Talomestari 2024 Naytelehti 1 (Part 1 of 6)

Pientaloasukkaan erikoislehti 5€5€ ERIKOISHINTA NRO 1/2024 7,50€ Pentti ja Marika Aspilan haave tuli todeksi Nyt olisi rakentajalle otollinen hetki aloittaa • Sähkölasku puolittui aurinko- energialla • Viinirypäle- köynnös yllättää joka kesä • Kotkan Sunila noussut uuteen kukoistukseen Ristmerin sähkölämmitys on huippuunsa viritetty MUISTA MYÖS OPPAAT TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERTAISTOIMINTAA VAIKUTTAMISTA VIESTINTÄÄ *Hengitysliiton ylläpitämien palvelupuhelinten olemassaolon mahdollistaa STEA-avustus. Palvelu on maksutonta. Soittaminen 0207-alkuisiin numeroihin maksaa 0,08 € / puhelu + 0,17 € / minuutti. Hengitysliitosta tukea arkeesi  Ilmanvaihto  Kodin sisäilman laatu  Kodin sisäilma ja kunnossapito  Kodin sisäilmaongelmien selvittäminen  Kosteus- ja homevauriot  Rakennusten huolto ja ylläpito  Uudisrakennuksen sisäilma Tutustu toimintaamme: www.hengitysliitto.fi ja löydä oma tapasi osallistua. TIETOA JA NEUVONTAA: Sisäilma- ja korjausneuvojat neuvovat sinua 020 757 5181* kello 9–15 maanantaista torstaihin korjausneuvojat@hengitysliitto.fi TALOMESTARI I 3 1/2024 Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto Puh. 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen Puh. 050 475 0964 kari.ylonen@karprint.fi Tekijät: Timo Elo Juhani Karvonen Tarja Pitkänen Eero Wihuri Toimituksen osoite: Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Kustantaja: Karprint Oy Huhmari Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi puhelinpalvelu ma-to klo 9-11.30 Puh. 040 729 1445 Kannen kuva: Mari Ahola-Aalto Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 0785-6318 (painettu) ISSN 2489-8708 (verkkojulkaisu) Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. www.karprint.fi Mari Ahola-Aalto Nyt on hyvä hetki P ientalorakentamisen määrä on pudonnut tänä vuonna historial- lisen alas, mutta toisaalta Pientaloteollisuus PTT:ssä uskotaan rakentamisen virkistyvän ensi vuoden aikana. Rakentamisen vähenemisen taustalla on monia samanaikaisesti vaikuttaneita tekijöitä. Vielä 2000-luvulla aloituksia oli vuodessa 10000-15000, enim- millään yli 16000. Kun aloitusten määrä 2010-luvulla putosi noin puoleen aikaisemmasta, tuntui sekin melkoiselta pudotukselta, mutta viime vuon- na mentiin vielä tuplasti alemmas. Aloituksissa oli pientä nousua vuonna 2021, jolloin niitä oli noin 8 000, mutta sitten on tultu alas rajusti. Viime vuonna aloitettiin 3 800 pientalon rakentaminen, mikä määrä on historian pienin määrä. Puolet suomalaisista haluaisi asua kuitenkin edelleen asua omakotitalos- sa ja kolme neljäsosaa pari- tai rivitaloissa. Kun olosuhteet ja edellytykset paranevat luulisi rakentamisenkin vilkastuvan. Kysyntää pientaloilla joka tapauksessa on edelleen. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on viime vuosina ollut melko matalalla. Rakentamista harkitseva miettii nyt tarkkaan hankkeen koko- naiskustannuksia ja riskejä. Oman kodin rakennusprojektin riskejä voi kui- tenkin hallita, ja rakentamiseen ruuhkahuippujen ulkopuolella liittyy myös etuja, joista moni ei tiedä. Hintojen nousu ja heilahtelu ovat pysähtyneet, osin hinnat ovat jopa las- keneet, osaavaa työvoimaa on saatavilla, eikä rakennustarvikkeidenkaan saannissa pitäisi olla isompia ongelmia. Toimitusajat ovat lyhentyneet. Ko- rot ovat nyt 3-4 prosenttia, mutta laskusuunnassa. Mutta onhan se niinkin, että jos rakentaa tai rakennuttaa itse talon, se tulee kalliimmaksi kuin käytetyn talon ostaminen. Talohanke tulee myös lähes aina syystä tai toisesta kalliimmaksi kuin on rakennusurakkaan läh- tiessä laskenut. Vaikka budjetti olisi laskettu kuinka realistisesti ja kaikki menot huomioiden saattaa ympäröivä maailma aiheuttaa projektiin odot- tamattomia muutoksia, joille ei itse voi mitään. Kuten kävi tässä lehdessä esitellyssä Aspilan pa- riskunnan rakennushankkeessa. Heitä kohtasi vuonna 2022 alkanut järjetön hinnannousu, joka koski muitakin kuin materiaaleja, lähes kaikkea rakentamiseen liittyvää. Kun rakennesuunnittelu olisi normaalisti maksanut 6000-7000 euroa, ja se tarvittiin kohtuullisen nopeasti, oli hinta 9000-10 000 euroa. Itse projektiaan johtaneet Aspilat joutuivat kovasti hakemaan kohtuullisia hintoja. Komea hanke alkaa onneksi olla valmis. PÄÄKIRJOITUS 4 I TALOMESTARI Aspilat istuvat syyskesän auringossa uuden uutukaisen talonsa hulppealla 30-neliöisellä parvekkeella. Har- tiapankkiurakassa ollaan vahvasti voiton puolella. Talo alkaa olla viimeisiä asennuksia vaille valmis. Haave on toteutumassa. Vanha kiinalainen sananlaskukin sanoo, että miehen pitää kerran elämässään rakentaa talo. Hintojen nousu ja heilahtelu ovat pysähtyneet, osin hinnat ovat jopa laskeneet, osaavaa työvoimaa on saatavilla, eikä rakennustarvikkeidenkaan saannissa pitäisi olla isompia ongelmia. Myös toimitusajat ovat lyhentyneet, kannustaa Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen potentiaalisia rakentajia. Viritetty talo säästää eurojaSähköstä maksettu hinta putosi automatiikkaohjauksen ansiosta viime vuonna 38 prosenttia verrattuna edellisen vuoden hintaan. Ohjauksella voidaan päästä 30-40 prosen- tin hinnan laskuun. Muutaman kympin komponentit täyttä- vät hyvin paikkansa, kertoo Pentti Ristmeri. TÄSSÄ NUMEROSSA Sähkönkulutus puoliintui Kun sähkölämmitteiseen omakotitaloon hankittiin il- malämpöpumppu, aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet, vuosikulutus sähkölaskussa putosi noin 28 000 kilowat- titunnista noin 13 300 kilowattituntiin.Vaikka rakennusprosessissa on ollut raskaitakin hetkiä, on se pääsääntöisesti ollut kivaa yhteistä tekemistä, Marika ja Pentti Aspila sanovat. Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiaisen mukaan moni signaali viittaa siihen, että pientalorakentamisessa olisivat tuossa paremmat ajat. Nyt olisi hyvä aika aloittaa 18 6 Haaveena oman talon rakentaminen 22 Ristmerin talon katolla on noin kahdeksan kilowattipiikin aurinkosähköjärjestelmä. Järjestelmä on tuottanut 3 200 kwh puolessatoista vuodessa, eli keskimäärin 177 kwh kuukaudessa. Se riittäisi neljän hengen käyttöveden lämmitykseen noin puolet vuodesta, energia- asiantuntija Kari Balk toteaa. Moni suomalainen on ollut viime vuosina kauhuis- saan saadessaan aiempiin vuosiin verrattuna jopa moninkertaisen sähkölaskun talven pakkasilla. Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa? Perinteisten kiin- teähintaisten määräaikaisten sähkösopimusten lisäksi markkinoilla on tällä hetkellä runsaasti erilaisia hybri- disopimuksia, joissa pyritään yhdistämään kiinteähintai- sen ja pörssisähkösopimuksen ominaisuudet. 34 Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa? 28 TALOMESTARI I 5 Kotkan Sunila myötätuulessa Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Kotkan Sunilan arvostus ja tunnettuus ovat viime vuosina olleet myö- tätuulessa. Sunila on arkkitehtonisesti harvinaisen yh- tenäinen kokonaisuus, joka kattaa tehdasalueen lisäksi noin 400 asunnon työläisten kaupunginosan. Viinirypäleitä omasta takaa Vaikka viiniköynnös on eteläisten maiden kasvi, viime vuosikymmeninä sitä on hyvällä menestyksellä kasva- tettu Suomessakin. Nummelalainen Taru Tonder kerää kasvihuoneestaan hyvän sadon rypäleitä, jotka ovat saa- neet kasvaa luomuna. Vanhaa hyväkuntoista öljykattilaa ei välttämättä kannata poistaa, vaan sen voi hyödyntää osana hybridilämmitysjär- jestelmää. Öljypannu polttimoineen on luotettava, help- pohoitoinen ja -käyttöinen lämmityslaite, toteaa salolainen Hannu Vuoristo. Ainutlaatuinen tapetti konservoitiin Museovirasto konservoi ranskalaisen panoraama- tapetin Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac. Tavoitteena oli saada harvinaisen täydellisenä säi- lynyt tapettikokonaisuus esille alkuperäiseen ympä- ristöönsä Florinin huvimajaan Seurasaareen. 52 Sunilan terassitalot tunnetaan ympäri maailmaa arkkitehtuurikirjallisuudessa sekä alan toimijoiden ja harrastajien piirissä. Päivölä on toinen kuuluisista Sunilan terassitaloista. Lämpöpumpun ja öljyn hybridi toi säästöä 64 Lämpöpumpun ulkoyksiköstä putket menevät läpivientinä kellariin lämmönvaihtimeen, josta on meno- ja tuloputket kattilan vesitilaan, kertoo Hannu Vuoristo. 60 Viinirypäleet ovat kasvihuoneen lisäksi menestyneet Taru Tonderin autotallin seinustalla. 94 Florinin huvimajan interiööriä konservoinnin ja restauroinnin jälkeen. 6 I TALOMESTARI T alon rakentaminen oli erityisesti Pentti Aspilan haave. Ih haaveet, joita hän haluaa elämässään tehdä. Olen kiivennyt vuoret ja tehnyt kaiken, mitä tavallinen ihminen voi ajatella, mutta ta- loa en ollut rakentanut. K hetki, samalla ensimmäinen ja viimei- nen, tarttua asiaan. Talohanke onkin ol- lut viimeiset kolme vuotta minun työni. Ensin vuosi suunniteltiin ja kaksi vuotta on rakennettu, sanoo 68-vuotias Pentti Aspila, joka teki työuransa tutkimuslai- toksen johtotehtävissä. O nitella taloja, piirtää meidän tarpei- siimme sopivia koteja. Sitten keskuste- limme niistä yhdessä. Erilaisia versioita on vuosien mittaan ollut kymmeniä, jollei sata. Olemme myös kiinnostuneita ark- kitehtuurista ja rakentamisesta. Olem- me käyneet kymmenillä asuntomes- suilla katsomassa taloja. Näkemämme pohjalta on syntynyt näkemys siitä, mitä Haaveesta todeksi Aspilat istuvat syyskesän auringossa uuden uutukaisen talonsa hulppealla 30-neliöisellä parvekkeella. Hartiapankkiurakassa ollaan vahvasti voiton puolella. Talo alkaa olla viimeisiä asennuksia vaille valmis. Haave on toteutumassa. Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto asioita me talossa arvostamme. Ne asiat ovat olleet pohjana Pentin suunnitelmis- sa, Marika Aspila, 60, kertoo. Talo on tyyliltään äärimmäisen pel- kistetty. Haimme selkeitä linjoja, konstai- lemattomuutta ja avaruutta. Onneksi toivelistamme ja makumme ovat sa- manlaisia. Olemme suurissa asioissa hyvin yksimielisiä. Hanke on ollut ki- vaa yhdessä tekemistä, Marika sanoo. Silmälle on haluttu luoda pitkiä linjoja. K – valla, näkee työhuoneen ikkunan kautta TALOMESTARI I 7 ulos lähikadulle. Pitkä katse horisonttiin on myös rauhoittava. Olen myös aina haaveillut, että ik- kunasta näkyisi vesi, sanoo Marika. Nyt sekin haave on toteutunut. Tontti järvinäköalalla Aspilat ovat asunneet Vihdin Numme- lassa vuodesta 1996, eikä heillä ollut halua vaihtaa asuinpaikkaa. Paras mah- dollinen ratkaisu oli, että tontti löytyi lä- heltä entistä kotia. Kävin uteliaisuuttani katsomassa myynnissä ollutta nykyistä naapuritaloa, vaikkei meillä ollut mitään tarvetta muut- taa, eikä aikakaan ollut sopiva. Välittäjä kuitenkin totesi, että hänellä on myynnis- sä myös naapuritontti. Se oli menoa. Aja- tus tontista järvinäköalalla alkoi vaivata mieltämme, Marika Aspila kertoo. Sanoin Pentille, että on sääli, jol- lemme koskaan toteuta yhtään suunnit- telemaasi taloa. Kadummeko vanhoina, kun emme koskaan rakentaneet. Aloim- me kääntyä yhä vahvemmin rakentami- sen kannalle. Tontti näytti hyvältä, mutta ennen kauppoja Aspilat halusivat selvittää, voivatko rakentaa sille haluamansa ta- lon, edellisen kodin tapaan kookkaan kivitalon. A nun versioni ja käytimme sen kunnan rakennusvalvonnassa. Varmistui, että onnistuu. Tontilla oli rakennusoikeutta 150 neliötä. Edellisen talon kokonaisala oli 236 neliötä ja ajattelimme, että teemme pienemmän. Mutta kun suunnittelus- sa oli taivas rajana, emme saaneet 150 neliöön mahtumaan kaikkea sitä, mitä taloon halusimme. Sitten kävi ilmi, että tontille saa rakentaa maanpäällisen kel- larin, eli 150 neliötä lisää. Se helpotti suunnittelua. Ei alakerrasta ihan täyttä 150 neliötä kuitenkaan rakennettu, 10 neliötä käytetään autokatokseen. Koko- naispinta-ala on 291 neliötä. Alakerran neliöitä ei virallisesti laske- ta asuinpinta-alaan, ja sen rakentamista koskevat omat sääntönsä, kuten pienem- mät ikkunat. Vanha kiinalainen sananlasku sanoo, että miehen pitää kerran elämässään rakentaa talo. Aspiloiden jämäkkä kivitalo painaa 400 000 kiloa. Talossa on 291 neliötä. Pentti ja Marika Aspila pohtivat usein parvekkeen pöydän ääressä yhdessä, missä nyt mennään ja mitä on vielä tekemättä.Entä mitä pihalle, tutkii Marika. Naapuruston muut talot ovat villoja meillä Fort Aspila eli linnake, Marika Aspila nauraa. 8 I TALOMESTARI Olohuone on korkeaa avaraa tilaa. Kattolamput ovat Aspiloilla koristeita. Valaistus koostuu lähinnä pöytälampuista ja kohdevaloista. Lattiamateriaali on harmaa vinyylilaata. TALOMESTARI I 9 V – loissa harvemmin kaivataan suuria ik- kunoita. Huonekorkeus on alakerrassa normaali. Kaikki asumisen toiminnot saunaa lukuunottamatta ovat yläkerrassa. Myös siksi, että asukkaat vanhenevat. Ensin perehdyttiin P käytännössä roikuin täysiä työpäiviä netissä, katsoin hirveän määrän vide- oita ja liityin kaikille mahdollisille pals- toille. Paneuduin siihen, mitä ja kuinka kannattaa rakentaa. Arkkitehtonisen rat- kaisun lisäksi haimme sopivaa materiaa- liratkaisua, Pentti Aspila kertoo. T – piä olivat Lammi-kivitalon rakentajat. Se oli syy, miksi mekin siihen päädyimme. Ratkaisuna se ei ollut halvin, vaan kal- liimmasta päästä, mutta erot olivat hyvin pieniä. Projektin aikana olemme olleet hyvin tyytyväisiä toimittajaan, pieni maksettu lisähinta ei kaduta. Emme tehneet kalleimmalla, mutta pyrimme hyvään hinta-laatu -suhteeseen kaikessa. Tavoitteena on ollut hyvä laatu, järke- vyys ja yksinkertainen ajattomuus. Luksusta talossa on tila, kultaisia hanoja ei löydy, Marika nauraa. Marika Aspila tykkää sisustaa tyynyillä. Itse suunniteltu Lammi-Kivitalo Itse tehty niin paljon kuin mahdollista Kokonaisneliöt 291 Tontin koko 1115 neliötä Kustannukset: Tontti ja liittymät 100 000 euroa ja varsinaiset rakentamisen kustannukset suunnitteluineen 650 000. Lämmitys Ilma-vesilämpöpumppu, vesikiertoinen lattialämmitys Marika ja Pentti Aspilan talossa on kahdessa kerroksessa 291 neliötä. Asuintilat ovat kaikki yläkerrassa. Yläkerta Alakerta Terassi 10 I TALOMESTARI Osana keittiötä on ”pantry” eli ruokakomero, jonka liukuoven taakse saadaan piiloon kaikki kierrätystavarat säiliöineen, pahvit, koiranruokapussit yms. Keittiön lieden takaa avautuu talon paras järvinäköala läheiselle Hiidenvedelle. Myös jälleenmyyntiarvoa on ajateltu. I – reineen ei ole esteenä jälleenmyynnille, kun on sen aika. Talo tuskin on meidän loppuelä- mämme asunto. Asumme tässä 10, max 20 vuotta. Talvella 2021 välittäjä kävi arvioi- massa edellisen talomme ja aloimme laskea hankkeelle budjettia. Huhtikuus- sa 2021 teimme tonttikaupat. E puhtaaksi ja tarkistamaan tehdyt ratkai- sut. Arkkitehti ei oikein tykännyt, kun sanoin, että haluan tällaisen talon, piir- rätkö nämä puhtaaksi, Pentti hymyilee. H ratkaisuista, mutta joissakin kohdin nä- kemyksemme erosivat ja mietimme, että pitääkö vaihtaa arkkitehtia, jollei tämä mene eteenpäin meidän haluamallam- me tavalla. Lopputulos oli kuitenkin hyvä. Myös koiran ehdoilla Talo on suunniteltu osittain koiran eh- doilla, Aspiloilla on saksanpaimenkoira. K – kertaan, koska en halua kiertää taka- TALOMESTARI I 11 pihalle tullakseni koiran kanssa sisälle. Pääoven vieressä on ovi kodinhoitohuo- neeseen, ja pesua varten on suihku oven vieressä. Siinä voi huuhtoa myös kurai- set saappaat, Marika Aspila sanoo. S – lä neulehuopamatolla. Mustissa puupor- taissa koiran tassut eivät pitäisi, ja yhden vauhdikkaan nousun jälkeen portaat olisivat naarmuilla. Se olisi myös vaa- rallista. Suorat selkeät portaat on helppo päällystää, ja niihin saa myös asennet- tua tuolihissin, jos sellaisen tarve jos- kus tulee. Lattiamateriaali on koko talossa, kos- teita tiloja lukuun ottamatta vaalean- harmaa vinyylilankku. Kovuudeltaan julkisiin tiloihin tarkoitettu materiaali. Se on kestävä, eivätkä koiran kyn- net naarmuta sitä. Entisen kodin par- ketti olikin lähes kokonaan peitetty matoilla, Pentti hymähtää. Lattia on ollut minulle uudessa kodissa eniten tottumista vaativa asia. Kaipaan parketin tuntua jalkojen alla. Vaikka onhan vinyyli helppo, se kestää kosteutta ja kovaa kulutusta. Jos joku putoaa ei tarvitse pelätä, että siihen tulee jälki, eikä putoava esinekään välttämät- tä mene rikki, kuten esimerkiksi klink- kerillä, joka meillä oli edellisen kodin keittiössä, Marika toteaa. Jalkalistoihin on haettu lattian kanssa sopiva sävy. Halusimme normaalia korkeam- mat lattialistat, jotta ne suojaavat seiniä myös siivotessa. Tuovat ne vähän näyt- tävyyttäkin, lisää Pentti. Kesä jatkuu lasituksella V suunnittelulle. Olemme siirtäneet sieltä uuteen taloon monta ideaa ja paranta- neet muutamia asioita, Marika Aspila sanoo. Asuinkerroksen suuri parveke oli yksi tavoitelluista asioista. Yli 10 metriä le- veällä ja yli 3 metriä syvällä parvekeella on neliöitä yli 30. Arkkitehdin mukaan kolme met- riä on jo sellainen syvyysmitta, että se alkaa varjostaa sisälle tulevaa valoa. Me totesimme, että nostetaan sitten kattoa ylöspäin. Parvekkeen katon korkeus on 3,4 metriä eikä se varjosta. Kun aurinko alkaa paistaa par- vekkeelle, valoa riittää niin paljon, että kaihtimet ovat usein kiinni iltaan saakka. 22 neliön suuruinen osuus parvek- keesta lasitetaan, ja ulkopuolelle jää noin 10 neliötä. P – le rakennetaan kierreportaat alakertaan. Siihen tulee paikka myös grillille. Parvekkeen lattia ja katto on lämpö- eristetty. T – vekkeella sekä alku- että loppupäästään. Parvekkeen alle rakennetaan saman suuruinen terassi. Talon parveke avau- tuu länsi-luode- suuntaan. T – tiin pois pohjoisen suunnasta kohti länt- tä niin paljon kuin tontti antoi myöten. Lämpötaloudellisesti niin oli parempi. T se, että minulla on lieden ääressä paras näköala läheiselle Hiidenvedelle, Mari- ka iloitsee. Vinkkejä ulkomailta Marika sai seuraamistaan ulkomaisis- ta sisustuslehdistä ja -ohjelmista idean makuuhuoneen yhteyteen rakennetuis- ta kylpyhuoneesta, ensuitesta ja walk-in closetista, eli vaate- ja pukeutumishuo- neesta.Aptekkarin kaappi on kätevää säilytystilaa, toteaa Marika Aspila. Kodinhoitohuoneseen, arkieteiseen tullaan sisälle pääoven viereisestä ovesta. Marika ei halunnut kodinhoitohuonetta alakertaan. 12 I TALOMESTARI Kun viestintäsuunnittelijana työs- kentelevä Marika lähtee työpaikalleen Helsinkiin, kaikki aamutoimet sujuvat kätevästi. Oma kylpyhuone ja vaatehuone ovat käytännöllisiä myös silloin, kun ta- lossa on vieraita. Kaikilla on oma rau- ha, emmekä häiritse toisiamme, Marika toteaa. Toinen ulkomailta saatu idea on keit- tiön viereinen ”pantry” eli ruokakome- ro. Se on äärimmäisen kätevä. Sinne saa liukuoven taakse piiloon kaik- ki kierrätystavarat säiliöineen, pahvit, koiranruokapussit yms. Meillä on siellä myös tarpeelliset extrajääkaappi ja -pa- kastin. Hyllyille saa ruokatarvikkeita, joita ei tarvitse säilyttää kylmässä, Ma- rika kiittelee. Toki ruokakomero vie neliöitä, jollei niitä ole tähän käyttää. Meillä sen koko on vajaat kolme neliötä, mutta 1,5 neliön komerokin riittää, toteaa Pentti. Pohjavesialueelle ei maalämpöä Maalämmitystä ei pohjavesialueelle saatu laittaa, joten talon päälämmönlähde on ilma-vesilämpöpumppu ja lämmönjako- tapana on vesikiertoinen lattialämmitys. E taloon olisi saatu lisähyötyä maaläm- mityksestä. Talo on piirretty normaalien vaa- timusten mukaisesti, mutta esimer- kiksi kattoon me laitoimme 1,5 kertaa enemmän villoja. Ikkunat ja ovet ovat lämmönläpäisykertoimeltaan eli U-ar- voltaan 0,8 kun perustason vaatimus on 1. Ne ovat lämpötaloudellisesti 20 prosent- tia paremmat. Asumisen alkuvaiheessa, vielä ra- kennusaikana meidän piti 15-20 asteen pakkasella ottaa lämmitys kahdeksi päi- väksi pois päältä. Lämpötila putosi sinä aikana kahdella asteella. Tämä talo on tehty lämpimäksi. Olemme tottuneet olemaan mel- ko viileässä. Säädöt olivat niin pienellä kuin ikinä vaan saa myös viime talvena. Takkaa ei ole tarvinnut polttaa lämmön vuoksi, mutta muutaman kerran tun- nelman vuoksi. Talossa kului sähköä enimmillään kylmässä tammikuussa, reilut 2 000 kWh. Olen laskenut, että vuosikulutus on noin 12 000 kWh. Kesäkuukausina, jolloin juuri mikään ei ole päällä, kuluu noin 500 kWh kuukaudessa. Peruskäyttö- sähköä kuluu 6 000 kWh vuodessa ja toinen 6 000 kWh kuluu lämmitykseen. Kun tällä kulutuksella laskee minkä verran maalämmityksellä voittaisi il- ma-vesilämpöpumppuun verrattuna, tulisi kuoletusjasta niin pitkä, että tus- kin kannattaisi. Aspiloilla on pörssisähkösopimus. V – poja tunteja ja kääntää kalleilla tunneilla huoletta lämmöt alas. Lattiassa on puoli metriä betonia, johon lattialämmitysput- ket on upotettu. 6 000 kwh kulutuksesta ei kannata maksaa edes keskimääräistä hintaa, vaan riittää, kun lämmitys on päällä halvimpina tunteina. Pörssisähkö vaatii toki, että vähän katsotaan, milloin laitetaan tiskikone ja pesukone päälle tai milloin saunotaan. Parvekkeella on kokoa reilut 30 neliötä. Siitä 22 neliötä lasitetaan. Talon päälämmön- lähde on ilma- vesilämpöpumppu ja lämmönjakotapana on vesikiertoinen lattialämmitys. TALOMESTARI I 13 Ei kannata käydä saunassa lauantai-il- taisin. Saunassa on toistaiseksi sähköllä lämpiävä Iki-kiuas, mutta sen rinnal- le tulee puulämmitteinen Harvian Le- gend-kiuas heti, kun se ehditään hakea ja asentaa paikoilleen. Käytämme varmasti 80-prosentti- sesti puukiuasta. Kylpyhuoneeseen tulee myös amme, se on ylellisyyttä, Marika iloit- see. Itse vastataan kaikesta T- taan rakentamisessa kaikesta. Toki ni- mellisesti on olemassa pääsuunnittelijat ja vastaavat mestarit, mutta on sovittu, että minä hoidan asiat, informoin heitä, miten edetään, ja he tarkistavat asiat va- lokuvista ja asiakirjoista. Kaikki tehdään määräysten mukaan, mutta ei niin, että täällä käy joku koko ajan katsomassa, Pentti Aspila kertoo. T – j ouksia, vaan kaikki asiat on hankittu itse erikseen. Kaikessa on ollut tarkoitus tehdä niin paljon itse kuin se on mah- dollista. Se koskee myös tekniikkaa. Ne asiat, jotka vaativat ammattimiestä, te- kee toki ammattimies. Sähköstä olemme tehneet itse putkitukset ja rasia-asen- nukset, sähkömies panee sisälle johdot ja kytkee ne. Olen ollut myös putkimie- hen apumiehenä kannattelemassa put- kenpäätä. Talon aikataulu onkin elänyt pitkälti urakoitsijoiden ehdoilla. U on pitkä jono ennen meitä. Isompia ura- koita, joissa juoksevat viivästyssakot, Marika harmittelee. S – kirakentajan ongelma, mutta samalla pystytään painamaan hintaa alemmas, Pentti toteaa. O kaksi kolmasosaa työn osuudesta, pohtii Pentti. Hänen lisäkseen suurena apuna ovat olleet Kiril – poika ja Markku -veli. Alussa rakentamisessa oli useamman kuukauden mukana myös Ukrainasta perheineen sotaa paennut rakennusmies. I – tuntia, joista noin 70 prosenttia varsi- naiseen rakentamiseen ja 30 prosenttia projektin johtoon ja materiaalien han- kintaan. Jämäkkää kuorikiveä 2022 huhtikuussa paalutettiin tontti ja toukokuun alussa valettiin antura. Aspiloiden takkavalinta on Tiileri Leon- kiertoilmatakka.Halusimme keveän takan, joka oli mahdollista sijoittaa keskeiselle paikalle. Varaavan takan sijoittaminen keskelle taloa olisi vaatinut välipohjan kantavuuden vahvistamista, Pentti Aspila sanoo.Kun on seurannut talon nousemista harkko kerrallaan, tuntuu vielä vähän epätodelliselta, että tämä on ihan totta, Marika Aspila sanoo. Pentti Aspila on tehnyt rakennuksella 6 000 työtuntia. 14 I TALOMESTARI T tätä voitu rakentaa ilman paaluja. Sy- vimmät paalut ovat yli 20-metrisiä. Talokaupat Lammin kivitalojen kanssa tehtiin lokakuussa 2021 ja tava- ran toimitus alkoi toukokuussa 2022 ja syksyyn saakka tuli tasaisesti paketteja. V – mäisen, M- laajuuden. Kivitoimituksen lisäksi siihen tulivat muun muassa kaik- ki kattomateriaalit. Ikkunat eivät toimitukseen kuuluneet, vaikka talossa on loppujen lopuksi Lam- min Ikkunat. N pakettiin, mutta en voinut kuvitella hin- tojen pomppaavan niinkuin niille kävi. Jälkikäteen katsoen olisi kannattanut ottaa laajin toimituspaketti. Taloa ei ole tehty perusharkosta, vaan valuerisharkko on Lammin uutta kuorikiveä, joka tahtoo sanoa, että har- kossa 20 senttiä betonia, keskellä eristee- nä styroksia ja pinnassa on 2,5 senttiä betonia. Äänenvaimennus on ihan muu- ta kuin perusharkoissa, talo on hyvin hiljainen. Jos alakerrasta huutaa yläkertaan, ei se välttämättä kuulu, toteaa Marika. Kuorikivi oli vähän perusharkkoa kalliimpi, mutta parempi ja jämäkämpi. Se oli myös helpompi valaa. Rakennuskaavan määräys oli, että ta- lon ulkopinnalle tulee hakea yhdenmu- kaista väriä naapuruston kanssa. Y – ta, punaista, nauraa Pentti. Me päädyimme harmaaseen, joka on juuri sitä mitä haimmekin. Ulkopinnalla on harmaan eri sävyjä, suuret pinnat vaaleampaa, ikkunanpuit- teet ja tolpat tummempaa ja sokkeli on tummuudeltaan niiden väliltä. Ruskeilla sivun ja etuosan puute- hosteilla ja tummilla verhoilukivillä saadaan talolle ilmettä. Arkkitehti an- toi pintoihin sopivat värikoodit. Järjetön hinnannousu H – nan sota, joka tarkoitti sitä, että monien rakentamisessa tarvittavien tavaroiden Vanha kiinalainen sananlasku sanoo, että miehen pitää kerran elämässään rakentaa talo. TALOMESTARI I 15 hinnat pomppasivat kaksin-kolmin- kertaisiksi ja toimitusajat olivat mitä olivat. J kaikkea rakentamiseen liittyvää. Raken- nesuunnittelu olisi normaalisti maksa- nut 6 000-7000 euroa, jos tarvitsit sen suht’ pian oli hinta 9 000-10 000 euroa. Jouduimme kovasti hakemaan kohtuul- lisia hintoja, Pentti kertoo. O – kia jonkin verran tavaraa etukäteen. Niitä säilytettiin teltassa tontilla. Esi- merkiksi suurin osa raudoista, joiden hinta nousi aivan törkeästi, oli hankit- tu etukäteen. Materiaalia on hankittu ja tarjouksia pyydelty ympäri eteläistä Suomea. Tori.fi:ssä ja Huutokaupat.com:ssa rakentajat myyvät eriä, jotka ovat jää- neet yli heidän omilta rakennuksiltaan. Ensuite, makuuhuoneeseen yhdistetty kylpyhuone ja walk-in closet -vaatehuone ovat käytännöllinen osa arjen luksusta.Vaikka rakennusprosessissa on ollut raskaitakin hetkiä, on se pääsääntöisesti ollut kivaa yhteistä tekemistä, Marika ja Pentti Aspila sanovat.➤ ➤ ➤ Alakerran tunnelmallinen vierashuone. 16 I TALOMESTARI Ostimme pakettiauton tavaroiden kus- kausta varten. Pian pakettiauto taas viuhahti hake- maan lisää harkkoja etupihan varas- to-autokatosrakennusta varten. Ajoitus todella huono O jos olisimme tienneet, että tämä projekti maksaa 100 000 euroa vähemmän kuin se maksanut, emme olisi lähteneen tä- hän. Sen verran ajankohta on vaikutta- nut, Pentti Aspila kertoo. Kun talo saadaan valmiiksi pihoi- neen ja katoksineen, arvio rakennuskus- tannuksista on 650 000 euroa ja lisäksi tontti. Rahoituskustannuksia ei ole las- kettu mukaan. Summassa on mukana maltillinen apulaisen tuntipalkka itselle ja apureil- le. Jos töitä olisi teetetty ammattilaisilla, budjetti olisi huomattavasti suurempi. Realistisesti ja tarkasti laskettu talous- arvio ylittyi 15 prosenttia. Ylitys johtui siitä, että hinnat nou- sivat. Ilman sitä, että yht’äkkiä tietty tavara maksoikin 100 prosenttia enem- män kuin silloin, kun laskelma oli teh- ty, budjetti olisi pitänyt. Mitään ei ollut tehtävissä. Ajoitus oli mahdollisimman huono. Myös sähkön hinnan nousu ja asunto- kaupan romahdus sattuivat Aspiloiden taloprojektin aikana. Asuntokauppa pysähtyi kuin sei- nään. Emme kiirehtineet vanhan talon myyntiä, koska rahoituksen vuoksi se ei ollut tarpeen, saimme lainaa ja korkokin oli halpa. Korkojen noustessa lainanhoi- tokustannukset kasvoivat kymmenker- taisiksi ja se alkoi jo tuntua. Piti päästä nopeasti eroon vanhasta ja saada siitä rahat. Mutta meillä olikin kaksi taloa ja kummankin kustannukset. Alkuvuo- desta 2024 alkoi olla vähän tukala olo, mutta selvisimme kuitenkin hyvin. Ta- lon myynti kesti lopulta 1,5 vuotta. Jos olisimme aloittaneet myynnin muuta- Korkojen noustessa lainanhoito- kustannukset kasvoivat kymmenkertaisiksi. Saunan lasien asennus odottaa vielä tekijäänsä, samoin paikalleen laittoa Marikan kovasti odottama siro amme. TALOMESTARI I 17 ma kuukausi aikaisemmin, olisimme saaneet talosta myös paremman hinnan. M rakennusvaiheessa siirtyä jonnekin vä- liaikaiseen kotiin ja vuokrata varastoa tavaroille, vaan saatoimme asua muut- toon saakka kilometrin päässä vanhassa kodissamme. Mutta jos olisimme rakentaneet 1-kerroksisen 150-neliöisen talon, olisi se ollut helpompi rasti. Nyt oli tuplatyö ja tuplakustannus, pohtii Marika. Pieniä asioita Isoja kömmähdyksiä rakennusprosessis- sa ei tapahtunut. Sähkö- ja muut johdot pitää beto- nitalossa upottaa seinän sisälle. Kun puhutaan pienemmistä kömmähdyk- sistä, yhden metrin pätkällä ja toisella pienemmällä tehtiin valu ennen kuin ehdimme upottaa johdot seinään ja jou- duimme roilottamaan putkille urat. Se oli kovaa hommaa se. A – sa suunnitella hyvissä ajoin. Juuri sik- si, kun justeerasimme makuuhuoneen ja kylpyhuoneen välisen oven paikkaa mahdollisimman toimivaksi, jäi va- lokatkaisija väärälle puolelle ovea, sen taakse. Joitakin pistorasioista talosta myös puuttuu. Mutta ne ovat pieniä asioita. T ka valtava määrä talossa on yksityiskoh- tia, kun sitä lähdetään suunnittelemaan ja miettimään ratkaisuja. Myös nippe- lihankintoja riittää ja riittää, kun läh- detään liikkeelle pyyheliinakoukuista. Pitää ottaa kantaa millaiset valokatkai- simet, minkä väriset, minkä tyyppiset ovenkahvat ja paljon muuta, Marika sanoo. Väliseinät ovat ulkoseiniä kepeäm- mät, eivätkä ne kanna perheen pai- navimpia tauluja, mikä oli Marikalle yllätys. Pieniä kompromisseja on tehty, ja niistä on selvitty. Marikalla on alakerrassa työtilat, jois- sa hän valmistaa suunnittelemiaan ko- ruja. Alakerran oma sisäänkäynti mah- dollistaa tulevaisuudessa Marikan ko- rushopin avoimen ovien päivät, Pentti sanoo. ❏ Talon sivun puutehosteet sekä pääoven ja kodinhoitohuoneen ovet ympäröivät verhoilukivet antavat kivitalolle ilmettä. ➤ ➤ 18 I TALOMESTARI Pientalorakentamisen määrä painui historiallisiin lukemiin Nyt olisi rakentajalle otollinen hetki aloitukseen Pientalorakentamisen määrä on pudonnut tänä vuonna historiallisen alas, mutta toisaalta Pientaloteollisuus PTT:ssä uskotaan rakentamisen virkistyvän ensi vuoden aikana. Rakentamisen vähenemisen taustalla on monia samanaikaisesti vaikuttaneita tekijöitä. TALOMESTARI I 19 Viime vuonna Suomessa aloitettiin vain 3800 pientalon rakentaminen, mikä määrä on historian pienin määrä. Alalla on hyvin yhdenmukainen näkemys siitä, että käänne parempaan tapahtuu vuoden 2024 toisella puoliskolla, kertoo Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen. Nyt olisi rakentajalle otollinen hetki aloitukseen V iime vuonna Suomessa aloi- tettiin vain 3800 pientalon ra- kentaminen, mikä määrä on historian pienin määrä. Vielä 2000-luvulla aloituk- sia oli vuodessa 10000-15000 ja enim- millään yli 16000. Kun aloitusten määrä 2010-luvulla putosi noin 7 500:aan, tuntui sekin pudotukselle, mutta viime vuonna mentiin vielä tuplasti alemmas. Aloituk- sissa oli pientä nousua vuonna 2021, jol- loin niitä oli noin 8000, mutta sitten on tultu alas rajusti, sanoo Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen. Rakentamisen hiipumiseen Rautiai- nen nimeää syiksi koronan ja Ukrainan sodan. Suomalaisten luottamus omaan ta- louteensa on viime vuosina ollut aika matalalla, mitä osoittavat Tilastokeskuk- senkin luvut. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli elo- kuussa -7,2, kun se myös heinäkuussa oli -7,2 ja kesäkuussa -7,6. Vuotta aiemmin elokuussa luottamusindikaattori sai arvon -8,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,5. Mittaushistorian alhaisin saldo- luku kirjattiin joulukuussa 2022, jolloin luku oli -18,5. Positiivisimmillaan se oli 2021 keväällä, jolloin kirjattiin saldolu- vuksi +6.Rakentamisessa näkyy kuluttajien heikko luottamus talouteen. Luottamus laski ensiksi koronan takia ja sen jälkeen Ukainan sodan vuoksi. Luottamus ei näy- tä palautuneen, vaikka nyt kotitalouksilla olisi otollinen hetki ainakin miettiä ra- kentamista. Paremmat ajat tulossa Moni signaali viittaa Kimmo Rautiaisen mukaan siihen, että pientalorakentamises- sa olisivat paremmat ajat tulossa. Hintojen nousu ja heilahtelu ovat pysähtyneet, osin hinnat ovat jopa las- keneet, osaavaa työvoimaa on saatavilla, eikä rakennustarvikkeidenkaan saannissa pitäisi olla isompia ongelmia. Toimitus- ajat ovat lyhentyneet. Suomessa elettiin nollakorkomaail- massa aika pitkään. Nyt korot ovat 3-4 prosenttia, mutta ovat laskussa. Osa nuo- rista aikuisista ei ole koskaan kokenut muuta kuin tuon nollakorkomaailman ja ehkä muutaman prosentin korkotaso tun- tuu korkealta. Taso vielä aika matala, jos miettii 1990-luvun vuosia, jolloin korko- taso oli jopa 16 prosenttia. Inflaatio oli pari vuotta sitten noin 10 prosenttia, mikä kolhaisi kuluttajien ostovoimaa. Inflaatio on nyt kuitenkin laskenut parilla prosentilla ja kuluttajien ostovoima on jälleen kasvussa. Odotukset korkealla Rautiainen muistuttaa, että nyt talonra- kentajalla on hyvä neuvotteluasema. Hin- noissa ei ole ylimääräisiä katteita, koska kysyntä on vähäistä. V – mia on silloin, kun muut eivät toimi. Jopa tonttien hinnat ovat paikoin ilmeisesti las- keneet. Kasvukeskuksissa on pulaa ton- teista, mutta nyt tonttien jakajia on vähän, joten rakentajan on helpompi saada hyvä tontti. Kun buumi alkaa, tonttien jaossa arpaonni suosii entistä harvempia. Suomalaisten asumistoiveet eivät kui- tenkaan ole muuttuneet. Puolet suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa ja kolme neljäsosaa pari- tai rivitaloissa. Kun olosuhteet ja edelly- tykset paranevat luulisi rakentamisenkin vilkastuvan. Kysyntää pientaloilla joka tapauksessa tuntuu edelleen olevan. Pan- kit ovat edelleen aika tarkkoja lainojen suhteen, ja vakuuksien riittämättömyys voi olla ongelma nuorille rakentajille. Rautiainen näkee maailmalla ja koti- maassakin merkkejä paremmasta tule- vaisuudesta M – tävät, että pieni miinus kääntyisi plus- salle. Korot, inflaatio, sähkön hinta ja rakentamiskustannukset eivät vaikuttai- si ainakaan olevan nousussa. Kuntien ja kaupunkien rakennusvalvonnoissakaan ei ole nyt ruuhkia. Isoimman rakenta- misbuumin aikana rakennusluvan saan- ti saattoi kestää joillakin paikkakunnilla jopa vuoden. Rautiainen uskoo, että käänne parem- paan suuntaan voi alkaa jo puolen vuo- den päästä. K – kään muuttuneet, kuntien kannattaa nyt lisätä tonttitarjontaansa. Omakotirakentamisen käännettä odo- tettiin jo vuoden 2024 toisella puolis- kolla, mutta uusien kauppojen määrä oli tuona aikana oli seitsemän prosenttia 20 I TALOMESTARI pienempi kuin vuotta aiemmin. Toimi- tusmäärissä lasku oli suurempi (-27 %). H jäsenyritysten suhdanneodotukset nou- sivat ennätystasolle. Alalla on hyvin yh- denmukainen näkemys siitä, että käänne parempaan tapahtuu vuoden 2024 toisella puoliskolla. Polarisoituminen näkyy tilastoissa Kaupungistuminen oli Suomessa ilmiö ennen koronaa, muuta koronan aikana vanhoja pientaloja meni kaupaksi ympä- ri maata, myös taajamien ulkopuolelta. Rakentamisessa näkyy selkeästi Suo- men polarisoituminen. Maan eri osat jakautuvat entistä voimakkaammin asut- tuihin ja autioituviin. Isojen kaupunkin kehyskunnat ja maakuntakeskukset ime- vät rakentajia. Kaupunkien keskustoihin ei välttämät- tä ole suurta halua, mutta palveluiden lä- heisyys vetää. Elokuun lopun tilastoissa rakennus- lupia oli haettu runsaasti muun muas- sa Ouluun, Espooseen, Nurmijärvelle, Seinäjoelle, Jyväskylään, Pirkkalaan ja Kokkolaan. Vuonna 2023 rivitalojen rakennuslu- pia myönnettiin 55 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Omakoti- ja paritalo- jen osalta lupamäärä oli vuonna 2023 43 prosenttia vähemmän kuin edellisvuon- na. Rivitalojen rakennuslupia myönnet- tiin vuosina 2020-2022 koko maassa huhti-kesäkuussa melko tasaisesti 400- 450. Viime ja tänä vuonna määrä putosi kyseisinä kuukausia noin 200:aan. Vii- me vuoden huhtikuussa pohjanoteeraus oli 90 lupaa. Omakotien ja paritalojen rakennus- luvissa kolmena viime kesänä kärjessä ovat olleet Oulu, Vantaa, Tampere, Por- voo, Turku Joensuu, Kangasala ja Nokia. Ainoastaan Oulussa on ylletty jokaisena kesänä yli 200 omakotitalon tai paritalon lupaan, kesäkuussa 2022 jopa lähes 800 lupaan. Helsingissä lupien määrä on jää- nyt noin 200:aan. Lakiuudistus tuo pontta rakentamiseen Viime vuonna perinteinen suomalainen talopakettivalmistaja Jukka-talo meni konkussiin. Kieltämättä se oli alalle takaisku, mutta onneksi tällä hetkellä ei ainakaan ole näkyvissä muita mittavia konkurs- seja. Pidän jopa hämmätyttävänä sitä, ettei konkursseja ole tämän enempää tullut rakentamisen määrä huomioiden. Suomessa suositaan talopaketteja ja har- tiapankkirakentajien määrä on tasaisesti vähentynyt. Nyt hartiapankkirakenta- jia on kymmenisen prosenttia kaikista pientalorakentajista, eivätkä kaikki alan ammattilaisetkaan enää ryhdy itse raken- tamaan, vaan ottavat talopaketin, sanoo Kimmo Rautiainen. Ensi vuonna astuu voimaan uusi ra- kennuslaki, joka sallii enintään 30 ne- liön rakennuksen pystytettäväksi ilman rakennuslupaa, kun tietyt edellytykset – muun muassa läheisyys naapurin tontille -täyttyvät. Laki määrää myös, ettei lu- van käsittely sää kestää kunnassa kolmea kuukautta pitempään. Laissa on astettu vuoden siirtymä- aika, mutta lain kirjaimen pitäisi täyttyä kunnissa viimeistään vuonna 2026. Pi- dän hyvänä etenkin tuota käsittelyajan ra- jaamista kolmeen kuukauteen. Monissa kunnissa käsittelyajat ovat olleet puoles- ta vuodesta vuoteen, mikä on haitannut suuresti rakentamista. Lakiuudistus tuo rakentamiseen ennakoitavuutta. Jos lupaprosessi on kestänyt vuo- den, ovat rakennustarvikkeiden ja yli- päätään rakentamisen hinnat saattaneet nousta ennakoitua enemmän, mikä taas on saattanut venyttää aikatauluja. Pienta- lorakentaminen perustuu hyvin suurelta osin talopaketteihin ja muuttovalmiisiin taloihin. Talotehtaille hinnoittelu ja ai- kataulutus ovat olennisia tekijöitä. Kun ennakoitavuus on ollut heikkoa, on ta- lotehtaiden tuotannossakin ollut hanka- luuksia. Tänä päivänä ei oikeastaan voi puhua ’talopaketeista’, sillä valtaosa taloista on suunniteltu yksilöllisesti rakennuspaikan ja asiakkaan toiveiden mukaan. Tyyppi- talojen osuus on pieni. Y – luttajat mieltävät talopaketin aina yhdeksi ja samaksi tuotteeksi, mutta haluavat aina yksilöllisen talon. Eräs talotehtaan edusta- ja sanoi puolitosissaan, että tänä päivänä yksilöllinen talo on malliston perustalo, koska kukaan ei sellasta ota. Talojen pohjaratkaisut ja ulkoasut ovat yksilöllisiä, mutta niissä toistetaan hyväksi havaittuja seinärakenteita ja ra- kennedetaljeja, sanoo Rautiainen. ❏ Talonrakentajalla on hyvä neuvotteluasema. Hinnoissa ei ole ylimääräisiä katteita, koska kysyntä on vähäistä. TALOMESTARI I 21 I lmalämpöpumppujen ja viilentimien yleistyminen näkyy myös vakuutus- yhtiössä. Pahimmillaan suosikkilaite voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen vahingot. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet helleaallot ja kovat pakkasjaksot sekä ra- justi vaihdellut sähkön hinta ovat saaneet yhä useamman suomalaisen varustamaan kotinsa tai mökkinsä ilmalämpöpumpulla tai ilmanviilentimellä. Laitteiden yleistyminen näkyy myös Pohjola Vakuutuksessa, jonne ilmoitetaan vuosittain satoja ilmalämpöpumppuihin liittyviä vahinkoja. Pahimmillaan ilma- lämpöpumppu tai viilennin voi aiheuttaa kalliin vesivahingon. Vesivahinkojen taustalla on tyy- pillisesti laitteen vikaantuminen tai asennusvirheitä. Myös siirreltävien vii- lennyslaitteiden kondenssivesisäiliön ylivuotaminen ja esimerkiksi pölystä ja eläinten karvoista tukkeutunut ilma- lämpöpumpun poistoputki aiheuttavat vahinkoja, Pohjola Vakuutuksen korvaus- päällikkö Sini Kujala kertoo. Pohjola Vakuutuksen asiakkaat kerto- vat vahinkoilmoituksissaan, kuinka ilma- lämpöpumpun kondenssivesi on päässyt vuotamaan seinän sisälle tai parkettilatti- alle ja aiheuttanut merkittävää vahinkoa. J lattiarakenteisiin, kustannus voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Joissain tapauksissa vuotanut ilmalämpöpumppu on aiheuttanut vahinkoa naapuriasuntoon asti, Kujala varoittaa. Liikuteltavien viilentimien aiheutta- mat vahingot ovat lähtökohtaisesti pie- nempiä, mutta myös näistä maksettava korvaus voi nousta tuhansiin euroihin, jos esimerkiksi lattiapintoja joudutaan uusi- maan vuotovahingon vuoksi. Silloin tällöin törmäämme tapauk- siin, joissa siirreltävän viilennyslaitteen kondenssivesi on ohjattu laitteen säili- ön tai viemärin sijaan esimerkiksi äm- päriin. Lämmintä ilmaa viilennettäessä laite tuottaa lyhyessä ajassa paljon vettä. Jos laite unohtuu päälle, isompikin astia vuotaa yli nopeasti, Kujala kertoo. Säännöllinen huolto Miten vahingon sitten välttää? Sini Kuja- lan mukaan tärkeintä on ennaltaehkäisy, joka alkaa jo asennusvaiheessa. Ilmalämpöpumpun ja kylmäainetta sisältävän jäähdytyslaitteen asennus- ja sähkötöihin tarvitaan aina Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pätevyysrekisteriin kirjattu urakoitsija. Asennusvirheistä ai- heutuneita vahinkoja ei korvata kotiva- kuutuksesta, hän muistuttaa. Laitteita tulee myös huoltaa säännölli- sesti. Ilmalämpöpumppu ja suodattimet kannattaa puhdistaa noin kerran kuu- kaudessa. Lisäksi on hyvä tarkistaa, et- tei poistovesiletku ole tukossa, ja että vesi pääsee poistumaan kondenssivesiletkus- ta vapaasti ja ohjautuu ulkona oikeaan paikkaan, kuten maaperään tai viemäriin. Tärkeää on myös noudattaa aina val- mistajan ohjeita ja kutsua tarvittaessa ammattilainen paikalle. Ilmalämpöpum- puissa suositellaan ammattilaisen suo- rittamaa huoltoa muutaman vuoden kuluttua asennuksesta. O kääntyä suoraan ammattilaisen puoleen. Joissain valitettavissa tapauksissa liian omatoiminen ilmalämpöpumpun omis- taja on aiheuttanut tee-se-itse-korjaustoi- menpiteillään isoakin vahinkoa, Kujala kertoo. Hänellä on myös tärkeä muistutus siir- reltävien viilentimien omistajille. Vakavimmat vahingot tapahtuvat silloin, kun laite ehtii vuotaa pidemmän aikaa kenenkään huomaamatta. Siksi viilennintä ei tule jättää päälle tyhjään asuntoon. Jos näin on kuitenkin ohjeiden vastaisesti tehty, ja laite aiheuttaa sillä aikaa vahinkoa, voi vakuutuskorvauksiin tulla vähennyksiä. ❏ Ilmalämpöpumpun tee-se-itse-ratkaisu voi aiheuttaa kymmenien tuhansien vahingot Ilmalämpöpumpun ja kylmäainetta sisältävän jäähdytyslaitteen asennus- ja sähkötöihin tarvitaan aina Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pätevyysrekisteriin kirjattu urakoitsija. 22 I TALOMESTARI ENERGIA Insinööri Pentti Ristmeri on onnistunut vähentämään sähkölämmitteisen 170-neliöisen sähkölämmitteisen talonsa ostettavan sähkön määrän noin 7700 kilowattituntiin vuodessa. ¨ Teksti ja kuvat: Mari Ahola-Aalto Huippuunsa viritetty talo TALOMESTARI I 23 T alo kuluttaa energiaa aurinko- sähkö- ja säätöjärjestelmien asentamisen jälkeen ihan sa- malla tavalla kuin aikaisem- minkin. Mutta kun pitää käyttää ostosähköä on sen käyttö optimoitu. Käytetään sitä kaikkein edullisinta tuntia. Tarkoitus ei ole säästää sähköä, vaan euroja, toteaa Pentti Ristmeri. S puto – si automatiikkaohjauksen ansiosta viime vuonna 38 prosenttia verrattuna edelli- sen vuoden hintaan. Ohjauksella voidaan päästä 30-40 prosentin hinnan laskuun. Muutaman kympin komponentit täyttävät hyvin paikkansa. Viimeinen sähkölasku, joka piti maksaa oli maaliskuun lasku, eikä se- kään kovin monta kymppiä ollut. Sen jälkeen ei ole tarvinnut maksaa sähköstä mitään. Päin vastoin, sähköyhtiö on maksa- nut minulle. Tällä viikolla tuli lasku, jonka loppusumma oli noin -30 euroa, eli sen ver- ran yhtiö maksoi minulle. Se jää säästöön odottamaan ensimmäisiä sähkölaskuja. Käytännöllisesti katsoen maaliskuusta al- kaen mennään reilut kahdeksan kuukaut- ta vuodesta maksamatta sähköstä mitään. S energiasta joka ostetaan. Sitä maksetaan vain talvikuukausilta. Vuonna 2023 mak- soimme Carunalle 486 euroa. Myydyn sähkön tuottoa Helen maksoi Ristmerin tilille viime vuonna yhteensä 180 euroa. Kun talon sähköenergialasku oli samassa ajassa 363 euroa, maksetta- vaa jäin vain noin 180 euroa. Ostosähkön 7700 kilowattitunnin li- säksi katon aurinkosähköjärjestelmä tuottaa noin 8000 kilowattituntia vuo- dessa. Määrästä meni viime vuonna myytä- väksi noin 2500 kilowattituntia. Vaikka tarkoituksena on kuluttaa mahdollisim- man suuri osa paneelien tuottamasta sähköstä, sitä tulee niin paljon, ettei pariskunta saa kulutettua kaikkea. Ohjausyksikkö lukee ja ohjaa Toimiva ohjausyksikkö lukee paneeleista tulevaa tehoa ja ohjaa sitä mukaa sähkön käyttöä. K – vesivaraajaan ja sähköauton lataukseen, Pentti Ristmeri kertoo. Pentti Ristmeri on kiinnittänyt sähköauton laturin suoraan 32 kw:n voimavirtapistorasiaan.Jos laturi menee rikki, on se tästä helppo vaihtaa. Ristmerien katolla on noin kahdeksan kilowattipiikin aurinkosähköjärjestelmä. Huippuunsa viritetty talo 24 I TALOMESTARI L – dereleet, jotka mahdollistavat sen, että ne voi kytkeä vaikka sekunnin välein päälle. Pystyn säätämään paneeleista tulevaa te- hoa yhden kilowattitunnin resoluutiolla. Talvisin, kun paneelit eivät tuota mi- tään, järjestelmä lukee pörssisähköä ja kytkee lämmityksiä päälle halvimpien hintojen mukaan. K – tys, on jokseenkin ihan sama mihin vuo- rokauden aikaan lämmitykset ovat päällä. L – rallaan, mutta kun myynnin varttineto- tus tulee voimaan, täytyy sekin ottaa huomioon. Sähkön kulutus ja tuotan- to lasketaan yhteen taseselvitysjakson 15 minuutin ajalta. Verkkoon tuotetus- ta sähkön määrästä vähennetään asiak- kaan oma kulutetun sähkön määrä. Saa nähdä miten hinnat ihan oikeasti muut- tuvat 15 minuutin sisällä, tuskin paljon mitenkään. Myös ilmalämpöpumppu on kytketty mukaan lämmitysjärjetelmässään. Sen lämpötila-asetusta muutetaan sääennustuksen ja sähkön hinnan pe- rusteella, optimoidaan koko ajan niiden mukaan. Aurinkopaneelit on jaettu kahteen osaan, autokatoksen katolla olevat on suunnattu kaakkoon ja talon katolla ole- vat lounaaseen. Näin saadaan paneeleista tuotto heti kun aurinko nousee siihen saakka kun aurinko taas painuu horisontin taa. Näin saan hyödynnettyä hyvin tämän ny- kysuuntauksen missä sähkön hinta näyt- tää popsahtavan ylös aina aamupäivän ensimmäisten tuntien aikana ja toinen pompsahdus tulee illalla. A – haan hyödyn, jos sähköstä käyttää mah- dollisimman suuren osan itse. Paneelien tuotanto toisaalta vaihtelee jatkuvasti, minkä vuoksi tuotannon tehokas hyö- dyntäminen ei ole ihan yksinkertaista. Pentti Ristmerin näkemyksen mukaan ylijäämäsähköä ei kannata panna talteen omaan akkuun. Hän tekee työkseen ener- giavarastoja sähköautojen käytetyistä akuista. A talveksi kokoon sellaista energiavarastoa, jota voisit joka päivä käyttää, kun panee- lit eivät tuota talvella mitään. Pitäisi olla myös jokin tuuligeneraattori. Kesäisin pystyisi toki yöllä käyttämään akkuun päivällä kertyneen sähkön. Mutta tämän- kin kokoisen talon sähkönkulutus on 4-5 kWh yössä, joten ei siinä juuri mitään säästä. Varsinkin, kun sähkön hinta on kesällä hyvin alhainen. Sähkönsiirtomak- su olisi siinä suurin säästö. Optimointi myös hinnan mukaan Ristmerin järjestelmä on nyt optimoitu myös sen mukaan, milloin sähkö hinnan mukaan kannattaisi myydä tai käyttää. Tein kesällä muutoksen ohjausjär- jestelmän ohjelmistoon siten, että kun se aikaisemmin kytki lämminvesivaraajan vastuksia heti päälle kun paneelien te- hontuotto sen vain salli niin nyt se ottaa myös huomioon hintatiedon. Eli korkeim- milla sähkönhinnoilla myydään sähköä ja halvemmilla tunneilla saatu energia py- ritään käyttämään itse. Näin järjestelmä optimoi käyttöä myös hinnan perusteella. E on ollut poikkeuksellisen korkea aamu- päivisin, kuten se nyt tässä nyt on ollut, ei laiteta lämminvesivarajaa päälle, vaan sähkö myydään. Kun sähkö on edullista iltapäivällä laitetaan lämminvesivaraaja päälle silloin. T joten sen vaikutuksesta ei vielä ole kovin tarkkaa käsitystä. Katsoin elokuun tiedot sähkönmyyjän palvelusta ja ostosähköä elokuulta kertyi noin 275 kWh ja hintaa tälle oli kertynyt 4 euroa. Eli ostohinta oli hieman alle 1,5 c/kWh. Elokuun säh- kölasku oli noin -30 euroa, jossa oli siis myös hyvitetty tuo ostettu sähkö. Säh- kön kokonaiskulutus elokuulta oli hieman yli 800 kWh:a joten säästöä kertyi siir- tomaksun osalta 550 kWh:n verran noin 40 euroa. Tämä on laskettu 7,7 c/kWh päivätariffin mukaan, kun aurinkosähköä tulee vain päivällä. Lisäksi en siis maksa- nut myöskään mitään tuosta 550 kWh:n käytetystä sähköstä, joten siitä säästöä tulee vielä noin 10 euroa lisää. Se on Autokatoksen katolla olevat paneelit on suunnattu kaakkoon ja talon katolla olevat lounaaseen. Siten saadaan hyödynnettyä koko päivän aurinko.