkoa kalliimpi, mutta parempi ja jämäkämpi. Se oli myös helpompi valaa.
Rakennuskaavan määräys oli, että talon ulkopinnalle tulee hakea yhdenmukaista väriä naapuruston kanssa.”
”Ympäristössä on valkoista, harmaata, punaista”, nauraa Pentti.
”Me päädyimme harmaaseen, joka on juuri sitä mitä haimmekin.”
Ulkopinnalla on harmaan eri sävyjä, suuret pinnat vaaleampaa, ikkunanpuitteet ja tolpat tummempaa ja sokkeli on tummuudeltaan niiden väliltä.
”Ruskeilla sivun ja etuosan puutehosteilla ja tummilla verhoilukivillä saadaan talolle ilmettä. Arkkitehti antoi pintoihin sopivat värikoodit.”
Korkojen noustessa lainanhoitokustannukset kasvoivat
kymmenkertaisiksi.
Järjetön hinnannousu
”Helmikuun lopussa 2022 alkoi Ukrainan sota, joka tarkoitti sitä, että monien rakentamisessa tarvittavien tavaroiden hinnat pomppasivat kaksin-kolminkertaisiksi ja toimitusajat olivat mitä olivat”, muistelee Pentti Aspila.
”Järjetön hinnannousu koski lähes kaikkea rakentamiseen liittyvää. Rakennesuunnittelu olisi normaalisti maksanut 6 000-7000 euroa, jos tarvitsit sen suht’ pian oli hinta 9 000-10 000 euroa. Jouduimme kovasti hakemaan kohtuullisia hintoja.”
”Onneksi ehdin syksyllä 2021 hankkia jonkin verran tavaraa etukäteen. Niitä säilytettiin teltassa tontilla. Esimerkiksi suurin osa raudoista, joiden hinta nousi aivan törkeästi, oli hankittu etukäteen.”
Materiaalia on hankittu ja tarjouksia pyydelty ympäri eteläistä Suomea.
”Tori.fi:ssä ja Huutokaupat.com:ssa rakentajat myyvät eriä, jotka ovat jääneet yli heidän omilta rakennuksiltaan.
”Ostimme myös pakettiauton tavaroiden kuskausta varten.”
Pian pakettiauto taas viuhahtikin hakemaan lisää harkkoja etupihan varasto- autokatosrakennusta varten.
Ajoitus todella huono
”Olemme keskenämme vitsailleet, että jos olisimme tienneet, että tämä projekti maksaa 100 000 euroa vähemmän kuin se maksanut, emme olisi lähteneen tähän. Sen verran ajankohta on vaikuttanut”, toteaa Pentti Aspila.
”Kun talo saadaan valmiiksi pihoineen ja katoksineen, arvio rakennuskustannuksista on 650 000 euroa ja lisäksi tontti. Rahoituskustannuksia ei ole laskettu mukaan.”
”Summassa on mukana maltillinen apulaisen tuntipalkka itselle ja apureille. Jos töitä olisi teetetty ammattilaisilla, budjetti olisi huomattavasti suurempi.”
Realistisesti ja tarkasti laskettu talousarvio ylittyi 15 prosenttia.
”Ylitys johtui siitä, että hinnat nousivat. Ilman sitä, että yht’äkkiä tietty tavara maksoikin 100 prosenttia enemmän kuin silloin, kun laskelma oli tehty, budjetti olisi pitänyt. Mitään ei ollut tehtävissä. Ajoitus oli mahdollisimman huono.”
Myös sähkön hinnan nousu ja asuntokaupan romahdus sattuivat Aspiloiden taloprojektin aikana.
”Asuntokauppa pysähtyi kuin seinään. Emme kiirehtineet vanhan talon myyntiä, koska rahoituksen vuoksi se ei ollut tarpeen, saimme lainaa ja korkokin oli halpa. Korkojen noustessa lainanhoitokustannukset kasvoivat kymmenkertaisiksi ja se alkoi jo tuntua. Piti päästä nopeasti eroon vanhasta ja saada siitä rahat.”
”Mutta meilläpä olikin kaksi taloa ja kummankin kustannukset. Alkuvuodesta 2024 alkoi olla vähän tukala olo, mutta selvisimme kuitenkin hyvin. Talon myynti kesti lopulta 1,5 vuotta. Jos olisimme aloittaneet myynnin muutama kuukausi aikaisemmin, olisimme saaneet talosta myös paremman hinnan.”
”Mutta toisaalta meidän ei tarvinnut rakennusvaiheessa siirtyä jonnekin väliaikaiseen kotiin ja vuokrata varastoa tavaroille, vaan saatoimme asua muuttoon saakka kilometrin päässä vanhassa kodissamme.”
”Mutta jos olisimme rakentaneet 1-kerroksisen 150-neliöisen talon, olisi se ollut helpompi rasti. Nyt oli tuplatyö ja tuplakustannus”, pohtii Marika.
Pieniä asioita
Isoja kömmähdyksiä rakennusprosessissa ei tapahtunut.
”Sähkö- ja muut johdot pitää betonitalossa upottaa seinän sisälle. Kun puhutaan pienemmistä kömmähdyksistä, yhden metrin pätkällä ja toisella pienemmällä tehtiin valu ennen kuin ehdimme upottaa johdot seinään ja jouduimme roilottamaan putkille urat. Se oli kovaa hommaa se”, kertoo Pentti.
”Asiat pitää valettavassa betonitalossa suunnitella hyvissä ajoin. Juuri siksi, kun justeerasimme makuuhuoneen ja kylpyhuoneen välisen oven paikkaa mahdollisimman toimivaksi, jäi valokatkaisija väärälle puolelle ovea, sen taakse. Joitakin pistorasioista talosta myös puuttuu. Mutta ne ovat pieniä asioita.”
”Talon rakentamisessa yllätti se, kuinka valtava määrä talossa on yksityiskohtia, kun sitä lähdetään suunnittelemaan ja miettimään ratkaisuja. Myös nippelihankintoja riittää ja riittää, kun lähdetään liikkeelle pyyheliinakoukuista. Pitää ottaa kantaa, millaiset valokatkaisimet, minkä väriset, minkä tyyppiset ovenkahvat ja paljon muuta”, sanoo Marika.
Väliseinät ovat rakenteeltaan ulkoseiniä kepeämmät, eivätkä ne kanna perheen painavimpia tauluja, mikä oli Marikalle yllätys. Pieniä kompromisseja on tehty, ja niistä on selvitty.
Marikalla on alakerrassa työtilat, joissa hän valmistaa suunnittelemiaan koruja.
”Alakerran oma sisäänkäynti mahdollistaa tulevaisuudessa Marikan korushopin avoimen ovien päivät”, hymyilee Pentti Aspila.
Itse suunniteltu Lammi-Kivitalo
Kokonaisneliöt: 291
Tontin koko: 1 115 neliötä
Kustannukset: Tontti ja liittymät 100 000 euroa ja varsinaiset rakentamisen kustannukset
suunnitteluineen 650 000 euroa.
Lämmitys: Ilma-vesilämpöpumppu, vesikiertoinen lattialämmitys
Itse tehty niin paljon kuin mahdollista
