Toisin kuin monella muulla paikkakunnalla Rovaniemellä ja Sipoossa rakennetaan pientaloja asukasmäärään nähden suhteellisen paljon, pientalojen rakentaminen on kasvussa ja rakennuslupapalvelut toimivat jouhevasti. Tonteissa huomioidaan luonnonläheisyys, ja asukkaiden kuuleminen on säännöllistä.
Myös alueelliset maksut kuten vesi- ja jätemaksut sekä kiinteistövero ovat Rovaniemellä ja Sipoossa maltillisella tasolla.
Pientaloasuminen on monelle ensisijainen asumistoive, muistuttavat tunnustuksen jakaneet Omakotiliitto, Hirsitaloteollisuus ja Pientaloteollisuus.
”Asumistoiveiden toteutuminen edellyttää kunnissa määrätietoista kaavoitusta, toimivia lupaprosesseja ja avointa vuoropuhelua asukkaiden kanssa”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
”Kymmenettä kertaa jaetulla vuoden pientalomyönteinen kunta -tunnustuksella haluamme nostaa esiin, että Suomessa on kuntia, joissa ymmärretään asukkaiden toiveet ja arjen sujuvuuden merkitys.”
Rovaniemellä voi nauttia kaikista vuodenajoista
”Yli 50 000 asukkaan vuoden pientalomyönteisimmässä kaupungissa Rovaniemellä omakotitalossa asuminen on luontaista ja monelle mieluisa asumismuoto”, sanoo kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Suurin osa asuinpientaloista sijoittuu kymmenen kilometrin säteelle keskustasta.
Asumista, rakentamista ja kaavoitusta ohjaa luonto ja mahdollisuus lähiluontoon. Lähiliikkumisalueita, kuten valaistuja pururatoja ja hiihtolatuja, arvostetaan.
”On tärkeää, että joka vuodenaikaan pääsee mahdollisimman helposti liikkumaan”, Vainio sanoo. Samaan aikaan hän muistuttaa, että pohjoisessa ihmiset ovat tottuneet pidempiin siirtymiin. Kymmenen kilometrin päässä olevat palvelutkin ovat arjessa lähellä.
”Vastapainona kaupungissa on korkeatasoista kulttuuria ja siihen panostetaan. Kehittymistä ohjaa kaupunkistrategian tavoite olla maailman kiinnostavin ja viihtyisin arktinen kaupunki”, kertoo kaupunginjohtaja.
Asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin on todella panostettu viime vuosina, ja ne ovat parantuneet selvästi, Vainio sanoo. Suhteet omakotiyhdistykseenkin ovat mutkattomat.
Talvi ja lumi aiheuttavat pohjoisessa kaupungissa omanlaisiaan haasteita, ja valitsemisperusteissa Rovaniemi sai kiitosta myös teiden ja tieliittymien auraamisesta. Se on ensiarvoisen tärkeää, sanoo kaupunginjohtaja. ”Meillä on käytössä bonusjärjestelmä, jossa urakoitsijat saavat bonusta, kun he onnistuvat minimoimaan liittymiin jäävän lumimäärän.”
Entä mistä kaupunginjohtaja on arktisessa kaupungissa erityisen ylpeä?
”Kyllä ne ovat meidän vaaranäkymät, yhteys luontoon ja metsiin sekä se, miten luontoa on pystytty sovittamaan yhteen rakentamisen kanssa”, Vainio sanoo.
”Monelta pientaloalueelta, kuten Nivavaarasta, Vennivaarasta ja Korkalovaarasta avautuu hienoja maisemia.”
Sipoossa ajatellaan paljon lapsia ja nuoria
Alle 50 000 asukkaan vuoden pientalomyönteisimmän kunnan tunnustuksen saaneen Sipoon kunnanjohtajan Mikael Grannaksen mukaan kunta joutui miettimään syntyjä syviä kunnan arvoista ja kehittymisestä, kun Sipoo menetti osan alueista Helsingille vuonna 2009. Kymmenen vuotta myöhemmin Sipoo oli prosentuaalisesti Suomen yksi nopeiten kasvavia kuntia. Viime vuosina kaavoituksessa on taas käännytty pientalojen suuntaan.
Sipoon slogan, ’avaa aamusi metsäpolulla’, tarkoittaa konkreettisesti sitä, että luonto halutaan pitää aina lähellä.
”Vaikka sijaitsemme pääkaupungin kyljessä ja osana Helsingin seudun liikennettä, on Sipoo silti maaseutumainen. Meillä on kylämaisia keskustoja ja yhteisöllisyys voimissaan”, Grannas sanoo.
Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeää. Viime vuosina on rakennettu ja korjattu paljon kouluja, ja nyt kaikki koulut ja päiväkodit ovat sisäilmaltaan terveitä, Grannas sanoo. Kunta on myös liittynyt ainoana Suomessa Islannin holistiseen malliin, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia harrastusten sekä vanhemmuuden tukemisen muodossa. Se voi tarkoittaa paitsi harrastuksiin panostamista niin myös vaikkapa kehotuksia yhteisistä kotiintuloajoista nuorille.
”Ajattelemme, että koko kylä kasvattaa. Voimme tukea nuorten hyvinvointia monenlaisilla toimilla”, Grannas sanoo.
Kuntalaisten osallistuminen kunnan kehittämiseen koetaan tärkeäksi. Hiljattain teetetyn kuntalaiskyselyn pohjalta nousivat kunnan arvoiksi yhteisöllisyys, avoimuus ja luonnonläheisyys.
Kuntalaiset voivat myös osallistua osallistavaan budjetointiin. Siinä korostuvat usein lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet, kunnanjohtaja kertoo.
Myös omakotiyhdistystä tavataan kaavoituskysymyksissä. Tällä hetkellä valmistuu muun muassa Nikkilän pohjoispuolelle Nikkilän kartanon maille noin 2 600 asukkaan pientalovaltainen alue. Puu-Talman alueelle puolestaan rakentuu alue, jolle voi siirtää perinnetaloja muualta Suomesta, Grannas kertoo.
Kannustusta myös muille kunnille
Tunnustuksen jakaneet Omakotiliitto, Hirsitaloteollisuus ja Pientaloteollisuus kiittävät kuntia siitä, että ne edistävät hyvää asumista, kuuntelevat asukkaita herkällä korvalla ja vastaavat suomalaisten haaveisiin pientaloasumisesta. Valintaan osallistuu asukkaita, rakentajia ja talotoimittajia.
“Omakotiasuminen on suomalaisten toivotuin asumismuoto – on hienoa nähdä, että vetovoimaiset Rovaniemi ja Sipoo mahdollistavat tämän unelman yhä useammalle”, sanoo Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuus PTT:stä.
”On arvokasta, että huolimatta runsaasta lomarakentamisesta Rovaniemellä on pystytty pitämään rakennuslupaprosessi nopeana ja että molemmissa kunnissa panostetaan luonnonmukaisiin tontteihin”, jatkaa Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuudesta.
”Toivomme, että palkitut paikkakunnat kannustavat myös muita kehittämään omaa toimintaansa entistä pientaloystävällisemmäksi”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Vuoden pientalomyönteisimmäksi kunnaksi valittiin yksi yli 50 000 ja yksi alle 50 000 asukkaan kunta. Valinta tehtiin kymmenettä kertaa.
