Talomestari 2024 Naytelehti 1 (Part 2 of 6)

TALOMESTARI I 25 Älykästä latausta Ristmerin autokatoksessa on älykäs sähköauton latauslaite, joka osaa itse hakea pörssisäh- könsä. Siihen voi laittaa rajat, vaikka että ladataan vain kun sähkön hinta on alle 1 sentin kilowattitun- nilta ja päästään hyödyntämään edulliset sähkönhintatunnit, Pent- ti Ristmeri kertoo. Voin kytkeä sen myös jär- jestelmään siten, että se energia mitä paneeleista tulee, ohjataan tarvittaessa autoon. Laturi oli Ristmerin mukaan yl- lättävän edullinen. Itävaltalainen Go-e Gemi- ni maksoi 500 euroa. Siinä saa säätää tehoa 11 portaan verran 1,4 kWh:sta 11:kWh:iin. Siinä on runsaasti erilaisia ominaisuuksia, joista ei Suomessa tarvita. Sille voi myös määritellä tehoarvon, jollet halua ladata akkua täyteen saakka. Laturi sopii myös yhteiskäyt- töön, se lukee kymmentä eri tägiä, eli kymmenelle eri käyttäjälle saa raportin kuinka paljon on käytetty sähköä. Vaikka sillä voikin ladata vain yhtä autoa kerrallaan. laskettu elokuun tilastosta 1,554 c/kWh. Elokuu olikin poikkeuksellisen halpa sähkökuukausi, Ristmeri toteaa. 2000-luvun alun talo Ristmerit rakennuttivat kaksikerroksi- sen 170-neliöisen omakotitalonsa Vih- din Nummelaan 2000-luvun alussa. Jo ennen säätöjärjestelmää ja aurinkopa- neeleita ilmalämpöpumpun avustama kulutus oli 14000 kilowattituntia, mikä sekin on vähän. Tavallinen saman ikäinen ja kokoinen omakotitalo kuluttaisi energi- aa vähintään 20?000 kilowattituntia. Vä- häkulutuksellisen talon täytyy siis olla myös hyvin rakennettu ja sähkön käytön säästeliästä. Talon rakentamisen aikoihin sähkö- markkinat vapautettiin eli sähköä alettiin ostaa ja myydä sähköpörssissä. Suomes- sa sähkö oli siitä lähtien muutamaa het- keä lukuun ottamatta hurjan halpaa yli 20 vuoden ajan. Sähkölämmitys oli monen rakentajan valinta, koska energia oli edullista. M – ten pörssisähkön hintaa voisi hyödyntää, mutta ei siinä oikein ollut mitään järkeä, kun kiinteähintaisen sopimuksen sai alle neljällä sentillä kilowattitunti. Pörssisäh- kön hinta myös vaihteli melko vähän. 2,5 vuotta sitten tilanne muuttui. Pentti Ristmeri havahtui jo alkutalvesta, ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, että säh- kön hinta oli kallistunut. Hinnan vaihte- lu oli myös lisääntymässä, koska entistä suurempi osa sähköstä tuotettiin tuulivoi- malla. Navakalla tuulella sähkö oli to- della halpaa. Kylmällä ja tyynellä säällä hinta nousi usein moninkertaiseksi. Ristmeri tilasi kotinsa katolle aurinko- paneelit juuri ennen kuin niiden hinnat alkoivat kivuta nopeasti keväällä 2022. Katolla on nyt noin kahdeksan kilowat- tipiikin aurinkosähköjärjestelmä. Kevään 2022 kuluessa Ristmeri alkoi myös miettiä tosissaan sähkönkäytön säätöjärjestelmää, jolla hän saisi par- haat tehot irti paneeleista ja sähköpörs- sin edullisista hinnoista. Säätöjärjestelmä on nyt käytössä toista vuotta. ❏ Automaation tarkoitus on, ettei sinun tarvitse itse huolehtia asiasta. Ilmalämpöpumpun lämpötila-asetusta muutetaan sääennustuksen ja sähkön hinnan perusteella, optimoidaan koko ajan niiden mukaan. 26 I TALOMESTARI Huippuunsa viritetty säätöjärjestel- mä ei ole vaatinut isoja investointeja, ja samoja ideoita voi toteuttaa kuka tahansa pörssisähkön käyttäjä. Sää- töjärjestelmä muodostuu kolmesta eri laitteesta. Yksi niistä on noin viisi kertaa vii- den senttimetrin kokoinen piirilevy, josta sojottaa rivi piikkejä ja pikku- ruisia peltilaatikoita. Levy on oikeastaan pieni tietokone, joka säätöjärjestelmää ohjaa. Orange Pi -merkkinen laite maksaa noin kol- mekymmentä euroa. Kyseessä on varaosa, käytössä oleva identtinen laite on kytketty sähkökaa- pin sisään. Ristmeri kertoo, että tärkeää on I/O-liitinten eli levyssä näkyvien piik- kien määrä. Mitä enemmän niitä on, sitä useampia releitä eli sähköisiä kyt- kimiä laite pystyy ohjaamaan. Lisäksi Ristmerin rakentamaan sys- teemiin tarvitaan useampi puolijoh- derele. Ne maksavat noin kymmenen euroa kappale. Kokonaisuuteen kuu- luu myös wifi-adapteri, jolla ohjaus- järjestelmä pitää yhteyttä autokatoksen takana sijaitsevaan aurinkosähköjär- jestelmään. Laitteet eivät ohjaa itsestään mitään. Ristmeri on ladannut Orange Pin piiri- kortille Linux-käyttöjärjestelmän. Sit- ten hän on kirjoittanut itse koodin eli ohjelmiston, jonka perusteella Orange Pi ohjaa sähkölaitteita. Koodiin on kirjattu iso määrä ehto- ja, jotka liittyvät aurinkosähkön tuo- tantotehoon ja pörssisähkön hintaan. Esimerkiksi näin: Kun pilvi lipuu au- ringon eteen ja aurinkopaneeleista saatava teho vähenee, puolijohdere- leet kytkevät vesivaraajalle menevää tehoa välittömästi pienemmäksi. Kun pilvi väistyy, tehot nousevat ja tapah- tuu päinvastainen. Vesivaraaja toimii kolmivaihevir- ralla, eli sen kolmessa johtimessa on yhtä suuri jännite. Ristmeri on asen- tanut jokaiselle vaiheelle oman releen. Sen ansiosta tehoa pystyy säätämään päälle ja pois yksi vaihe kerrallaan eli pienemmissä askelissa. Kun aurinkopaneelit eivät tuota lain- kaan sähköä, varaaja kytkeytyy koko- naan pois päältä. Näin aurinkosähkön teho tulee hyödynnettyä mahdollisim- man täydellisesti ja minimoitua osto- sähkön käyttö. Kolmen komponentin säätöjärjestelmä Ohjainkorttiin on asennettu Linux-käyttöjärjestelmä, jonka päällä itse sovellusohjelma toimii. Eli se lukee tehotietoa aurinkopaneelijärjestelmän invertteriltä jonka perusteella se sitten kytkee esimerkiksi lämminvesivaraajan vastuksia päälle/ pois. Toinen tehtävä sille on lukea sähköpörssin hintatiedot joiden perusteella se ohjaa talvisin lämmityksiä päälle halvempina tunteina ja ohjaa ilmalämpöpumpun lämpöasetusta halutuksi. Lisäksi se hakee sääennusteen, jonka perusteella päätellään myös miten moneksi tunniksi lämmitystä tarvitaan, esim. jos sisällä on 22 astetta lämmintä ja ulkona 15 astetta pakkasta ja seuraavaksi päiväksi ennuste kertoo lämpötilan nousevan lähellä nolla astetta niin ei ole mitään järkeä laittaa lämmityksiä päälle koko yöksi kuten perinteinen SLY-ohjausjärjestelmä tekee, vaan riittänee kun lämmitykset kytkee päälle joksikin aikaa. Ja lisäksi ohjelmisto laskee myös auringon nousu- ja lasku ajat jonka perusteella se sitten aloittaa tehotiedon lukemisen invertteriltä. Eli ei yritetä lueskella turhaan yöllä kun aurinkokaan ei paista. Puolijohderele on käytössä lähinnä siksi että se mahdollistaa perinteisen mekaanisen releen sijasta sen että lämminvesivaraajan vastuksia voidaan kytkeä päälle/pois tarvittaessa vaikka sekunnin välein. Mekaaninen rele ei tätä sallisi kovinkaan pitkään. Lisäksi puolijohderele on täysin äänetön joten sähkökeskuksesta ei kuulu mitään naksahduksia releen kytkiessä kuormia päälle/pois. Pulijohderele on erikseen jokaiselle lämminvesivaraajan vaiheelle, joten lämminvesivaraajan tehoa voidaan säätää neljä portaisella säädöllä 1 kW:n tehoaskelluksella. RS485-Wifi muunnin on fyysisen kaapelin korvaaja. Eli Invertteri sijaitsee autokatoksen päädyssä pihakeskuksen vieressä ja ohjausjärjestelmä taas toisessa päässä taloa kodinhoitohuoneessa olevassa sähkökeskuksessa. Näiden väliin olisi tarvittu kaivaa noin 40 metriä kaapelia maahan joten tuo muunnin hoitaa nyt tuon kaapelin virkaa. Se ei siis tee muuta kuin välittää tietoa läpinäkyvästi Wifi verkon ja invertterin fyysysen RS485 liitynnän välillä. Tehotieto invertteriltä luetaan juuri tuon RS485-väylän kautta. Tekstit ja kuvat: Pentti Ristmeri 28 I TALOMESTARI ENERGIA Omakotitalon sähkölasku puolittui aurinkoenergialla Kun sähkölämmitteiseen omakotitaloon hankittiin ilmalämpöpumppu, aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet, vuosikulutus sähkölaskussa putosi noin 28 000 kilowatti- tunnista noin 13 300 kilowattituntiin. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen N ummelalainen Esko Pajala, 76, rakensi vuonna 1975 omakotitalon, johon tuli suora sähkölämmitys. Lisäk- si asuinpinta-alaltaan noin 160-neliöisessä talossa on varaava takka, jota Pajala on aina lämmittänyt talvisin.  Pitkää lämmityskulut olivat ihan kohtuulliset. Mutta kun sähkön hinta joitakin vuosia sitten pomppasi korkeal- le, rupesin miettimään, mitä vaihtoehtoja halvempaan lämmittämiseen olisi, Paja- la sanoo. Talossa kului sähköä noin 28 000 ki- lowattituntia vuodessa. T – tään aivan mahdottomasti. Pajala hankki ensin ilmalämpöpum- pun, jolla tuli jonkin verran säästöä. Puilla lämmittäminen on myös ollut jär- kevää, koska Pajalalla on puita omasta takaa mökkitontilla. Aurinkopaneeleja yli 30 kappaletta Kun vesikattokin alkoi olla uusimista vailla, Pajala otti yhteyttä naapurustossa asuvaan Ekolämmöxin yrittäjään, ener- gia-asiantuntija Kari Balkiin, jonka kanssa suunniteltiin, miten aurinkoener- giaa voisi Pajalan talossa parhaiten hyö- dyntää. Uusittiin katto ja laitettiin sitten au- rinkopaneelit katolle, eihän niitä vanhan katon päälle olisi ollut järkevää laittaa. Aurinkopaneeleja laitettiin katolle 22 kappaletta. Aurinkokeräimet (kuvassa) ovat usein edullisempi ratkaisu verrattuna samantehoiseen aurinkosähköjärjestelmään. Tämä selittyy sillä, että aurinkokeräinten hyötysuhde on noin 80 prosenttia, kun taas aurinkopaneeleiden hyötysuhde jää alle 20 prosenttiin. TALOMESTARI I 29 Invertteristä voi tarkistaa aurinkosähkön tuotannon. Mitä päivällä tulee, sen voi käyttää yöllä. N – lowattia, eli vuodessa tulee noin 5000 ki- lowattituntia tuottoa, kertoo Kari Balk. Myöhemmin lisättiin vielä yhdeksän paneelia talon kuistin seinustalle. Tuot- toa tuli vielä noin 2000 kilowattituntia lisää, joten tällä hetkellä vuosituotto on noin 7000 kilowattituntia. Kun kesällä ei lämmitystä tarvita, voi aurinkosähköä käyttää vaikka huoneiden viilennykseen. Aurinkokeräimet veden lämmitykseen Pajala oli tyytyväinen syntyneeseen sääs- töön. Mutta kun käyttävesivaraajan uu- siminenkin alkoi olla ajankohtaista, hän kysyi Balkilta, voisiko omaa energiantuo- tantoa samalla vielä tehostaa. K – kopaneeleja mahtunut, mutta kahdelle au- rinkeräimelle löytyi hyvin tilaa, Pajala toteaa. Aurinkokeräimet laitettiin, ja nyt nii- den tuotolla lämmitetään talon käyttöve- si kokonaan maaliskuusta lokakuuhun. Tuotto riittäisi nelihenkisen perheen käyttöön. Lämminvesivaraaja on 300-lit- rainen. A nähden noin kolme-neljä kertaa tehok- kaampia kuin aurinkosähköpaneelit, sel- vittää Kari Balk. Aurinkokeräimet asennettiin 60 as- teen kulmaan, jotta keväisin ja syksyi- sin, kun aurinko on matalammalla, niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja pitkä kausi. Aurinkokeräimien päällä lumikaan ei juuri pysy, joten ne alkavat herätä tuot- tamaan lämpöä usein jo helmikuun puo- livälin jälkeen, ja kausi jatkuu ainakin syyskuun loppuun, joskus lokakuullekin. Niinpä yli puolet vuodesta Pajala on käyt- töveden lämmityksessä omavarainen. Aurinkopaneelien tuottamaa sähköä ei kesäaikaan tarvita lämmitykseen, joten niiden sähköä riittää muuhun. Kun puu- lämmitys tulee tähän vielä päälle, järjes- telmä on kaiken kaikkiaan monipuolinen. Eri osat täydentävät toisiaan. Oma tuotanto omaan käyttöön Ainoa, mikä Pajalaa hiukan harmittaa, on se, että itse tuotetun ylijäämäsähkön myynti sähköverkkoon ei enää tuota oi- keastaan yhtään mitään. A Caruna ei maksa siitä juuri mitään. Itse tuotettu energia onkin aina pa- rasta käyttää itse, Kari Balk toteaa. Ylijäämäsähkön hyvityshinta on riippuvainen pörssisähkön hinnasta, ja kun se on ollut tänä kesänä melko edullis- ta, myös hyvityshinta on pieni. Toissake- sänä hinta oli huomattavasti korkeampi. Ylijäämäsähkön hyvityshinta on riippuvainen pörssisähkön hinnasta, ja kun se on ollut tänä kesänä melko edullista, myös hyvityshinta on pieni. 30 I TALOMESTARI Keräimillä on nyt 79 asteen lämpö ja lämminvesivaraajassa 70 astetta. Järjestelmä lataa parhaillaan 2,6 kilowattitunnin teholla, ja virtaus on neljä litraa minuutissa.Järjestelmä on tuottanut 3200 kwh puolessatoista vuodessa, eli keskimäärin 177 kwh kuukaudessa. Se riittäisi neljän hengen käyttöveden lämmitykseen noin puolet vuodesta, Kari Balk toteaa. Pajala on hankkinut myös kaksi akkua, johon sähköä voi varastoida. Kari Balk muistuttaa siitä, että maa- ilmantilanteesta emme voi koskaan tie- tää, ja siksi on energiaratkaisuja on hyvä ajatella pitkällä aikavälillä. On järkevää rakentaa monipuolinen järjestelmä, joka voi joustaa tilanteiden mukaan. E hinta nyt lähes kolminkertainen verrat- tuna Suomen hintoihin. Meidän kannat- taisi tietysti myydä ylimääräinen sinne, kunhan saadaan siirtoyhteyksiä kasva- tettua. Mutta se taas tarkoittaneee sitä, että silloin Suomessa hinnat voivat olla noususuuntaiset. Sähköasiat ovat vähän kuin pörssi- sijoitus, kurssit vaihtelevat. Tienaavat hintansa 6-7 vuodessa Laitettiin nämä aurinkoenergiaratkai- sut, kun täytin 70 vuotta. Kun näiden elin- kaari on noin 30 vuotta, niin mietin sitten satavuotiaana seuraavan kerran, mitä rat- kaisuja tehdään, Pajala naureskelee. M Aira Samulinille, joka haki 85-vuotiaana lainaa, mutta pankinjohtaja epäili, ettei ikä riitä takaisinmaksuun! Paneelit ovat varmaan jo hintansa hankkineet, arvelee Balk. Hän laskee, että noin 15 000 euron in- vestointi kuittaantuu syntyneillä säästöil- lä noin kuudessa-seitsemässä vuodessa. Tyypillisesti Pajalan talossa olevan kal- tainen ratkaisu hankkii hintansa reilusti alle kymmenessä vuodessa. Sähkönkulutuksessa päästään noin puoleen aikaisemmasta, mikä vastaa sa- maa kustannusta kuin jos talo olisi maa- lämmöllä, jonka investointikustannukset ovat kuitenkin paljon suuremmat, Kari Balk sanoo. Järjestelmä melko omavarainen Pajalan talon katto on suotuisa paikka aurinkopaneeleille, tontti on todella va- loisa. Muutama puu pihalta kaadettiin edestä pois. P – ti sula. Enkä minä enää tämän ikäisenä mene tuonne katolle lumia putsaamaan. A lähtee sulamaan, kun joku kulma ensin sulaa, Balk toteaa. Parhaimmillaan aurinkopaneelien tuotto on usein toukokuussa, kun keli on kirkas, mutta ilma viileä. Viileä ilma parantaa tuottoa. Heinäkuussa on näkö- jään tuotettu sähköä 500 kilowattituntia. TALOMESTARI I 31 Taloon asennettiin ensin aurinkopaneelit katolle, ja sitten niitä lisättiin myös kuistin seinustalle. Aurink- varmin, ekologisin ja edullisin tapa tuottaa pientalon lämmin käyttövesi maaliskuusta syyskuun loppuun, Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä toteaa. Ilmaisenergiana aurinkokeräimet sopivat erityisesti talouksiin, joissa on suuri käyttöveden kulutus tai pääläm- mönlähteenä vesitakka tai puukattila. Aurinkokeräimet ovat ympäris- töystävällinen vaihtoehto lämmön tuottamiseen, koska ne eivät tuota hiilidioksidipäästöjä eivätkä vaadi fos- siilisten polttoaineiden käyttöä. Valit- semalla aurinkokeräimet voi edistää vihreää siirtymää ja vähentää hiili- jalanjälkeääm, samalla kun säästää energiaa ja rahaa pitkällä aikavälillä. Sopii sekä uusiin että vanhoihin taloihin Aurinkokeräimiä voidaan asentaa sekä uudisrakennusvaiheessa että jälkikä- teen olemassa oleviin rakennuksiin sekä saneerauskohteisiin. Uudisrakennuskohteissa aurinkoke- räimet voidaan suunnitella ja asentaa osaksi rakennuksen alkuperäistä suun- nittelua ja rakentamista. Tämä tarjoaa useita etuja, kuten mahdollisuuden op- timoida aurinkokeräinten sijainti ja suuntaus rakennuksen suhteessa au- rinkoon sekä integroida aurinkoke- räimet osaksi rakennuksen ulkoasua ja arkkitehtuuria. Tehokas, toimintavarma ja  ekologinen lämmönlähde Aurink lämmitykseen noin neljä kertaa tehokkaammat kuin aurinkopaneelit, Kari Balk kertoo. olemassa olevaan rakenteeseen. Jäl- kiasennuksessa aurinkokeräimet voi- daan asentaa esimerkiksi katon päälle tai seinälle, tai ne voidaan integroida osaksi nykyistä lämmitys- ja vesijär- jestelmää. Aurinkokeräimet muiden lämmönlähteiden rinnalla Aurinkokeräimet eivät ole koskaan ai- noa rakennuksen lämmönlähde vaan niitä käytetään yleensä muiden läm- mönlähteiden rinnalla. Tähän tarvitaan aurinkokierukalla varustettu lämmin- vesivaraaja.  Muita lämmönlähteitä voivat olla esimerkiksi  vesikiertotakka, lämpö- pumput tai öljylämmitys. Toisin kuin aurinkopaneelit, jotka muuttavat auringonvalon suoraan säh- köksi, aurinkokeräimet keräävät aurin- gon säteilyn, joka ohjataan suoraan talon tai kiinteistön lämmitysjärjestel- mään sekä käyttöveden lämmitykseen. Aurinkokeräimet ovat usein edul- lisempi ratkaisu verrattuna samante- hoiseen aurinkosähköjärjestelmään. Tämä selittyy sillä, että aurinkokeräin- ten hyötysuhde on noin 80 prosenttia, kun taas aurinkopaneeleiden hyötys- uhde jää alle 20 prosenttiin.  Toisaalta aurinkopaneelien tuot- tamaa energiaa voidaan hyödyntää kesällä myös muuhunkin kuin läm- mitykseen. Jälkiasennuksena ja saneerauskohteissa aurinkokeräimiä voidaan myös asentaa. Tämä vaatii usein tarkempaa suunnittelua ja arviointia kuin uudisrakennusvaihees- sa. Näissä tapauksissa aurinkokeräinten sijoittelu ja integrointi on sovitettava Oma kulutus on ollut 254 kilowattituntia. Verkkoon myydystä on hyvitetty hiukan, 1,42 senttiä kilowattitunnilta, joten tuloa on tullut seitsemän euroa… Pajala on päätynyt kiinteähintaiseen sähkösopimukseen. Hinta on nyt 8,45 senttiä kilowattitunnilta. H kiinteähintainen on minulle nyt parem- pi. Alle kymmenen sentin tuntihinta on vuositasolla kohtuullinen. Jos olisi pörssisähkö, sitä pitäisi jatkuvasti seurata. Ja kun en käytä tie- tokonetta tai muita härpäkkeitä, se olisi hankalaa. Eikä ole näkökään entisellään. Puuta Pajalalta kuluu noin viisi heitto- kuutiota talvessa. Puita saan omalta mökiltä, mutta tuon ne sitten tänne pilkottavaksi, ettei ei tarvitse siellä kalliilla sähköllä pilk- koa, Pajala nauraa. M – telmä nyt on. Ehkä se on myös asenne- kysymys, että haluaa pärjätä omillaan. Ei tänä päivänä oikein muulla pys- ty säästämään kuin aurinkoenergialla tai puulla, Kari Balk toteaa. ❏ 32 I TALOMESTARI T uhannesta asunnon omis- tavasta suomalaisesta noin kaksi viidestä (39 %) vastaa kaipaavansa remonttia tehdes- sä asiantuntija-apua energia- tehokkuuden parantamiseen liittyvissä asioissa, selviää Stark Suomi Oy:n teet- tämästä Suomalaiset remontoivat ja ra- kentavat 2024 -tutkimuksesta. Myös uudet rakennustekniikat (38 %) ja materiaalivaihtoehdoista päättäminen (37 %) ovat asioita, joissa useimmin halu- taan kääntyä ammattilaisen puoleen. Vas- taaja sai valita kysymyksessä useamman vaihtoehdon. Energiatehokkuus on päivän sana rakentamisessa. Energiatehokkuuden parantamisessa on kaksi ulottuvuut- ta: kustannukset ja ympäristövaikutus. Sähkön hinnan raju heittely viimeisen vuoden aikana ja sitä seurannut pörs- sisähköbuumi ovat saaneet aikaan sen, että energiankulutukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin todennäköi- sesti kertaakaan aiemmin. Turhasta ei haluta maksaa. Suomalaiset tiedostavat nykyään myös energiatehokkuuden ym- päristövaikutukset. Energiatehokuuden parantaminen vie Suomea kohti hiili- neutraaliustavoitteita. Tutkimusvastaus- ten mukaan naisista peräti 42 prosenttia kertoo kaipaavansa ammattilaisen asian- tuntemusta energiaremontoinnissa. Mies- ten vastaava prosenttilukema on 35, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväni – emi sanoo. Pohjoisessa suurin tiedonjano Energiaremonttia koskeva tiedonjano on kovinta Oulun ja Lapin läänissä (47 %) sekä Itä-Suomessa (42 %) asuvien kes- kuudessa. Päiväniemi uskoo syyn liitty- vän siihen, että talvet ovat perinteisesti muuta maata kylmempiä pohjoisessa ja idässä, mikä lisää lämmityskustannuksia. Milloin remontoija kaipaa ammattilaista apuun? Suomalainen remontoija kaipaa ammattilaisen asiantuntemusta useimmin energiatehokkuuden parantamisessa. Toiseksi yleisin asiantuntemuksen tarve liittyy rakentamisen uusiin tekniikoihin ja kolmanneksi yleisin materiaalivalintoihin. N lämpötilan tiputtaminen pudottaa lämmi- tyskustannuksia noin 5 prosenttia. Kus- tannussäästöjen lisäksi energiaremontilla on kuitenkin useita muitakin positiivisia vaikutuksia: energian riittävyys, asumis- mukavuuden parantuminen, päästöjen vähentäminen ja asunnon arvonnousu. Asunnon myynti- ja ostotilanteessa ener- giatodistuksen merkitys konkretisoituu, Päiväniemi muistuttaa. Vastausten tarkastelu asumismuodon mukaan paljastaa, että paritaloissa (54 %) energiaremontointiin liittyvä tieto- taito kiinnostaa vieläkin enemmän kuin omakotitaloissa (40 %).Pientaloasujien energiaremonttiin kohdistuvaa suurta kiinnostusta selittää vapaammat kädet päätösvallan suhteen. Energiaremonteissa kannattaa huomioi- da energiamuodon lisäksi muun muas- sa lämpöeristys ja rakennuksen tiiveys, ikkunat ja ovet, energiatehokkaat säh- kölaitteet ja talotekniset järjestelmät, minimoitu jäähdytystarve sekä tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdossa. Asiantuntijan vinkit: huomioi nämä ener- giatehokkaassa kodissa 1. Kiinnitä huomiota pohjien ja seinien lämmöneristävyyteen. Mikäli mahdollis- ta, lisäeristys kannattaa tehdä jo raken- tamisvaiheessa, vaikka se onnistuukin myös jälkikäteen. Lämmöneristämises- sä on tärkeää osata huomioida rakentei- den hengittävyys, jottei seurauksena ole kosteusongelmat. 2. Valitse energiatehokkaat ikkunat. Ikkunoiden energiatehokkuutta voi ver- tailla niissä olevan energialuokituksen avulla. 3. Energiatehokkaassa talossa ilma ei vaihdu rakenteiden läpi, vaan hallitusti koneellisella tulo- ja poistoilmanvaih- dolla. 4. Kiinnitä huomiota myös valaistuk- sen ja kodinkoneiden energiatehokkuu- teen. Valitse säädettäviä tai esimerkiksi liiketunnistimilla toimivia valaistusrat- kaisuja ja kiinnitä huomiota laitteiden energiamerkintöihin vertaillessasi tuot- teita. 34 I TALOMESTARI ENERGIA S ähkön hintaa on viime vuosi- na Suomessa nostanut esimer- kiksi kaasun, sähkön ja öljyn tuonnin päättyminen Venä- jältä, turve-energian alasajo, sähkön siirtohintojen kasvu ja viiveet Olkiluoto 3:n käyttöönotossa. Sähkönhinta kallistui merkittäväs- ti myös sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Tosin sähkönhinta lähti nousuun jo ennen Ukrainan sotaa. Ennusteen mukaan sähkön keskimääräinen tuntihinta ensi talvena alle 10 senttiä Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa? Moni suomalainen on ollut viime vuosina kauhuissaan saadessaan aiempiin vuosiin verrattuna jopa moninkertaisen sähkölaskun talven pakkasilla. Miten sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa? Teksti: Eero Wihuri Esimerkiksi kesällä 2021 pörssisähkö oli neljä kertaa kalliimpaa kuin kesällä 2020. Sähkön hintakehitys Pohjoismaissa riippuu sekä vesivarantojen määrästä että Keski-Eurooppaan vietävän sähkön hintapaineista. Merkittävin syy vuoden 2021 hintojen nousulle oli Ruotsin ja Norjan vesialtai- den alhainen taso. Kesällä suuri osuus sähköstä oli tuotettu vesivoimasta, ja kui- va kesä olikin iso syy pörssisähkön hin- tojen nousuun. Vesivoima on edullinen sähköntuotantomuoto, ja vaje vesivoiman kapasiteetissa nostattaa hintoja reippaasti. Lisäksi vuosi 2021 oli varsin tyyni, vä- häiset tuulet ovat vähentäneet tuulivoi- man tuottaman sähkön määrää. Tämäkin seikka vaikutti hintojen nousuun. Myös päästöoikeuksien kallistuminen nosti sähkön hintaa. Ukrainan sodan sytyttyä merkittävin tekijä sähkön hinnan kallistumiselle oli kaasu. Maakaasun erittäin voimakas kal- listuminen, joka johtuu Venäjän tuonnin päättymisestä, on vaikuttanut Euroopassa sähkön yleiseen hinnan nousuun. Euroo- pan isoista maista Saksa on tuottanut noin kuudesosan sähköstään maakaasulla, ja Venäjältä tulleen kaasun määrän romah- dettua myös sähkön hinta Saksassa on noussut rajusti. Tämä heijastuu Suomeen, koska olemme osa Euroopan sähkömark- kinoita. Myös Keski-Euroopan ja erityises- ti Saksan päätökset vähentää ja luopua ydinvoimasta ovat vaikuttaneet sähkön kokonaistuotantomääriin, eivätkä uusiu- tuvaan energiaan perustuvat korvaavat investoinnit vielä riitä täyttämään täysi- määräisesti kysyntää. Syksyllä 2022 moni kuluttaja joutui pakon edessä tekemään kalliin kahden vuoden pituisen määräaikaisen säh- kösopimuksen, koska vanhan sopimuk- sen umpeutuessa markkinoilla oli vain tarjolla kalliita sopimuksia. Kilpai- lu- ja kuluttajavirasto KKV arvioi, että kalliita sopimuksen tehneitä talouksia TALOMESTARI I 35 Ennusteen mukaan sähkön keskimääräinen tuntihinta ensi talvena alle 10 senttiä Sähkön myyntihintojen keskiarvot ja kulutusvaikutuksen vaihteluvälit kulutusvaikutteisissa hybridisopmuksissa Oheinen kaavio esittää VertaaEnsin.fi-vertailupalvelun kautta myynnissä olevien kulutusvaikutteisten tuotteiden sähköenergian hinnan kiinteän osan keskiarvot marraskuusta 2023 heinäkuuhun 2024. Kaavion viivat havainnollistavat sopimusten sähköenergian todellisia hintoja eri kulutusvaikutusten toteutuessa. on 200  000. Määräaikaisia sopimuk- sia on tehty muun muassa 20-30 sentin kilowattituntihinnoilla. Osa kuluttajista teki sopimuksia, muiden vaihtoehtojen puuttuessa, jopa 40-50 sentin kilowat- tituntihinnoilla. Ennen Ukrainan sodan laajentumista helmikuussa 2022, määrä- aikaisten sähkösopimusten hinnat liik- kuivat 4-7 sentin kilowattituntihinnoissa. Nyt nuo sopimukset ovat umpeutu- massa. Miten hinta kehittyy? Sähkömarkkinoita seuraavan Emtir Marketingin arvion mukaan tällä hetkel- lä sähkömarkkinat näyttävät Suomes- sa vakaammilta kuin aiempina vuosina. Pahimmilta kauhuskenaarioilta on väl- tytty ja tehdyt toimenpiteet ovat pitäneet huolen riittävän edullisen sähkön toi- mitusvarmuudesta sekä kuluttajille että teollisuudelle. Myös sähkön futuurihinnat näyttävät talvelle 2024–2025 maltillisilta.  Tällä hetkellä povataan, että sähkön keskimääräinen tuntihinta ensi talvena olisi alle 10 senttiä. Yksi keskeinen teki- jä tässä on se, että kaasun varastotilanne näyttää Euroopassa nyt aiempia vuosia paremmalta. Paniikkia kalliista sähkön hinnasta ensi talven pakkasilla ei siis ole odotettavissa. Pörssisähkö elää markkinatilanteen mukaan ja kilowattituntihinta määri- tellään jokaiselle tunnille erikseen. Po- sitiiviset ennusteet tulevan talven ja ensi vuoden sähkön hinnoista voi saa- Markkinoilla hybridisopimuksia Perinteisten kiinteähintaisten mää – räaikaisten sähkösopimusten lisäksi markkinoilla on tällä hetkellä run- saasti erilaisia hybridisopimuksia, joissa pyritään yhdistämään kiinteä- hintaisen ja pörssisähkösopimuksen ominaisuudet. Halvan pörssisähkön kuukausina kulutusvaikutus on mar- ginaalinen, mutta erityisesti hinta- piikkien aikana kulutusvaikutuksen hinta voi olla merkittävä. Suurin osa hybridisopimuksista on ns. kulutusvaikutteisia eli niiden hinta muodostuu kuukausittaisesta perusmaksusta sekä sähköenergian hinnasta, joka koostuu kiinteän osan lisäksi oman sähkönkäyttöön perus- tuvasta kulutusvaikutuksesta.  E – teiset sopimukset vaikuttavat olevan kiinteähintaisia halvempia, mutta jos kuluttajan sähkönkäyttö painottuu pörssisähkön kuukausikeskihinnan kalleimpiin tunteihin, pääsääntöi- sesti arkipäivien aamuihin ja iltoihin, kulutusvaikutteiset sopimukset ovat todennäköisesti kiinteähintaisia sopi- muksia kalliimpia, kertoo VertaaEn- sin.fi -sähkövertailun toimitusjohtaja Ilmari Ollila. Kulutusvaikutteiset sopimukset voivat olla edullisempia, jos kuluttaja onnistuu ajoittamaan sähkönkulutuk- sensa yöaikaan tai viikonloppuihin. Halvan pörssisähkön kuukausina kulutusvaikutus on marginaalinen. Pörssisähkön hintojen noustessa myös sähköenergian hintaa nostava tai laskeva kulutusvaikutus kasvaa.  Kulutusvaikutus voi vaihdella riippuen pörssisähkön hinnasta. Ke- sällä pörssisähkö oli halpa eikä isoja piikkejä nähty, joten enemmistöllä kotitalouksista kulutusvaikutus jäi hyvin pieneksi, arvioi Ollila.  Eri sähköyhtiöt antavat erilaisia arvioita kulutusvaikutuksen vaih- teluvälistä. Tyypillisesti se on noin -/+ kolme senttiä per kilowattitunti. Esimerkiksi Paneliankosken Voima on rajannut kulutusvaikutuksen enin- tään -/+ viiteen senttiin kilowattitun- nilta.  Kaikki hybridisopimukset eivät ole kulutusvaikutteisia. Esimerkiksi Hehkun hybridituotteessa sähköener- gian kiinteän kWh-hinnan päälle li- sätään 20 prosenttia pörssisähkön kuukauden keskihinnasta riippumat- ta kulutuksen ajankohdasta. Kulutta- ja hyötyy, jos pörssisähkön hinta on alhaalla. 36 I TALOMESTARI da monen kuluttajan päätymään pörs- sisähkösopimukseen kiinteähintaisen ja määräaikaisen sopimuksen sijaan. Pörssi- sähkössä hinta määräytyy pitkälti sähkön tarjonnan ja kysynnän perusteella, joten jos sähköä saadaan tuotettua runsaasti, voidaan odottaa edullista kWh-hintaa. Pörssisähköön liittyvässä keskustelus- sa viitataan usein spot-hintaan, eli säh- kön tunneittain päivittyvään hintaan, joka elää kysynnän ja tarjonnan mu- kaan. Sähköfutuurit puolestaan ennakoi- vat näitä tulevia spot-hintoja. Futuurien avulla sähköyhtiöt pystyvät suojaamaan sähköhankintojaan ja futuurit näkyvät aina määräaikaisten sähkösopimusten hinnoissa.  Määräaikaisen sähkösopimuksen solmimiseen liittyykin aina riski tai mahdollisuus markkinahinnan selväs- tä halpenemisesta tai kallistumisesta. Toisaalta aina uutta määräaikaista säh- kösopimusta solmiessaan sähköyhtiöiden hinnat perustuvat pitkälti futuureihin, jo- ten pahimmilta yllätyksiltä pitäisi pystyä välttymään. Viime aikoina valinta pörssisähkön ja kiinteähintaisen sopimuksen väliltä on herättänyt paljon mielipiteitä ja keskus- telua. Moni on onnistunut saamaan suuria säästöjä siirtyessään pörssisähkön asiak- kaaksi, mutta hintojen äkillisten heilah- telujen ja paukkupakkasten myötä se ei sovi kaikille kotitalouksille. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnat päi- vitetään normaalisti markkinatilanteen perusteella kvartaaleittain. Uutta sähkösopimusta harkitseva pohtii erilaisia vaihtoehtoja kuten pörssisähköä, toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta ja eripituisia määräaikaisia sopimuksia. Moni on onnistunut saamaan säästöjä aikaan vaihtamalla pörssisähköön, mut- ta mikään tae se ei ole edullisemmille hinnoille. Futuureilla sähköyhtiöt suojautuvat käytännössä riskeiltä, joten niiden hin- Mistä sähkön hinta koostuu? Hinta muodostuu kolmesta osasta: sähkön verkkopalvelun hinnasta, säh- köenergian hinnasta ja veroista. Yleensä jokainen osa muodostaa noin kolmanneksen sähkön koko- naishinnasta. Hintojen osuudet voi- vat vaihdella sähkön käyttöpaikan ja kulutuksen perusteella. Verkkopalvelu sisältää sähkön toi- mituksen kotiin ja sähköverkkojen ylläpidon. Verkkopalvelun hintaa ei voi kilpailuttaa. Sähköenergia on kuluttamaasi säh- köä, jota ostat sähkönmyyjältä. Säh- köenergiamaksu koostuu kiinteästä perusmaksusta ja sähkön käytöstä riippuvasta kulutusmaksusta. Yleis- sähkössä kulutusmaksu on sama (senttiä kilowattitunnilta) vuorokau- den- tai vuodenajasta riippumatta. Aikasähkössä on eri kulutusmaksut päivä- ja yösähkölle, kausisähkössä on eri kulutusmaksut talvipäivän säh- kölle ja muuna aikana käytettävälle sähkölle. Sähköenergian ja verkkopalvelun lisäksi maksat sähkölaskussasi arvon- lisäveroa, sähköveroa (laskutetaan verkkopalvelumaksun yhteydessä) sekä huoltovarmuusmaksua. Sähköverkkopalvelu sisältää sähkön toimituksen kotiin ja säh- köverkkojen ylläpidon. Sähkön verkkopalvelumaksu on maksu, jota sähköverkon omistaja kerää sähkö- verkon ylläpitoa ja kehittämistä var- ten. Sähkön käyttökohteen sijainti määrittää sen, minkä verkkoyhtiön verkosta sähkö tulee kohteeseen. Verkkoyhtiötä ei voi vaihtaa, eli säh- kön verkkopalvelun hintaa ei voi kil- pailuttaa eri verkkoyhtiöiden kesken. Sähkön verkkopalvelun hinta veroi- neen on keskimäärin noin puolet säh- kön kokonaiskustannuksista. Koska asiakas ei voi kilpailuttaa sähköverkkopalvelua, Energiaviras- to valvoo verkkopalvelujen hintojen kohtuullisuutta neljän vuoden mit- taisissa jaksoissa. Verkkopalvelun hintojen korotuksille on asetettu ns. korotuskatto. Sähköverkkoyhtiö ei voi nostaa verkkopalvelun hintoja yli 15 prosenttia edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin ver- rattuna. Lähde: Energiavirasto   kun taas määräaikaisen sopimuksen kiin- teää hintaa maksavan ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa markkinahintojen seu- raamiseen. Ei hintapaineita Sähkön hintaan Emtir Marketingin mu- kaan ei ole lähitulevaisuudessa nähtävis- sä merkittäviä kasvupaineita. Olkiluoto 3 -ydinvoimala on saatu käyttöön ja kas- vanut tuulivoima ovat laskeneet sähkön hintaa Suomessa. On hyvä muistaa, että sähkön hintaan vaikuttaa paljolti juuri se, minkä verran sitä saadaan eri tavoin tuo- tettua markkinoille. Lähitulevaisuudessa Suomessa saa- daan käyttöön entistäkin enemmän tuu- livoimaa, mikä auttaa pitämään hinnat nykyisellä tasolla. Hinnanvaihtelua tul- laan varmasti kuitenkin myös jatkossa näkemään ja talvisin hintapiikeiltä tus- kin voidaan välttyä jatkossakaan. Ennusteiden mukaan sähkönkulutus tulee Pohjoismaissa kasvamaan vihreän siirtymän ja teollisuuden sähköistymi- sen vuoksi. Tämä luo jatkossa paineita sähkön hinnan kasvulle myös Suomessa. Toisaalta myös aurinkovoimakapasiteetti tulee samaan aikaan kasvamaan, joten pidemmän ajan ennusteita on vielä vai- kea tehdä. ❏ noissa voi olla hieman niin sanotusti il- maa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna futuurihinnat ovatkin joitakin prosent- teja toteutuneita hintoja kalliimpia. Hin- toja vertailtaessa on myös hyvä muistaa, että jotta pörssisähköstä saa parhaan irti, tulee asiakkaan seurata spot-hintoja sekä hyödyntää vuorokauden edullisimpia tun- teja sähkön käytössään. Tämä vaatii ak- tiivisuutta tai älykodin ominaisuuksia, TALOMESTARI I 37 ENERGIA L appeenranta-Lahti teknillisen yliopiston, LUT-yliopiston tuo- re tutkimus kertoo, miten ko- titalouksien sähkönkäyttö on muuttunut vuosina 2019–2023. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalan Säh- kön asiakkaista, ja siinä vertailtiin pörs- sisähkön käyttäjiä asiakkaisiin, joilla oli kiinteähintainen sähkösopimus. Sähkön hinta on vaihdellut vii- meisen kahden vuoden aikana aiempaa Kuluttajat säätelevät käyttöä hinnan mukaan LUT-yliopiston tutkimuksessa on selvitetty, miten sähkön hinnoittelu vaikuttaa kotitalouksien sähkönkäyttöön. Tutkimus vahvistaa, että kuluttajat ovat oppineet sekä säästämään sähköä että ajoittamaan sähkönkulutustaan edullisiin tunteihin. Moni on säästänyt sähköä lämmittämällä saunan sähkönhinnan halvoilla tunneilla tai vähentämällä saunomista pysyvästi. Kuva: Harvia enemmän, ja tämä on tuonut muutoksia sähkönkäyttäjille tarjottaviin sähköso- pimuksiin. Monet sähkönkäyttäjät ovat valinneet niin sanotun spot-sähkön, jon- ka hinta vaihtelee tunneittain sähkö- pörssissä määritettävän hinnan mukaan. Vertasimme tämän kuluttajaryhmän säh- könkäyttöä muihin asiakkaisiin, kertoo tutkijaopettaja Juha Haakana LUT-yli- opistosta. Asiakasryhmien väliltä löytyi ero- ja. Spot-sähkön käyttäjien sähkönkulutus oli lähes viisi prosenttia pienempi kuin vertailuryhmällä eli asiakkailla, joilla on kiinteähintainen sähkösopimus. Tutkimuksessa havaittiin, että sähkön- käyttö väheni kaiken kaikkiaan hinnasta riippumatta. Keskimäärin sähkönkäyttö väheni jopa kymmenen prosenttia vuo- desta 2021 vuoteen 2022. Spot-sähkön- käyttäjillä kulutuksen lasku oli vieläkin selvempää. Merkittävänä taustatekijänä sähkön- käytön vähentymisessä on todennäköi- sesti ollut varoitus sähköpulasta talvella 2022-2023. Kantaverkkoyhtiö Fingrid kehotti tuolloin kaikkia sähkönkäyttäjiä osallistumaan talkoisiin sähkön riittävyy- den turvaamiseksi. Säästöä tarkalla ajoituksella Jokainen voi osallistua sähköjärjestel- män joustoon omilla sähkölaitteillaan, esimerkiksi hyödyntämällä ajoittain säh- kölämmityksen sijasta muita lämmitys- muotoja. Tuntihinnoitellun spot-sähkön käyttäjät voivat lisäksi pienentää omaa sähkölaskuaan kohdistamalla sähkönku- lutuksensa edullisiin tunteihin, Haakana toteaa. Joinakin päivinä edullisimman ja kal- leimman tunnin välinen ero sähkön hin- nassa on ollut kymmeniä senttejä per kilowattitunti. Silloin esimerkiksi sähkö- saunan lämmittämisessä on voinut olla useiden eurojen hintaero saman päivän sisällä ajankohdasta riippuen. Voidaan olettaa, että sähkönkäyttö lisääntyy jälleenjos ja kun sähkönhin- ta asettuu pysyvämmin matalalle tasolle. Toisaalta osa sähkönkäyttäjien ratkaisuis- ta vaikuttaa sähkönkulutukseen pysyväs- ti, kuten lämmitysjärjestelmän muutos tai sähköauton hankinta. Moni on myös alentanut asunnon lämpötilaa tai vähen- tänyt saunomista pysyvästi, Haakana ar- vioi. ❏ 38 I TALOMESTARI Asumismenojen kasvu loiventunut A sumismenojen kasvu laantuu tänä vuonna, selviää Kiin- teistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä Asumis- menot 2024 -selvityksestä. Omakotitaloasujilla asumismenot jopa laskevat viime vuoteen nähden, sillä kor- ko- ja energiamenot ovat pienemmät. 12 kuukauden Euribor, joka on asuntolai- nojen tyypillisin korko, on alkanut tar- kistua alaspäin kuluneen kevään aikana. Se, missä vaiheessa kotitaloudet pääsevät hyötymään laskeneesta korosta, riippuu korontarkistuspäivästä. Korkojen ja sähkön hinnan lasku painavat kotitalouksien asumismenoja, mutta muut asumisen erät kallistuvat edelleen. Tontin kiinteistö- veron alarajan nosto sekä vesi- ja jätehuollon kustannusten nousu kasvattavat asumisen menoja niin kerros- kuin omakotitaloissa. Tontin kiinteistöveron alarajan nosto sekä vesi- ja jätehuollon kustannusten nousu kasvattavat asumisen menoja edelleen. Lisäksi kotitalouksien tilannetta hel- pottaa tänä vuonna kasvuun kääntynyt ostovoima. Kotitalouksien tulokehitys on edel- leen verrattain hyvää, ja inflaatio on hellittänyt. Erityisesti eläkeläisten tu- lot kasvavat tänä vuonna huomattavasti. Asumismenot haukkaavatkin aiempaa hieman pienemmän osuuden kotitalo- uksien tuloista, toteaa PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa . Hyvä aika rakentaa ja remontoida Asumiskustannusten laantunut nousutah- ti on tervetullutta kotitalouksille, mutta samalla on muistettava viime vuosien kohonnut kustannuskehitys sekä se, että luvassa on jo uusia muutoksia. Omakotiliitto neuvoo ja kannustaa oman talon säännölliseen ja suunnitel- malliseen huoltoon ja korjauksiin. Sel- vityksen mukaan eniten omakotitaloissa korjattiin ulkopintoja ja rakenteita sekä talotekniikkaa, jotka vaativat monesti tuhansien tai jopa kymmenientuhansien eurojen satsauksia. Kuitenkin päättäjät vaikuttavat toi- millaan remontteja hidastavasti, kun esimerkiksi arvonlisävero nousee ja ko- titalousvähennystä ollaan heikentämässä, toteaa Suomen Omakotiliiton toiminnan- johtaja Marju Silander . Silanderin mukaan nyt olisi erinomai- nen aika uuden omakotitalon rakenta- miseen tai vanhan talon remontointiin, vaikkapa omakotitalon energiatehokkuu- den parantamiseksi. Myös omakotitalojen remontteja koskeviin rahoituksen saata- vuusongelmiin tulee löytää ratkaisut esi- merkiksi takausjärjestelmillä. Ei enää uusia veronkorotuksia Korona- ja sotavuodet ovat tuoneet koti- talouksille kustannus- ja korkoiskun, jota vastaan omistus- ja vuokra-asukkaat ovat joutuneet kajoamaan puskureihinsa. Taloyhtiöiden talous on vakautu- nut, ja hoitovastikkeiden nousuvauhti on hidastunut. Kuitenkin Kiinteistöliiton keväisen kyselyn perusteella kerrosta- loyhtiöiden hoitovastikkeen koko kasvoi yhä keskimäärin runsaat neljä prosenttia. TALOMESTARI I 39 Sekä sähkö- että öljy-lämmitteisessä 120-neliöisessä omakotitalossa asuminen on kalleinta Espoossa. Edullisinta asuminen on Kotkassa, jossa asuntojen hinnat ovat moninkertaisesti Espoota edullisemmat. Mukana ovat kaikki asumisen kulut lainan- lyhyennyksineen ja veroineen. Taulukot: Pellervon taloustutkimus PTT Remonttien aiheuttamat kustannukset kotitaloudelle Remonttien keskimääräiset kustannustiedot ovat suuntaa antavia ja esimerkinomaisia.* Viemärit: vesijohtojen vaihto sekä viemärien, runkolinjojen uusiminen ja kylpyhuoneidenuusiminen Julkisivu: raskas peruskorjaus, joka sisältää julkisivun maalaamisen, julkisivupinnan ja julkisivuun liittyvien rakenteiden uusimista Ikkunat: ikkunoiden vaihto Salaojat: salaojajärjestelmän asennus tai perusteellinen korjaus Katto: kattomateriaalin uusiminen * Remonttien hinnat voivat vaihdella paljon muun muassa sen mukaan mitä kaikkea remonttiin sisällytetään ja millaisia materiaaleja käytetään. Myös markkinatilanne voi vaikuttaa urakkatarjouksiin. 40 I TALOMESTARI Korona- ja sotavuodet ovat tuoneet kotitalouksille kustannus- ja korkoiskun, jota vastaan omistus- ja vuokra-asukkaat ovat joutuneet kajoamaan puskureihinsa. Osa taloyhtiöistä on sopeuttanut talout- taan lykkäämällä välttämättömiäkin kor- jauksia. Valtion budjettineuvotteluissa on huolehdittava siitä, ettei taloyhtiöiden ja asumisen herkkää talousnäkymää pilata enää uusilla veropäätöksillä rajun kiin- teistöveron korotuksen ja arvonlisäveron noston jälkeen, painottaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero . Suomi tarvitsee uutta kasvua ja luot- tamuksen palauttamista. Kun asuntojen uudistuotanto kyntää, ja korjausrakenta- minenkin on vähentynyt, tarvitaan toi- menpiteitä, joilla korjausrakentamista voimistetaan. T parempia asumispalveluita. Asunto-osa- keyhtiöiden täytetakausjärjestelmän kun- nostaminen pitää oikeasti toteuttaa. Näin osa rahoituksen saatavuusongelmien kanssa kamppailevista taloyhtiöistä sai- si apua. Takausjärjestelmän kunnostus ei maksaisi valtion budjetista käytännössä mitään, mutta tuottaisi positiiviset vai- kutukset koko yhteiskuntaan, korostaa Jukka Kero. Tänä vuonna vuokra-asujien asumis- menot kasvavat enemmän kuin omis- tusasujien. Pääkaupunkiseudun vuok- ramarkkinoilla on ylitarjontaa edelleen, mikä hillitsee vuokrien nousua vapaara- hoitteisissa kohteissa. Muualla Suomes- sa ei ole vastaavanlaista ylitarjontaa, ja vuokrat kasvavatkin pääkaupunkiseutua ripeämmin. Ara-vuokrat nousevat erityi- sen voimakkaasti, sillä korkomenojen ja hoitokulujen voimakas nousu täytyy kattaa vuokratuloilla. Myös ensi vuonna Ara- ja vapaarahoitteisten vuokrien kas- vu on reipasta. ❏ TALOMESTARI I 41 LVI -Tekniset Urakoitsijat LVI- TU:n erityisasiantuntija Ju – ha-Ville Mäkisen mukaan ennen lämmityskauden alkua on tärkeää tehdä lämmitysjärjestelmän toiminnan tarkastus. Lämmitysjärjestelmä ei kaipaa juu- rikaan määräaikaishuoltoa, mutta erityi- sesti kesäaikainen seisontajakso saattaa jumiuttaa venttiilejä tai kerryttää ilmaa pattereihin. Jos vikoja ilmenee, ne on pa- Syksyn tullen ja lämmituskauden jälleen alkaessa kannattaa varmistaa, ettei pattereissa ole ilmataskuja, jotka heikentävät lämmityksen tehoa. Patterit on hyvä tarvittaessa ilmata. Lämmitys kuntoon hyvän sään aikana Syksy tuo pian mukanaan viileät säät, ja tarpeen varmistaa kodin lämpötilan pysymisen miellyttävänä. Juuri nyt on hyvä aika tarkistaa, että lämmitysjärjestelmä on kunnossa ja toimintavalmis. Vikojen korjaaminen jo kylmentyneessä kodissa ei ole mukava vaihtoehto. rempi hoitaa kuntoon vielä hyvän sään aikana. Asentajiakin saa nyt nopeammin paikalle. Ennakointi on onnistumisen salaisuus Mäkisen mukaan kiinteistön omistajan kannattaa tarkistaa erityisesti seuraavat asiat: 1. Lämmityslaitteen toiminta: Ko – keile, että kattila, lämpöpumppu tai muu lämmityslaite toimii moitteettomasti. Jos laitteen toiminnassa ilmenee ongelmia, on hyvä tilata huolto. Jos järjestelmässäsi on käytössä kesäsulku, sen voi nyt avata. 2. Termostaattien toiminta: Varmista, että patterien termostaatit toimivat ja ovat oikein säädettyjä. Tarkista myös, että ne ovat oikein kiinnitetty, eikä niiden edessä ole esimerkiksi paksuja verhoja estämäs- sä todellisen huonelämpötilan vaikutusta. 3. Ilmanvaihto ja patterien ilmauk- set: Ilmanvaihtokanavat ja ilmastoin- tikoneet on hyvä puhdistaa. Erityisesti lämmöntalteenotto ja suodattimien tii- veys on syytä tarkistaa. Kannattaa myös varmistaa, ettei pattereissa ole ilmatasku- ja, jotka heikentävät lämmityksen tehoa. Ilmaa patterit tarvittaessa. 4. Energiankulutuksen optimoin- ti: Käynnistettäessä lämmitystä on hyvä tarkistaa myös järjestelmän lämpöti- la-asetukset ja aikaohjaukset. Käyttötot- tumuksilla on suuri merkitys energian kulutuksessa. Lämpötilataso kannattaa asettaa siten, että turhaa tilojen lämmit- tämistä vältetään. Energiakustannusten noustessa pienetkin toimenpiteet voivat tuoda huomattavia säästöjä. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritys- ten toimiala- ja työnantajajärjestö. Sen tehtävänä on jäsenyritysten ja toimialan liiketoimintamahdollisuuksien edistämi- nen. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 1,8 miljardi euroa, ja ne työllistävät reilut 8600 henkilöä. LVI-TU on vahva erikoisurakointiliitto osana Ra- kennusteollisuus RT:tä. ❏ 42 I TALOMESTARI KODIN REMONTTI K un suomalaiset remontoivat kotejaan, miehistä 36 pro- senttia pelkää kumppaninsa mielipidettä lopputuloksesta. Naisista vastaava osuus on 19 prosenttia. Ikäryhmistä ärhäkin mie- likuva kumppanistaan on ruuhkavuosia elävillä 25-35-vuotiailla. Heistä 36 pro- senttia odottaa lopputulosta kylmä hiki otsalla. V pääkaupunkiseudulla, jossa joka kolmas pelkää remontin lopputuloksen aikaan- saamaa reaktiota. Lupsakimpia puoles- taan Itä-Suomessa. Siellä 21 prosentissa kotitalouksista remontit herättävät täl- laista pelkoa, sanoo Remppatorin palve- luasiantuntija Essi Niskanen sanoo. Se, että miehet stressaavat selkeästi naisia enemmän, tykkääkö kumppanin- sa kodin remontin lopputuloksesta, kie- lii remontoinnin vastuun jakautuvan yhä kodeissa epätasaisesti. Jos pariskunta on tasapuolisemmin aktiivinen projektissa, se jakaa painet- ta. Ja todennäköisesti vähentää stressiä siitäkin, pitääkö toinen lopputuloksesta, Niskanen toteaa. Miehet pelkäävät kumppaninsa reaktiota lopputulokseen  Se, että miehet stressaavat selkeästi naisia enemmän, tykkääkö kumppaninsa kodin remontin lopputuloksesta, kielii remontoinnin vastuun jakautuvan yhä kodeissa epätasaisesti. Remontin ulkonäkö huolettaa enemmän kuin laillisuus Yli kolmannes miehistä pelkää omistusasuntoa remontoides- sa kumppaninsa mielipidettä. Naisista vastaava osuus on 19 prosenttia. Vaativin mielikuva kumppaneis- ta on pääkaupunkiseudulla, lup- sakin Itä-Suomessa. Yleisin pelko on budjetin ylitty- minen. Joka kuudes pelkää sitä koko remontin ajan. Toiseksi eniten pelottaa remon- tin lopputuloksen ulkonäkö. Se aiheuttaa painetta enemmän kuin laissa pysyminen. Yli puolet asun- nonomistajista ei näe uhkaa siitä, etteikö remontti tulisi toteutetuksi säädösten ja lakien mukaan. Suomalaiset remontoivat omis- tamiaan asuntoja keskimäärin yli 433 miljoonalla eurolla per kuu- kausi. Rahamäärä on nousussa. Tiedot selviävät kyselytutkimuk- sesta. Kyselytutkimukseen vastasi 1 000 asunnonomistajaa. Vain 26 prosenttia asunnonomistajista on löytänyt remonttinsa tehneen tekijän googlaamalla. TALOMESTARI I 43 Miehet pelkäävät kumppaninsa reaktiota lopputulokseen Tiedot selviävät Remppatorin helmi- kuussa tutkimusyhtiö Bilendillä teettä- män kyselytutkimuksen vastauksista. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalais- ta. Vastaajat ovat 18-75-vuotiaita asun- nonomistajia. Vastaajista puolet on naisia ja puolet miehiä. Vertaisarvio on kunniassa Suomalaiset remontoivat omistamiaan asuntoja keskimäärin yli 433 miljoonal- la eurolla per kuukausi. Rahamäärä nousi 2,7 prosenttia viime vuonna edellisvuo- desta. Viime vuonna omakoti- ja parita- loja remontoitiin 4,3 miljardilla eurolla, kerrostaloasuntoja 550 miljoonalla ja ri- vitaloasuntoja 350 miljoonalla. Vaikka vain 20 prosenttia asunno- nomistajista on tehnyt remontin ilman palkattua apua, yleisin tapa löytää re- monttifirma on kysyä sukulaiselta tai kaverilta. Suomalaiset arvostavat ver- taisarviota. Siksi remontointiin liittyviä pelkoja voisi helpottaa laajemmilla ver- taisarvioilla, Niskanen sanoo. Vain 26 prosenttia asunnonomistajis- ta on löytänyt remonttinsa tehneen teki- jän googlaamalla. Sosiaalisesta mediasta remonttiapua etsitään hyvin vähän. Ai- noastaan neljä prosenttia on teettänyt re- montin somesta löytämällään toimijalla. Eniten pelottaa budjetti Remontoidessa suomalaisten suurin pelko on budjetin ylittyminen. Joka kuudennelle remontoineelle asunnonomistajalle bud- jetin riittävyys aiheuttaa jatkuvaa pelkoa. Yli joka toiselle, 54 prosentille, sama pel- ko on remontoidessa ajoittaista. Toiseksi eniten pelottaa lopputuloksen ulkonäkö. 11 prosenttia stressaa sitä koko remontin ajan, 53 prosenttia osan ajasta. Suuri luottamus Suomessa on sää- dösten ja lakien noudattamiseen.