Kaupunkienergiayhtiöitä edustava toiminnanjohtaja Eero Haapalehto toteaa, että hintahuippu heijastaa sähköjärjestelmän toimintaa niukkuushetkillä. Hintapiikit myös voimistuvat, mikäli yhdistetty sähkön ja lämmön CHP-tuotanto vähenee, kuten on ennustettu.
“Sähkön hintapiikit syntyvät tilanteissa, joissa kylmä sää ja heikko tuulivoimatuotanto osuvat samaan aikaan korkean kulutuksen kanssa. Kyse ei ole yksittäisestä häiriöstä, vaan sähköjärjestelmän rakenteellisesta tehotilanteesta”, Haapalehto kertoo.
Edullinen tuulisähkö on ajanut CHP-tuotantolaitosten kannattavuuden alas. Kallista laitosinfraa ei ole kannattavaa ylläpitää markkinaehtoisesti vain muutamien vuosien välein toistuvien tyynten pakkasviikkojen varalle.
”Päästökauppa ja energiapolitiikan linja ovat ohjanneet meitä kohti vaihtelevien hintojen markkinaa. Sähkön kulutuskysyntä ei kuitenkaan vaikuta joustavan siinä määrin, että se paikkaisi tehovajetta tai kohtuullistaisi isoja hintapiikkejä. Käytännön seurauksena on, että sähkön hintahuiput tulevat jo lähivuosina vastaavissa sääoloissa kaksinkertaistumaan, mikäli nykyisiin CHP-tuotantolaitoksiin ei toteuteta käyttöiän pidennyksiä”, sanoo Haapalehto.
Haapalehto korostaa, ettei sähköjärjestelmän kestävyyttä voida tarkastella puupolttoaineiden käytöstä irrallisena asiana.
Keskustelu bioenergiasta, mukaan lukien polttolaitosten rankapuun käytöstä, on ollut viime aikoina kriittistä. Eri asiantuntijapaneelit ovat tehneet ehdotuksia, joissa puun poltosta pitäisi veroratkaisuilla irtautua ja kaukolämmön tuotanto korvata tuulivoimaan tukeutuvilla sähkökattiloilla. Esityksissä ei ole huomioitu, että jos sähkökattiloilla tuotettaisiin lämpöä tuulettomalla säällä, ajautuisi sähköjärjestelmä herkästi tehopulaan.
”Tuulisten hetkien sähkökattilatuotanto korvaa kyllä puun polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa. On kuitenkin tunnistettava, että se poistaa järjestelmästä sähkön tuotantokapasiteettia ja lisää sähkön kulutusta. Tällaisina kylminä ja tuulettomina päivinä varastoitavissa oleva puuenergia pitää sähköjärjestelmää pystyssä. Muuta vastaavan säätökyvyn omaavaa fossiilitonta teknologiaa meillä ei ole”, Haapalehto sanoo.
Haapalehto kertoo, että vaikka puuenergian käyttö on vähentymään päin, on sen huoltovarmuusmerkitys rajusti korostunut fossiilisten energialähteiden poistuessa.
”Tämä tosiasia pitää huomioida myös sääntelyssä ja veroratkaisuissa. Vastuullisilta yhteiskuntavaikuttajilta toivoisin tähän esityksiä, jotka huomioivat energiajärjestelmän realiteetit. Esimerkiksi puuenergiaan kohdistettu vero vauhdittaisi huoltovarmuuskriittisen CHP-kapasiteetin alasajoa”, Haapalehto sanoo.
Osaratkaisuna sähköjärjestelmän turvaamiseksi Energiakaupungit on esittänyt myös hintajarrukapasiteettia, jossa säätökykyisen kapasiteetin riittävyyttä turvattaisiin nykyisen kaltaisina tuulettomina pakkasjaksoina. Korkeilla hinnoilla aktivoituva kapasiteettireservi toimisi tehopulan ehkäisijänä ja normaalin markkinatilanteen ylittäviä hintoja hillitsevänä hintajarruna.
”Hintajarrureservin tarkoitus on varmistaa, että sähkömarkkinoilla on käytettävissä riittävästi tuotantokapasiteettia silloin, kun tehotarve on suurimmillaan. Näin estettäisiin myös kohtuuttomat hintapiikit ilman, että markkinoiden normaalia toimintaa tai investointikannusteita vääristetään”, Haapalehto sanoo.
Energiakaupungit ry edistää avointa ja läpinäkyvää kilpailua, joka tarjoaa kuluttajille kustannustehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät energiaratkaisut. Sen keskeisiä edunvalvonnan tavoitteita ovat kaupunkienergiayhtiöiden toimintaedellytysten parantaminen, lämpö- ja sähköverkkoliiketoiminnan edistäminen ja energiamurroksen aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen hallinta.
Energiakaupungit ry:n 13 jäsenyhtiötä ovat: Alva-yhtiöt Oy, EPV Energia Oy, KSS Energia Oy, Kuopion Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tampereen Energia Oy, Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab, Vaasan Sähkö Oy ja Vantaan Energia Oy. Yhtiöt vastaavat kaukolämpöverkoista ja sähkönjakelusta Vantaan, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän, Oulun, Kuopion, Seinäjoen, Vaasan, Porin, Kouvolan ja Lappeenrannan alueilla.
