Talomestari 2024 Naytelehti 1 (Part 3 of 6)

Lop- putuloksen ulkonäkö aiheuttaa paineita enemmän kuin laissa pysyminen. Yli puolet asunnonomistajista ei näe lain- kaan uhkaa siitä, etteikö remontti tulisi toteutetuksi säädösten ja lakien mukaan, Niskanen päättää. Remppatori on suomalainen verkko- palvelu, joka auttaa remontoinnin am- mattilaisten löytämisessä ja hintojen kilpailuttamisessa. Palveluun syötetään kuvaus tarpeesta ja ammattilaiset ottavat yhteyttä ilmoituksen perusteella. Remp- patorilla tavoittaa yli 8000 alan yritys- tä ympäri Suomen. Remppatori on osa Schibsted-konsernia, johon kuuluvat myös Tori ja Oikotie. ❏ 44 I TALOMESTARI ÄLYTALO Tekniikkaa päättää järjestelmien ohjauksesta Kodin sähkölaitteet ja -järjestelmät ovat olleet perinteisesti niin sanotusti ”tyhmiä”, jolloin mahdollisuus automaation käyttöön tai jopa ajastamiseen on hankalaa, ellei mahdotonta. Teksti: Juhani Karvonen Uunin lämpötilan ohjaus voidaan säätää kännykällä, jolloin käyttäjä voi seurata uunin lämpötilaa etänä. TALOMESTARI I 45 T aloautomaatiota ja talotekniik- kaa on markkinoilla monen- tyyppistä, mutta tekniikka tai automaatio eivät vielä sinänsä tee talosta älykästä. Uudemmat kodit sisältävät erinäisen määrän taloau- tomaatiota, jota voidaan hyödyntää ener- giakustannusten pienentämisessä.Älytalossa tekniikka oikeastaan päättää järjestelmien ohjauksesta. Äly voi tuoda kustannussäästöjä etenkin sii- nä tapauksessa, että toimintoja voidaan ajastaa. Ei voida puhua älytalosta, jollei ajastettavuutta ole. Älyn avulla voidaan esimerkiksi huomioida tulevaa sähkön hintaa sekä säätää lämpötilaa ja enna- koida esimerkiksi lämmitystarve, sanoo projektipäällikkö Ossi Laakkonen Ka – relia Ammattikorkeakoulusta. Helpoimmillaan ja halvimmillaan älyllistäminen alkaa siitä, että lämmi- tyksen termostaatit vaihdetaan joko ajas- tettaviin tai älykkäästi toimiviin, jolloin pörssisähkön vaihtelua voidaan hyödyn- tää kustannuksia pienennetäessä. Jotta sähkönkulutusta voidaan ajoittaa pörssisähkön edullisimmille tunneille, tarvitaan älyä. Yksinkertaisimmillaan älyn lisää- minen voidaan tehdä vaihtamalla lat- tialämmityksen termostaatit älykkäisiin versioihin. Vaihtoehtoja löytyy useita ja niiden ominaisuudet tukevat esimerkiksi pörssisähkön edullisten tuntien hyödyn- tämistä ajastamisen lisäksi. Termostaa- tit vaativat Wifi-verkon, jonka kautta ne hakevat hintatietoa. Verkon kautta niitä voidaan ohjata yleensä myös puhelinso- velluksella. Älykäs ohjausjärjestelmä mahdollis- taa termostaattien lisäksi myös muiden suurten kuormien ajastuksen, kuten esi- merkiksi lämminvesivaraajan tai lämpö- pumpun toiminnan ajastuksen. Älykäs järjestelmä mahdollistaa myös ennakoinnin sään muutoksiin, jolloin varsinkin varaavien lämmitys- järjestelmien tapauksessa voidaan pörssi- sähkön edulliset tunnit käyttää hyödyksi jo ennen sään kylmenemistä. H pyörittää matalalla tasolla kun sellaiseen on tarvetta, mikä tietysti vähentää energi- an kulutusta. Äly tuo myös viihtyvyyttä, valot syttyvät ja sammuvat tarpeen mu- kaan samoin kuin niiden kirkkaus ja vä- risävyt ovat säädettävissä. Sisälämpötilaa voidaan säätää ulkolämpötilan mukaan ja esimerkiksi työpisteen lämpötila voidaan säätää muita tiloja korkeammaksi. Viihdejärjestelmät voi integroida automaatioon J – lämmitys, voi älyn lisääminen onnistua kohtalaisen helposti. Varsinkin jos käy- tössä on ollut kausisähkö, on talon säh- Tekniikkaa päättää järjestelmien ohjauksesta Projektipäällikkö Ossi Laakkosen mukaanä Älyn avulla voidaan esimerkiksi huomioida tulevaa sähkön hintaa sekä säätää lämpötilaa ja ennakoida esimerkiksi lämmitystarve. köjärjestelmässä valmiina edellytykset älykkään ohjauksen lisäämiselle. Tällöin tarvitaan paikalle sähkömies, joka asen- taa järjestelmään älykkään ohjauslaitteen ja kytkee sen kausiohjauksen tilalle. Sitä voisi sanoa minimiälyllistämiseksi. Läm- pötilan ja ilmanvaihdon säädöt voidaan laittaa tarkkailemaan pörssisähköhintoja. Parhaimmassa tapauksessa taloauto- maatio mahdollistaa hyvinkin monipuo- lisen kulutuksen ajastamisen käyttäen hyödyksi internetin avoimia tietolähtei- tä, kuten sähkön SPOT-hintaa ja jopa sää- ennusteita. Tällöin lämmitystä voidaan ajoittaa ennakoivasti edullisille tunneille, kun tiedossa on sään kylmeneminen ja lämmitystarpeen lisääntyminen lähitun- teina. Myös pistorasioita voidaan ajastaa ja näin ohjata sähkönkulutusta. Myös aurinkosähköjärjestelmän tuot- to voidaan ajaa lämminvesivaraajaan älykkään kulutuksenohjausjärjestelmän avulla. Älykkäät termostaatit ja muut älylait- teet on yleensä mahdollista liittää myös kodin viihdejäjestelmään. V osaksi kodin automaatiota. Viihdejärjes- telmät eivät välttämättä vaikuta kustan- nussäästöön ja itse sähkönkulutukseen. Niillä on melko minimaalinen vaikutus kustannuksiin, mutta asumismukavuus voi lisääntyä. Jokainen koti on erilainen ja sähkö- järjestelmien toteutukset ovat erilaisia, joten yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Am- mattilaiset pystyvät auttamaan, ja netti on pullollaan esimerkkejä ja ohjeita tee- se-itse -harrastajille. Taloautomaattiojär- jestelmään voidaan lisäpalveluiden kautta lisätä elementtejä, vaikkapa kahvinkeit- timien laittaminen päälle. Lisäpalveluiden suhteen kannattaa tietysti miettiä kustannusten ja hyötyjen suhdetta. Kysehän on siitä mitä asukas hakee säästämisen ja viihtyvyyden kan- nalta. Jo 5 000 eurolla saa aika paljon taloautomaatiota. Mahdollisuudet ovat miltei äärettömät. Jokainen talo on kui- tenkin oma kiintiastönsä ja sähkönkulu- tuksesta riippuu miten paljon kannattaa investoida. Älytalokomponentteja voi taloauto- maatiojärjestelmään lisätä. Vanhan oma- kotitalon osalta se maksaa kymmenisen tuhatta euroa. Valaistuksen ohjaaminen ei välttämättä maksa kovin paljon, sähkö- kytkimen uusiminen maksaa noin kym- menen euroa kappaleelta. Uusissakaan kiinteistöissä ei välttämättä ole varau- duttua älykkääseen kulutuksen ohjauk- seen. Älyvaraus kannattaa tehdä, vaikkei tekniikkaa heti asennettaisikaan, Leski- nen sanoo. Ohjauksen voi viedä pilvipalveluun Sähkönsäästö ja kulutuksen ajoittaminen kannattaa kohdistaa suurimpiin kulutus- kohteisiin eli lämmitykseen sekä käyt- töveden lämmitykseen, jotka yhdessä muodostavat melkein 70 prosenttia oma- kotitalon kokonaiskulutuksesta. Myös lämpöpumppuja voi ohjata älykkäästi, mutta tällöin säästöä syntyy pienentämällä lämmityksen säätöarvoa sähkön hinnan ollessa suuri ja vastaavas- ti nostamalla pyyntiä edulliseen aikaan. Tällöinkin kannattaa huomioida asumis- mukavuus ja se, ettei sisälämpötila saa vaihdella liikaa eikä varsinkaan lämmin- vesivaraajan lämpötila saa laskea liian alas legionella-bakteerin aiheuttaman legioonalaistautiriskin vuoksi. Lämpi- män käyttöveden tulisi siksi olla vähin- tään 50-55- asteista, mutta mieluummin 55-60-asteista ja kylmän veden riittävän kylmää (alle 20-asteista). Kulutuksen vähentämisen ohella säh- kölaskun pienentämiseen on myös toinen vaihtoehto, eli kulutuksen ajoittaminen edullisille tunneille. Sähkösopimuk- sen täytyy silloin olla pörssisähköso- Älykkäät termostaatit ja muut älylaitteet on yleensä mahdollista liittää myös kodin viihdejäjestelmään. 46 I TALOMESTARI pimus, jolloin sähkön hinta määräytyy SPOT-hinnan mukaan. Myös talon säh- köjärjestelmän tulee mahdollistaa kulu- tusten ohjaaminen ja ajastaminen. Yksi vaihtoehto on käyttää avoimia palveluita ja kaupallisia laitteita, jotka tukevat avoimia rajapintoja ja ovat oh- jelmoitavissa, jolloin niistä voidaan ra- kentaa älykäs ohjausjärjestelmä. Yhtenä esimerkkinä tästä on suomalainen Fis- sio-palvelu, joka sisältää sekä pilvipal- veluna toimivan järjestelmän älykkään ohjauksen rakentamiseen, että valmiit ohjelmistot Raspberry Pi -laitteella toteu- tettavaan kodin älykkääseen ohjaimeen ja tuki löytyy nykyisin myös suosittuihin Shelly-laitteisiin. Palvelu sisältää paljon muitakin ominaisuuksia, joita valistunut omakotitalon asukas voi hyödyntää. Tee- se-itse -järjestelmän tapauksessa sähkö- miestä tarvitaan kytkemään ohjauslaite sähkökeskukseen. Kytkennän saa tehdä vain alan ammattilainen, Leskinen ko- rostaa. J – luna toimivassa Fissio-palvelussa, joka sisältää järjestelmän älykkääseen ohjauk- seen tarvittavan älyn sekä tiedonkeruun eri järjestelmistä, kuten pörssisähkön tuntihinta ja paikallissää. Ohjaustieto tuodaan internetin välityksellä talossa. Fissio-palvelu ja Raspberry Pi -tieto- koneen Fissio-sovellus sisältävät tuen hyvin suurelle määrälle älylaitteita, joita voidaan käyttää kodin sähkö- ja viihdelaitteiden ohjaukseen sekä olosuh- teiden seuraamiseen. Pienellä sovelluk- sen muokkauksella on mahdollista liittää järjestelmään esimerkiksi älyvalaisimia, jolloin perinteisen päälle pois -ohjauk- sen lisäksi voidaan luoda myös erilaisia. Lisäksi voidaan huomioida läsnäolotieto, jolloin voidaan ohjata valoja, lämmitys- tä tai vaikkapa ilmastointia sen mukaan, onko kukaan kotona. Fissio-sovellus on avoin, ja kuka vaan voi kehittää siihen uusia ominaisuuksia.  Tee-se-itse -järjestelmän tapaukses- sa vastuu järjestelmän toiminnasta on käyttäjällä eikä toimintatakuuta ole, jo- ten järjestelmän valvonta ja ylläpito vaatii aikaa ja osaamista. Järjestelmä ei sovellu käyttäjälle, joka ei itse pysty tai osaa yl- läpitää järjestelmää. Lämmitys ja lämpi- män veden saanti ovat perustarpeita, ja jos jotain menee vikaan, ei korjaajaa voi odottaa päiväkausia, varsinkaan kovilla pakkasilla. ❏ Yksi vaihtoehto on käyttää avoimia palveluita ja kaupallisia laitteita, jotka tukevat avoimia rajapintoja ja ovat ohjelmoitavissa, jolloin niistä voidaan rakentaa älykäs ohjausjärjestelmä. Fissio-sovelluksessa järjestelmän äly sijaitsee pilvipalveluna toimivassa palvelussa. Wifin merkki uunissa kertoo ohjattavuudesta. Pienellä sovelluksen muokkauksella on mahdollista liittää järjestelmään esimerkiksi älyvalaisimia. TALOMESTARI I 47 ENERGIA Älykäs hybridi-invertteri (yllä) mahdollistaa energian lataamisen talteen akkuun (alla) edullisen pörssisähkön aikana ja sähkön käytön, kun sen hinta on kovimmillaan. S uomessa on tullut markki- noille uudenlainen laite, joka mahdollistaa sähkön lataami- sen talteen halvan hinnan ai- kana. Älykäs hybridi-invertteri mahdollistaa energian lataamisen talteen edullisen pörssisähkön aikana ja sähkön käytön, kun sen hinta on kovimmillaan. Kyseessä on yksi maailman myydyim- mistä inverttereistä, jota on käytetty au- rinkoenergian käyttöön ja myyntiin sekä ylimääräisen energian tallentamiseen energia-akkuihin. Invertteri sopii niin kotitalouksiin kuin suurtalouksiin. Sähkön hinnat kurittivat viime talvena suomalaisia, ja moni pörssisähkön varas- sa oleva pesi pyykkinsä öisin edullisen hinnan aikaan. Suomen Energia Avulla huomattiin, että invertterin avulla voi- daan pörssisähkölle myynnin lisäksi myös ostaa pörssisähköä ja tallentaa sitä energia-akkuihin. Kyseinen ominaisuus ei ole tullut esiin valmistajan myyntima- teriaaleissa, koska muualla maailmassa sähkön hinta ei ole yhtä korkea kuin Suo- messa pakkasten aikaan.Kyseessä älykäs hybridi-invertte- ri, jota on käytetty aiemmin vain au- rinkoenergian tuotantoon ja jakeluun. Invertteri on keskeinen osa aurinko- sähköjärjestelmää, ja sen tehtävänä on muuntaa aurinkopaneelien tuottama tasavirta vaihtovirraksi, jota voidaan käyttää kiinteistön sähköverkossa. Nyt samaa tekniikkaa voidaan hyödyntää myös edullisen pörssisähkön lataamiseen energia-akkuun, kertoo laitetta maahan- tuovan Suomen Energia Avun yrittäjä Mikko Väisänen. Älykäs hybridi-invertteri ja ener- gia-akku auttavat saamaan edullisesta pörssisähköstä täyden hyödyn. Lisäksi energia-akkuun tallennettuun sähköön voi turvautua sähkökatkon aikana.Asiakkaamme ovat olleet erityisen tyytyväisiä omavaraisuuteen ja siihen, että he voivat järjestelmän avulla välttyä kalliilta sähkölaskuilta. Erityisesti silloin kun sähkön hinta on kallista ja öisin edul- lisempaa, on fiksua ladata talteen edul- lista pörssisähköä, ja käyttää tallennettua sähköä päivällä, kun sähkö on kallista, Mikko Väisänen kertoo. Älykäs hybridi-invertteri ja energia-ak- ku toimivat myös ilman aurinkopanee- leita, mutta ne auttavat myös saamaan aurinkoenergiasta täyden hyödyn ja vä- hentämään riippuvuutta sähköverkosta. Tämä on erityisen hyödyllistä alueilla, joilla aurinkoenergian itsenäinen tuotanto ja käyttö ovat tärkeitä sähkön vakautta- miseksi tai sähköverkon keskeytystilan- teiden aikana. Akkuja on saatavilla eri kokoluokissa ja kapasiteeteissa, jotta ne voidaan räätälöidä eri sähköjärjestelmi- en tarpeisiin.Jo kevään ensimmäisten aurinkois- ten päivien aikana olen omalla mökillä pystynyt elämään vuorokausia pelkän au- rinkosähkön varassa, kun päivällä käyttä- mätön sähkö voidaan tallentaa ja käyttää yöllä, kertoo yrittäjä Janne Väisänen . ❏ Uusi laite mahdollistaa sähkön lataamisen talteen halvan hinnan aikana Sähkökäyttö mullistuu 48 I TALOMESTARI F ilosofian maisteri Marjo Uo- tila on tutkijana ollut pitkään kiinnostunut arkkitehtuurin vaikutuksista rakennetussa ym- päristössä eläviin ihmisiin. Uotila on kotipaikkansa Kaarinan kau- punginvaltuutettu sekä kaupunkikehitys- lautakunnan jäsen. Parempaa arkkitehtuuria Arkkitehtuurikapina- kansalaisliikkeen perustaja Marjo Uotila haluaa herätellä keskustelua paremmasta rakennetusta ympäristöstä. Teksti: Timo Elo A – la olen halunnut ymmärtää, miten kau- punkisuunnittelun puitteissa päätöksiä tehdään. Uotilan vuonna 2015 perustaman Arkkitehtuurikapina-kansalaisliikkeen Facebook-jäsenmäärä on tänä kesänä ylittänyt 17 000 jäsenen rajan. Ajatuk- sena on tiedon jakaminen paremmasta, laadukkaammasta, kestävämmästä, kau- niimmasta, viihtyisämmästä ja terveel- lisemmästä rakennetusta ympäristöstä. K on helppo olla mukana ja jossa on help- po kommentoida eri asioita. Välillä on kevyempää ja välillä raskaampaa sisäl- töä. Välillä julkaistaan tutkimustuloksia ja välillä kauhukuvia rakennuksista. On asiaa joka lähtöön! Kaikki alkoi siitä, kun aikoinaan rupesin kirjoittamaan arkkitehtuurista ja jakamaan suomen kielellä tietoa sii- tä, mitä muualla tapahtuu ja minkälaisia tutkimustuloksia maailmalla ilmestyy. Kuvittelin, että ihmiset enemmän tietoa saatuaan alkavat myös ymmärtää muu- toksen olevan mahdollinen. Samalla kuitenkin paljastui omitui- nen asetelma, jossa joukko arkkitehtejä tuomitsi pyrkimykseni. Heidän mieles- tään henkilö, joka ei ole koulutukseltaan arkkitehti, ei myöskään saa ilmaista mie- Suomen kaunein uudisrakennus 2024 Kristiinankaupungin Kirkkotori. TALOMESTARI I 49 Arkkit paremmasta ja terveellisemmästä rakennetusta ympäristöstä, liikkeen perustaja Marjo Uotila sanoo. lipiteitään arkkitehtuurista. Huomasin meille syntyneen arkkitehtien ”norsun- luutorniammattikunnan”, jolla oli ikään kuin monopoli siihen, mitä arkkitehtuu- rista sai sanoa ja mitä ei. N- kin asian kohdalla muutoksia, mutta yhä edelleenkin on arkkitehtejä, jotka pitävät kiinni omasta ylivertaisesta asiantunte- muksestaan. He eivät myöskään halua keskustella arkkitehtuurista niin sanot- tujen ”maallikkojen” kanssa. Mutta sitten on selkeästi kasvava joukko arkkitehtejä, erityisesti nuoressa polvessa, jolla tällais- ta elitististä ajattelutapaa ei enää esiinny. O – sen edessä, kun halutaan avoimemmin ottaa myös rakennettujen ympäristöjen käyttäjien mielipiteet huomioon, mikä on terveellinen lähtökohta. Tilanne on muuttumassa mitä nuoremmasta arkki- tehti-ikäluokasta on kysymys. ”Mieli- pidemonopoli” on arkkitehtuurissakin murtumassa! Koska minulla on tutkijan tausta, olen halunnut myös ymmärtää tätä ilmi- ötä. Monet suomalaiset arkkitehdit ovat sanoneet, että nostamalla näitä asioita esiin ja tuomalla tutkimustuloksia muis- ta maista, olen tehnyt tärkeää työtä ark- kitehtuurin puolesta. Kansainvälinen näkökulma Marjo Uotila toimii myös kansainvälises- sä INTBAU-järjestössä (The international Network for Traditional Building, Archi- tecture & Urbanism), jonka tavoitteena on edistää parempaa rakennettua ympäristöä. I perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Kun minua pyydettiin perustamaan In- tbau Suomeen, olin jo siinä vaiheessa kirjoittanut ja referoinut eri tutkimuksia arkkitehtuurista maailmalla. Olin myös tutustunut Intbaun toimintaan. Kysymyk- sessä on noin 40 maassa toimiva järjestö. Kun oli käynyt ilmi, ettei Suomessa ollut Intbau-toimintaa, oli luontevaa perustaa suomalainen jäsenjärjestö. Maailmanlaajuisen Intbaun perus- tajajäsen on prinssi Charles, nykyinen kuningas Charles III, joka vielä valtion- päämieheksi tultuaan ilmoitti jatkavansa Intbau-järjestössä, jossa hänen roolinsa on ”kuninkaallinen suojelija”. Intbaun maailmankonferenssis- sa Lontoossa tapasin prinssi Charlesin muutama vuosi sitten uustraditionalisti- sen rakentamisen ja arkkitehtuurin mal- liesimerkkinä toimivassa Poundburyn kaupunginosassa. Prinssi Charles oli läs- nä kutsuvierastapahtumassa ja hän tun- tui olevan hyvin kartalla myös siitä, mitä Suomessa tapahtuu. 50 I TALOMESTARI M – neenä henkilönä, joka on todella kiin- nostunut rakennetuista ympäristöistä ja ihmisten hyvinvoinnista, mikä on todel- la sympaattista. Charleshan on aikoinaan käynnistänyt uuden perinteisen arkkiteh- tuurin nousun Englannissa. Hän on myös sekä puhunut aiheesta että kirjoittanut kirjan paremman rakennetun ympäris- tön edistämisestä. Tornitalobuumi valtaa alaa On kiinnostava kysymys, miksi Suomessa nyt rakennetaan tornitaloja, joita tuntuu nousevan myös pääkaupunkiseutua pie- nemmille paikkakunnille. T- tä kylää, ettei sinne oltaisi suunnittele- massa tornitaloa, jonka tietenkin pitää myös olla korkeampi kuin naapurikun- nassa olevat. M takia etenkin Helsingissä halutaan teh- dä virheitä, joista muissa maissa pyritään luopumaan. Kaiken huipuksi tornitalon rakentaminen on valtavasti kalliimpaa suhteessa tavanomaiseen rakentamiseen. H haluta ottaa oppia muualla tehdyistä vir- heistä. Miksi halutaan tehdä samat vir- heet, jotka on tehty muualla? Nythän on myös todettu, että nekin vähäiset viheris- tutukset, joita tornitalojen sekaan on yri- tetty aikaansaada, kuolevat, koska niillä ei ole edellytyksiä pärjätä. Miten ihmees- sä ihminen sitten pärjäisi? Jokin aika sitten tuli mielenkiintoi- nen uutinen Pariisista, jonka kaupungin- valtuusto on päättänyt kieltää korkeiden rakennusten toteuttamisen vanhan histo- riallisen Pariisin alueella. Siellähän on muun muassa kuuluisa Tour Montpar- nasse, musta torahampaaksi kutsuttu 209 metriä korkea tornitalo, joka valmistut- tuaan 1970-luvun alussa oli Länsi-Euroo- pan korkein rakennus. Se herätti raivoa kansalaisissa, jotka ihmettelivät, miten se on voitu rakentaa historialliseen Pariisiin. Niinpä Pariisi päätti kieltää tornitalojen rakentamisen. Päätös kuitenkin kumot- tiin 2010-luvulla, minkä jälkeen alkoi ilmestyä toinen toistaan omituisempia tornitalosuunnitelmia. Tämän seurauk- sena Pariisissa on nyt palattu 1970-luvun tornitalokieltoon. Vastustan myös DDR-henkistä laa- tikkoarkkitehtuuria. Termi ei ole omani, mutta se on hyvin kuvaava. Sen tilalle pe- räänkuulutan kauniimpaa klassista ark- kitehtuuria. Kauneuskilpailu Huhtikuussa järjestettiin yhteistyössä kauniimpaa rakennettua ympäristöä edis- Helsingin Oulunkylään Mestarintielle rakentui perinteitä kunnioittaen suunniteltu arvokohde, As. Oy Helsingin Muurarimestari. Rakennuksen massiivitiilirakenne ja painovoimainen ilmanvaihto edustavat vuosisatojen aikana hyviksi havaittuja luonnollisesti kestäviä rakennusratkaisuja, jotka toteutettiin nykykodin mukavuuksilla varustettuina. Kuva: Kestävät kodit Oy TALOMESTARI I 51 Helsingin Huopalahden aseman uudisrakennus. Suojeltuun asemapuistoon pystytetyssä neljän asunnon rivitalossa on massiivipuurakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto. Kristiinankaupungin Kirkkotori Arkkitehtitoimisto: Oy Rakennussuunnittelu AK-Plan Byggnadsplanering Ab Rakennuttaja: Fastighets ab Kristinestads bostäder Helsingin Huopalahden asemapuiston rivitalo Arkkitehtitoimisto: Livady Oy Rakennuttaja: Liisa Akimof, Kiinteistö Oy Huopalahden asema As Oy Helsingin Muurarimestari Arkkitehtitoimisto: Avarrus Arkkitehdit Oy Rakennuttaja: Kestävät Kodit Oy tävän Arkkitehtuurikapinan kanssa kaikil- le avoimena verkkoäänestyksenä Suomen kauneimmat uudisrakennukset -kilpailu. Mukaan hyväksyttiin viimeisen vuoden aikana valmistuneita, somessa laajaa po- sitiivista huomiota saaneita kohteita, jot- ka eivät olleet omakotitaloja. Kaikkiaan ääniä annettiin 1 401 kappaletta. Kilpailun kolmen kärki erottui sel- västi. Ylivoimainen voittaja oli Kristii- nankaupungin Kirkkotori, joka sai 42 prosenttia äänistä. Toiseksi tuli Helsin- gin Huopalahden aseman uudisrakennus 20 prosentin äänisaaliilla ja kolmantena palkittiin As Oy Helsingin Muurarimes- tari 19 prosentin ääniosuudella. K – ra-asunnon kokonaisuus, sijaitsee Kristii- nankaupungin keskustassa vanhan kirkon ja 1600-luvulta peräisin olevan tullitu- van tuntumassa. Se on ”ystävällinen” ympäristönsä vanhoille rakennuksille ja kytkeytyy tuttuun ympärillä olevaan kauniiseen arkkitehtuurin kieleen, jossa mukana on myös hiukan jugend-henkeä. K – gin Huopalahden asemapuistossa sijaitse- va neljän asunnon rivitalo on toteutettu niin, että se vastaa ominaisuuksiltaan mahdollisimman paljon samalla tontilla olevia 1900-luvun alun asuinrakennuk- sia. R tärkeänä voidaan pitää sitä, että se sijoit- tuu vanhaan ympäristöön saumattomasti ja ystävällisesti ja myös aidosti kun- nioittaa alueen vanhaa asemarakennus- ta. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Liisa Akimof on halunnut aikaansaada rakennuksen, joka edustaa – ei ainoas- taan esteettisesti, vaan myös materiaali- en valinnan suhteen – mahdollisimman kestävää ja perinteisiin nojautuvaa uutta rakentamista. Kolmannen palkinnon saanut Hel- singin Muurarimestari on ehkä vähiten klassisen näköinen, vaikka suunnitteli- joilla on ollut halu tavoitella 1920-luvun töölöläistalojen henkeä. Tosi merkittävä asia kohteessa on estetiikan ohella se, että siinä päädyttiin julkisivujen osalta tiili- muuraukseen, joka osoittautui myös huo- mattavasti tavanomaista edullisemmaksi ja nopeammaksi. T luulevat, että perinteinen rakentaminen olisi aina erityisen paljon kalliimpaa kuin se, mitä on tehty kymmeniä vuosia. Näin ei välttämättä ole, etenkin menetelmän yleistyessä, jolloin myös kustannukset halpenevat. Rakennus toteutettiin osana Hel- singin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, jonka tavoitteena on paran- taa kerrostaloasumisen laatua ja kehit- tää rakentamista, Marjo Uotila sanoo. ❏ 52 I TALOMESTARI Sunilan terassitalot tunnetaan ympäri maailmaa arkkitehtuurikirjallisuudessa sekä alan toimijoiden ja harrastajien piirissä. Päivölä on toinen kuuluisista Aunilan terassitaloista. Kuva: Karri Laitinen TALOMESTARI I 53 Sunilan pohjoiskärkeen pystytettiin 1938 kaksitoista omakotitaloa. Talot ovat Ahlströmin Varkauden tehtaan tyyppitaloja C2 (50 neliötä) ja C3 (60 neliötä). Epäsymmetrinen harjakatto ja pitkä kuisti antoivat taloille modernin ilmeen. Lähde: Aallon Sunila Kaksikerroksisen rivitaloasunnon portaikko henkii menneiden vuosikymmenten tunnelmaa. Kuva: Karri laitinen Tehtaanjohtajan edustusasunto Kantola. Kuva: Karri Laitinen Aino ja Alvar Aallon Sunila Kotkan Sunila on arkkitehtonisesti harvinaisen yhtenäinen kokonaisuus, joka kattaa tehdasalueen lisäksi noin 400 asunnon työläisten kaupunginosan. Se on suomalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun helmi ja arkkitehtipariskunta Aino ja Alvar Aallon suurtyö. A rkkitehdit Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat vuosina 1936-1939 Sunilan selluteh- taan ja asuinalueen. Sunila on asemakaavasuojeltu kau- nis metsälähiö ja arkkitehtimestarin ja vaimonsa laajin toteutunut työ. Sunila on osaltaan vaikuttanut myöhemmin esi- merkiksi Helsingin vastaavien alueiden kehittykseen. 54 I TALOMESTARI Alajärvellä on 11 erilaista Alvar Aalto-kohdetta. Yksi niistä on Villa Väinölä. Talo Honkalan 1930-50 luvun henkeä. Kuva: Ville SakkiSunilan arvostus ja tunnettuus ovat vii- me vuosina olleet myötätuulessa. Alue nähdään uudessa valossa, mahdolli- suuksia täynnä olevana paikkana, jossa asutaan ja sisustetaan, pihoja laitetaan, puistomaista aluetta ja arkkitehtuuria elvytetään, ylläpidetään ja arvostetaan. Sunilan niemi on nykyisin osa Kotkan kaupunkia, ennen vuotta 1977 se kuului Karhulan kauppalaan. Neitselliseen maastoon Uusi sellutehdas ja asuinalue rakennet- tiin lähes neitseelliseen maastoon. Tiet, rautatie, sillat, johdot jne. oli rakennetta- va. Rakentamassa oli parhaimmillaan 1 750 henkilöä. Tehdas rakennettiin Pyö- tisen saarelle, jonne jyrkän rannan takia oli hyvä tehdä satama. Työt aloitettiin kesäkuussa 1936 ja toukokuussa 1938 kuivauskoneesta tupsahti ensimmäinen sellupaali. Työntekijöiden asuinalue rakennettiin mantereelle. Ensimmäisessä rakennus- vaiheessa toteutettiin johtajan asuinta- lo Kantola, insinöörien rivitalo Rantala, työnjohtajien rivitalo Mäkelä ja työläista- lot Mäntylä ja Honkala sekä tarpeelliset huoltorakennukset. Tämä uuden Sunilan eteläosa ristittiin Valliniemeksi paikalla olleiden vallitusjäänteiden mukaan. Asuinalueen toiseen rakennusvaihee- seen osallistuivat Sunila Oy:n lisäksi Ahlströmin Karhulan tehtaat ja Kymi Oy:n Hallan tehtaat. Ne perustivat Ete- lä-Kymen asuinrakennus Oy EKA-ni- misen asunto-osakeyhtiön, josta kukin osakas sai työväelleen asuntoja. Samaan aikaan EKA:n kanssa raken- nettiin Puistolan omakotialue, johon tuli 12 kappaletta Ahlströmin Varkauden teh- taiden valmistamaa puutaloa tyyppiä C2 ja C3. Sunilan sahan eli ns. Vanhan Sunilan rakennuksia muutettiin uuden selluteh- dasyhdyskunnan käyttöön Aino ja Alvar Aallon suunnitelmien mukaan. Vanhoi- hin rakennuksiin tehtiin tilat mm. vir- kailijakerholle, työnjohtajakerholle, lastentarhalle ja kirjastolle. Sunilan sa- han VPK:n talo muutettiin koko henkilö- kunnan yhteiseksi seurataloksi ”Pirtiksi”. Ensimmäiset Aallon suunnittelemat asuinrakennukset nousivat Sunilaan 1937 ja viimeiset 1954. Sodan jälkeen raken- nettiin vielä kerrostalot Kuusela 1947 sekä Juurela ja Runkola 1952–54. Tunnetaan maailmalla Sunilan asuinalue tehtaineen esiteltiin Pa- riisin ja New Yorkin maailmannäyttelyis- sä 1937 ja 1939 ja siitä on tullut Aallon arkkitehtuurin ikoni. Aallon Sunilaa esite- tään Unescon maailmanperintökohteeksi yhdessä 12 muun kotimaisen Aalto-koh- teen kanssa. Asuinalueella Aalto toteutti 1930-lu- vun arkkitehtuurin modernia ihannetta sijoittaen rakennukset avoimesti valoisuu- den ja ilmansuuntien mukaan. Aallolle tyypillisesti luonto ja maaston muodot ohjasivat rakennusten sijoittelua. Jokai- sesta asunnosta on mahdollisimman va- paat näkymät luontoon ja rakennusmassat mukailevat luonnonmuotoja. Sunilan terassitalot, Päivölä tunnetaan ympäri maailman. Rakennukset edusta- vat Sunilan työläisasuntokehittelyn hui- pentumaa. Alakerran yksiöillä on omat graniittimuureilla rajatut etupihansa ja 2.-3. kerroksen kaksioilla on suuret te- rassimaiset parvekkeet. Terassitalojen eleganssi ei vuosien ole vuosikymmenten saatossa vähentynyt. Ne tunnetaan ympäri maailmaa arkki- tehtuurikirjallisuudessa sekä alan toi- mijoiden ja harrastajien piirissä. Niissä huipentuu Aallon työväen asuintalotyyp- pien kehitystyö Sunilassa. (ma-a) ❏ TALOMESTARI I 55 Alvar Aallon perintö elää Suomessa vahvasti ja hänen työnsä ympärillä on runsaasti erilaisia toimijoita ja tapahtu- mia. Alvar Aalto -säätiö toimii paremman arkiympäristön ja muotoilukulttuurin hy- väksi lähtökohtanaan Alvar Aallon ja hänen elämäntyönsä humanistiset ja eko- logiset arvot. Alvar Aalto -museo, säätiön osana, pitää yllä ja kartuttaa kokoelmiaan ja arkistojaan sekä tuottaa monipuolisia yleisön- ja asiantuntijapalveluita. Alvar Aalto -symposium  on Jyväs- kylässä joka kolmas vuosi järjestettävä kansainvälinen arkkitehtuuritapahtuma, jonka tarkoituksena on herättää keskuste- lua modernin arkkitehtuurin taiteellisista, yhteiskunnallisista ja teknisistä ongel- mista. Tapahtuman tuottaa Alvar Aalto -akatemia. Tämän vuoden symposium oli järjestyksessään 16’s. Järjestyksessään kahdeksas Alvar Aalto -viikko järjestettiin Alajärvellä syyskuun alussa. Monipuolisen tapah- tumaviikon teemana oli ”Inhimillisyys, harmonia ja orgaaninen elämä”, jonka näyttämönä toimivat paikkakunnan lu- kuisat Aalto-kohteet. Ohjelmaan kuului muun muassa kon- sertteja, näyttelyjä, työpajoja ja luento- ja Aallon arkkitehtuurin ympäröimänä. Tapahtumat tarjoavat elämyksiä Aallon tuotannon jo tunteville, kuin myös siihen ensi kertaa tutustuvillekin. Alajärvellä on ainutlaatuinen mahdol- lisuus tutustua arkkitehdin elämän ja tuo- tannon eri vaiheisin yli 70 vuoden ajalta. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Alajärvi oli Alvar Aallon lapsuuden kesänviettopaik- ka ja nuoruuden kotiseutu. Alajärven kau- niista maisemista löytyy varsin mittava arkkitehdin tuotannon kaariAallon varhaisimmista töistä arkkitehtitoimiston viimeisiin. Kaupungin hallinto- ja kult- tuurikeskuksessa ja sen lähistöllä on yh- teensä 11 Aalto-kohdetta. Alajärvi toimii kansainvälisen Alvar Aalto -kaupunkien verkoston puheenjoh- tajana vuonna 2024. Alvar Aalto -viikko järjestetään vuosittain verkoston puheen- johtajakaupungissa. Alajärven kaupunki isännöi myös paikkakunnalla järjestettyä Alvar Aalto -kaupunkien kaupunginjoh- tajatapaamista. Aalto elää vahvasti 56 I TALOMESTARI INNOVAATIOITA A alto-yliopiston vetämä Archibio- foam-hanke on saanut Euroopan innovaationeuvostolta 3,4 mil- joonan euron Pathfinder Grant -rahoituksen kolmeksi vuodeksi. Hankkeessa tutkijat kehittävät puu- vaahdosta julkisivuelementtiä, joka mahdollistaa rakennusten passiivisen lämmityksen ja jäähdytyksen ja säästää näin merkittävästi energiaa. Lisäksi he Miljoonarahoitus puuvaahto- rakennusten kehittämiseen Puuvaahdosta 4D-tulostamalla tehty julkisivuelementti voi säästää merkittävästi lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa sekä kutistaa rakentamisen hiilijalanjälkeä.Kuulostaa scifiltä, mutta on täysin mahdollista, kuvaa hanketta vetävä Juha Koivisto. Vaikka vaahtomateriaali on 90-prosenttisesti ilmaa, se on lujuudeltaan verrattavissa ympäristöä enemmän kuormittaviin perinteisiin rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin ja lasiin. haluavat vähentää rakentamisen ilmas- topäästöjä, joiden osuus kaikista globaa- leista päästöistä on tällä hetkellä huimat 40 prosenttia. Passiivinen jäähdytys ja lämmitys ta- pahtuu, kun puun selluloosasta tehty vaahtomateriaali supistuu ja laajenee lämpötilan ja ilmankosteuden mukaan. Tämä saa julkisivun pyöreät ilma-aukot sulkeutumaan ja avautumaan. Näin läm- mitystarve vähenee kylmällä ja jäähdy- tystarve kuumalla. K – kanavat avautuvat ja sulkeutuvat luon- nollisesti, mutta se on täysin mahdollista j – opiston tutkijatohtori Juha Koivisto , joka sai inspiraation keksintöön Gau- din kuuluisasta arkkitehtuurista Bar- celonassa. Vaikka vaahtomateriaali on 90-prosent- tisesti ilmaa, se on lujuudeltaan verratta- vissa ympäristöä enemmän kuormittaviin perinteisiin rakennusmateriaaleihin, ku- ten betoniin ja lasiin. Lisäksi se on uusiu- tuvaa, biohajoavaa ja kierrätettävää. T nyt, että biovaahtojen rakenteellinen kes- tävyys on kilpailukykyinen muiden ra- kennusmateriaalien kanssa, mutta tähän asti sitä ei ole vielä kunnolla testattu, Koi- visto sanoo. Algoritmeja, ohjelmistoja ja robottiohjausta Koiviston tiimiin kuuluvat myös vanhem- pi lehtori Kirsi Peltonen ja tutkijatohtori Taneli Luotoniemi Aalto-yliopiston ma – tematiikan ja systeemianalyysin laitok- selta. Tutkijoiden mukaan matematiikka on täynnä geometrisia rakenteita, dynaami- sia systeemejä ja mekanismeja, joiden so- vellusmahdollisuuksia ei vielä ole osattu hyödyntää. Esimerkiksi venttiilit ja liikkuvat osat vaativat niveliä ja joustavia raken- teita, jotka voidaan toteuttaa origameista tutuilla tavoilla, Koivisto sanoo. Aallon tiimi koordinoi hanketta ja vastaa materiaaliteknologiasta. Robo- TALOMESTARI I 57 Robottiohjatulla alustalla voi valmistaa jopa 12 metriä pitkiä ja 420 kilogrammaa painavia kappaleita. tiikka-asiantuntemuksesta ja märkävaah- tomateriaalin pursottamiseen käytettävän massiivisen 4D-tulostimen virittämises- tä vastaa Tiffany Cheng Stuttgartin yli – opistosta. 4D-tulostaminen tarkoittaa valmistus- menetelmää, jossa tulostetut kappaleet ohjelmoidaan reagoimaan automaattisesti ympäristön ärsykkeisiin. Robottiohjatul- la alustalla voi valmistaa jopa 12 met- riä pitkiä ja 420 kilogrammaa painavia kappaleita. M – tamaan rakenteita suurella resoluutiolla. Tavoitteemme on räätälöidä puuvaahtoa hyödyntävä valmistusprosessi niin, että voimme vastata rakennusosien moniin toiminnallisiin vaatimuksiin, kuten kan- tavuuteen ja mukautuvaan ilmanvaihtoon sanoo Cheng. Milanon yliopiston professori Stefano Zapperi on digitaalisten 3D-mallien au- tomaattisen valmistamisen asiantuntija. Hänen tiiminsä pystyy ohjelmistollaan määrittelemään algoritmien suunnitte- luparametrit, kuten lämpö- ja kosteus- herkkyyden. Hankkeen teollinen kumppani on Aal- losta ponnistanut kasvuyritys Woamy, joka on rakentanut liiketoimintansa bio- vaahtoteknologian varaan. Tavoitteena on käynnistää pilottitehdas vuoteen 2027 mennessä. Pyrimme hankkeessa osoittamaan, miten biovaahto voi muuttaa pakkauste- ollisuuden lisäksi myös rakennusteolli- suutta, sanoo Woamyn toimitusjohtaja Susanna Partanen. ❏ Sisa _ ja ulkokasveille : 4D-tulostaminen tarkoittaa valmistus- menetelmää, jossa tulostetut kappaleet ohjelmoidaan reagoimaan automaattisesti ympäristön ärsykkeisiin. 58 I TALOMESTARI Alkuvuodesta Suomeen valmistui 60 uutta tuulivoimalaa, teho yhteensä 377 negawattia Tuulivoimasta merkittävin uusiutuvan sähkön tuotantomuoto Suomeen rakennettiin alkuvuoden aikana 60 tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 377 megawattia. Suomeen rakennettiin alkuvuoden aikana 60 uutta tuulivoimalaa. Kuva: Suomen uusiutuvat ry K un loppuvuonna valmistuvat voimalat lasketaan mukaan, valmistuu tänä vuonna uutta tuulivoimakapasiteettia yh- teensä noin 1100 megawattia, jolloin maamme tuulivoimaloiden yh- teenlasketun tuotantotehon ennakoidaan kasvavan yli 8 000 megawattiin. Vuonna 2025 tuulivoimaa ennakoidaan valmis- tuvan tuotantoteholtaan jopa tätä vuotta enemmän, noin 1400 megawattia. Tiedot perustuvat Suomen uusiutuvat ry:n kerää- mään aineistoon. Vuosi 2024 alkoi hyväntuulisesti ja tuulivoimatuotannon osalta historiallises- ti, kun tuulivoiman tuotannossa tehtiin tuntikohtainen ennätys ja sähköä tuotet- tiin tuulivoimalla maaliskuussa yhden tunnin aikana 6 076 megawatin teholla. Sama myötätuuli näkyy myös tuulivoi- man rakentamisessa, joka jatkuu vahvana tänä vuonna, selviää Suomen uusiutuvat ry:n laatimasta puolivuotistilastosta. Kesäkuun loppuun mennessä Suo- messa oli yhteensä 1 660 tuulivoimalaa tuottamassa puhdasta energiaa. Voima- loiden yhteenlaskettu teho on nyt 7322 megawattia ja loppuvuonna sen ennuste- taan nousevan jo yli 8 000 megawattiin. Vuonna 2023 tuulivoimalla katettiin vähän yli 18 prosenttia Suomen säh- kön kulutuksesta ja tuolloin tuulivoima jäi sähköntuotannossaan hieman vesivoi- man taakse. Vuonna 2023 valmistuneen ja vuonna 2024 valmistuvan tuulivoima- kapasiteetin myötä tuulivoima ohittanee tänä vuonna vesivoiman sähköntuotan- nossa, jolloin tuulivoima tulee kasva- maan Suomen suurimmaksi uusiutuviin lähteisiin perustuvan sähkön tuotanto- muodoksi. Myös ensi vuosi näyttää rakentami- sen osalta hyvältä, samoin sitä seuraavat vuodet tehtyjen verkkoliityntäsopimus- ten perusteella. Tämänhetkinen korkea korkokanta ja rakennuskustannukset kui- tenkin viivästyttävät uusia investointipää- töksiä samoin kuin uusien sähköä paljon kuluttavien investointien viipyminen. Maailmalla tehdään nyt paljon jätti-in- vestointeja uuteen teollisuuteen, kuten vetyyn ja vihreään teräkseen. Myös Suo- men pitää varmistaa, että saamme osam- me näistä investoinneista, jotka kirittävät myös puhtaan energian investointeja, ko- rostaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitus- johtaja Anni Mikkonen . Pohjanmaalle voimaloita Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa näyt- täytyvät tilastoissa perinteiseen tapaan tuulivoiman rakentamisen keskuksina alkuvuonna rakennetun tuotantokapasi- teetin osalta, sillä näissä maakunnissa TALOMESTARI I 59 sijaitsee yli 50 prosenttia uudesta kapa- siteetista. Silti tarkastellessa alkuvuoden 2024 ajalta kuntia, joihin valmistui eniten tuotantokapasiteettia, on kymmenen kär- jessä myös kaksi Keski-Suomen kuntaa, Kyyjärvi ja Karstula, sekä Satakunnan Eurajoki ja Pori. On todella hyvä, että tuulivoimaa rakennetaan eri puolille Suomea ja yhä useampi kunta hyötyy kiinteistöverotulois- ta. Hiljattain julkaistu Itä-Suomen tuulivoi- maa käsittelevä työryhmäraportti osoittaa, että tuulivoiman sijoittaminen maan itä- osiin ei ole helppoa tai halpaa, mutta se on mahdollista, painottaa Anni Mikkonen. On ymmärrettävä, että Itä-Suomen elinvoiman vahvistaminen suurten in- vestointien avulla aikaansaa monenlaista hyvää pitkässä juoksussa. Tuulivoimara- kentaminen Itä-Suomeen onkin mahdol- lisuus aitoon elinvoiman luomiseen, eikä sitä mahdollisuutta sovi jättää käyttämättä. Ratkaisu asiaan on löydettävä, hän jatkaa. ❏ O että tuulivoimaa rakennetaan eri puolille Suomea ja yhä useampi kunta hyötyy kiinteistöverotuloista. Vanhan vitsin mukaan sähkö tu- lee töpselistä kysyttäessä sähkön al- kuperää. Suomalaiset ovat kuitenkin aiempaa kiinnostuneempia sähkön al- kuperästä. Sähkösopimuksia vertailevan Vertaa ensin -palvelussa tehtiin 2021-2024 yhteensä yli neljä miljoonaa sähköver- tailua. Tämän datan valossa vain 15 pro- senttia sähkösopimuksensa kilpailut- tavista kuluttajista on tällä hetkellä kiinnostunut sähkönsä tuotantotavan valinnasta. Kiinnostus sähkön alku- perään on ollut kuitenkin selvässä nousussa, ja on tammi-kesäkuussa 2024 tuplaantunut vuosiin 2022-2023 verrattuna. Myös Suomen luonnon- suojeluliiton mukaan suomalaisten kiinnostus uusiutuvaa energiaa koh- taan on kasvussa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan sähkön osuus vuonna 2023 kulutetusta energiasta oli arviolta noin 22 prosenttia. Fossiilivapaalla sähkön tuotannolla eli uusiutuvilla energia- lähteillä ja ydinvoimalla katettiin 92 prosenttia sähkön kulutuksesta. Ydin- voiman tuotanto nousi 35 prosenttia, tuulivoiman 25 prosenttia, vesivoiman 13 prosenttia vuodesta 2022.  Kuluttajat voivat tukea investointeja uusiutuvaan energiaan valitsemalla alkuperätakuuvarmennettua sähköä. Sähkön alkuperätakuut ovat Fingri- din myöntämiä sertifikaatteja, joilla varmistetaan, että sähkö on tuotettu ympäristöystävällisillä uusiutuvilla energialähteillä tai hiilineutraalisti, esimerkiksi ydinvoimalla.  K – päristövaikutuksia, ja tähän herätään koko ajan vahvemmin. Sähkömarkki- na toimii tällä hetkellä niin, että ol- lakseen osa ratkaisua, kuluttajien on aktiivisesti valittava kestävin energian tuotantomuoto. Muuten kuluttajalle jää kaikista saastuttavin energia. Ideaali- tilanteessa kaikki vaihtoehdot olisivat kestäviä ja huomioisivat myös sen, että energiaan liittyy paljon muutakin kuin fossiilivapaus, kertoo Suomen luon- nonsuojeluliiton markkinointikoor- dinaattori Johannes Pättiniemi . H voidaan todeta, että tällä hetkellä noin 15 prosenttia suomalaisista on kiin- nostunut sähkönsä alkuperästä. Ym- päristöystävällisten sopimusten osuus myydyistä sähkötuotteista on kuiten- kin korkeampi. Tänä vuonna noin 20 prosenttia palvelumme kautta myy- dyistä sähkösopimuksista oli alkupe- rävarmennettuja, täysin fossiilivapaita sopimuksia, kertoo VertaaEnsin.fi:n sähkövertailun toimitusjohtaja Ilmari Ollila. Suomalaisten kiinnostus sähkön alkuperään kasvussa valmistaa Metsäpirtin multatuotteet Koe kasvun ihme Tilaa tai nouda multaa edullisesti: metsapirtinmulta.fi 60 I TALOMESTARI V iiniköynnös on köynnöskas- vi, joka tekee lajikkeen mu- kaan joko tummia tai vihreitä rypäleitä. Viiniköynnöksen juuret ulottuvat kauas histo- rian hämärään: arkeologit ovat löytä- neet Luoteis-Persiasta jo vuodelta 5400 eaa. jälkiä viinirypäleviljelmistä, joiden tarkoituksena oli viinin valmistus. Vii- niköynnösten kasvatus levisi Kaukasuk- selta Babyloniaan ja myöhemmin koko Välimeren alueelle. Kasvukauden viileys ja lyhyys haas- tavat viinirypäleen kasvattajia Suomen oloissa, mutta viiniköynnöksiä kannattaa silti kokeilla. Parhaat kasvupaikat löyty- vät eteläisestä Suomesta ja rannikkoseu- duilta. Varmimmin satoa saa, kun istuttaa köynnöksen kasvihuoneen suojiin. Meillä on viiniköynnöstä sekä kas- vihuoneessa että ulkona talon seinustalla. Sato vaihtelee kovasti ihan sen mukaan, minkälainen talvi on ollut, kertoo num- melalainen Taru Tonder . Kultarannan rypäleitä Taru Tonder söi samaisia rypäleitä jo lap- suudessaan, sillä hänen perheensä nykyi- nen koti on myös Tarun lapsuudenkoti, jonka Taru ja hänen puolisonsa Janne Hanski ostivat Tarun vanhemmilta vuon- na 2015. Isäni Valto Tonder rakensi talon vuosina 1979-80, ja joitakin vuosia myö- hemmin hän istutti viiniköynnöksen kas- vihuoneeseen, joka meillä edelleen on. Tarun isä on puutarha-alan ammat- tilainen, ja siksi tontilla on paljon kas- villisuutta, sekä hyötykasveja että koristekasveja. Isä kasvatti muun muassa varhais- perunoita, porkkanoita, sipulia, marjoja Viinirypäleitä omasta takaa Vaikka viiniköynnös on eteläisten maiden kasvi, viime vuosikymmeninä sitä on hyvällä menestyksellä kasvatettu Suomessakin. Nummelalainen Taru Tonder kerää kasvihuoneestaan hyvän sadon rypäleitä, jotka ovat saaneet kasvaa luomuna. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Tarja Pitkänen ja Taru Tonder Rypäleet kasvavat tiiviissä tertussa. ja yrttejä. Välillä isällä oli myös erillinen puutarhapalsta. Piha on myös palkittu. Tarulla ei ole tiedossa, mitä lajiketta hänen tummat, pienikoiset viinirypäleen- sä ovat, mutta viiniköynnöksen alkuperä on selvillä: Tarun isä on aikanaan saanut pistokkaan enoltaan, joka puolestaan oli saanut sen Kultarannan puutarhurilta. Sa- moja rypäleitä ovat siis nauttineet monet presidenttimme. Ei tarvitse paljon hoitoa Varhain keväällä Taru Tonder usein kat- selee viiniköynnöksen runkoa ja ihmette- lee, vieläkö se mahtaa olla hengissä, sillä se näyttää talven jäljiltä lähinnä kuivalta kelolta. M – tautunut olevan hyvinkin hengissä. Viini- köynnös on aika yllättävä kasvi, sillä se tuntuu menestyvän aika vähällä hoidolla. TALOMESTARI I 61 Taru Tonderin autotallin seinustalla viinirypäleet ovat myös menestyneet. Sille ei ole tarvinnut tehdä juuri muuta kuin hiukan kastella, sekä leikata ja tu- kea, Taru toteaa. Lannoitustakin viiniköynnökselle suositellaan, mutta kun nämä tuntuvat kasvavan muutenkin, en ole lannoittanut. Kasvihuoneesta tulee parempi sato kuin ulkona kasvavasta köynnöksestä, mutta kyllä siitäkin rypäleitä saa. Tarun perhe käyttää rypäleet enim- mäkseen heti syötäväksi, K mutta se ei kyllä ollut kovin kummoista, aika vetiselle maistui. Viiniä olen välil- lä miettinyt, mutta ei sitä kuitenkaan ole tullut tehtyä, Taru nauraa. Työkavereille rypäleitä on myöskin riittänyt, ja jotkut ovat halunneet myös pistokkaita. ❏ Viinirypäleitä käytetään Taru Tonderin perheessä enimmäkseen heti syötäväksi. Sadon runsaus riippuu edellisen talven olosuhteista. 62 I TALOMESTARI Kasvihuone on paikka, jossa Taru Tonder mielellään rentotuu. Viiviköynnöksen on istuttanut Tarun isä jo vuosikymmeniä sitten, ja edelleen se tuottaa runsasta satoa. V iiniköynnös tarvitsee pitkän ja lämpimän kesän kasvaakseen ja tuottaakseen runsaan ja laa- dukkaan sadon. Rypäleiden kehittyminen edellyttää läm- mintä ilmastoa ja maaperää, sillä rypä- leiden kypsyminen vie paljon aikaa. Vapaasti kasvava viiniköynnös tekee runsaasti versoja ja rypäleterttuja, mut- ta Suomen oloissa kaikki rypäleet eivät aina ehdi kypsyä ja marjat jäävät usein pieniksi. Viiniköynnöstä leikataan sadon laadun parantamiseksi. Tavoitteena on saada 2–3 voimakasta päärankaa, joista kasvaviin sivuversoihin muodostuvat rypäletertut. Terttujen määrää rajoitetaan niin ikään. Kasvukaudella tehdään useita erityyppiä leikkauksia ja syksyllä versoja typistetään voimakkaasti. Viiniköynnöksen kasvatus sujuu hel- poimmin kasvihuoneessa tai lasitetul- la parvekkeella, sillä silloin kasvi saa riittävän pitkän ja tasaisen lämpimän kasvukauden, jonka se tarvitsee tehdäk- seen satoa. Jotkin lajikkeet voidaan istut- taa myös avomaalle tai lavakaulukseen. Sellaisetkin lajikkeet, jotka tarvitsevat keväällä kasvihuoneen suojaa, saatetaan voida istuttaa sään lämmettyä avomaalle. Leikkaaminen tärkeää Hyvän viinirypälesadon salaisuus on huolellinen ja harkittu leikkaaminen: tavoitteena on saada kasviin muutama pääverso, joiden sivuversoihin kehittyy kukkia ja siten vähitellen myös rypäle- terttuja. Viiniköynnös tarvitsee köynnöskasvi- na myös jonkinlaisen tuen voidakseen hy- vin ja kasvaakseen normaalisti. Helpointa viiniköynnöksen kasvatus on kasvihuo- neessa, jossa on sille riittävän lämmintä, tai maan eteläosissa avomaalla, tai lava- kauluksessa eteläseinustalla tai muussa suojaisessa ja aurinkoisessa paikassa. Yleisesti ottaen viiniköynnös on kui- tenkin melko sitkeä kasvi, joka kiipeää auringon perässä korkealle ja työntää vahvat juurensa syvälle maahan ravin- teiden toivossa. Se voikin kasvaa melko ravinneköyhässä maassa, mutta hyötyy toki runsasravinteisesta mullasta. Viininviljelyä varten kasvatetaan ai- toviiniköynnöstä, ja se on ollut pitkään haastava kasvatettava pohjoisissa olois- samme. Useimmat viinirypälelajikkeet tarvitsevat pitkän lämpimän kasvukau- den kukoistaakseen ja kypsyttääkseen rypäleensä, ja se ei meidän ilmastossam- me ole mahdollista. Tästä syystä suurin osa maailman viiniviljelmistä sijaitsee lämpimässä ympäristössä, mutta meillä Pohjolassakin on tehty urheita yrityksiä viininviljelyn saralla jo 1700-luvulla. Nykyään on kuitenkin saatavilla mo- nia viiniköynnöslajikkeita, joita voidaan kasvattaa menestyksellisesti Suomenkin oloissa. Viiniköynnöstä on olemassa tuhansia lajikkeita eri puolilla maailmaa. Niistä joitakin viljellään tuorekäyttöön, joita- kin rusinoiksi ja joitakin viininvalmis- tukseen.  Valkoviinit ovat useimmiten vihreis- tä rypäleistä valmistettuja. Roséviinit syntyvät joko tummista tai tummien ja vihreiden rypäleiden yhdistelmästä, ja punaviinit tummista. Ranska, Italia ja Espanja tuottavat eniten viiniä erilaisis- ta rypäleistä. ❏ Lähteet: kotipuutarha.fi, plantagen.fi Suomeen sopivia lajikkeita tarjolla TALOMESTARI I 63 Ajettavilla ruohonleikkureilla sattunut vakavia onnettomuuksia T urvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että ruo- honleikkuria käytettäessä on noudatettava käyttöohjeita ja oltava varovainen. Tyypillinen onnettomuus tapahtuu niin, että ajetaan rinteessä tai kaltevalla pinnalla, jolloin ruohonleikkuri kaatuu, kuljettaja putoaa ja jää leikkurin alle. Onnettomuuksien välttämiseksi rinteet ja kaltevat pinnat kannattaakin leikata muulla tavalla kuin ajettavalla ruohon- leikkurilla. Lue ohjeet ja noudata niitä Ajettavien ruohonleikkureiden käyttöoh- jeissa neuvotaan välttämään jyrkkiä rin- teitä ja ojan reunojen kaltaisia törmiä ja määritellään turvalliseksi katsottu ajetta- vien pintojen kaltevuus. Jotta onnettomuuksilta vältyttäi- siin, koneiden kuljettajien olisi tärkeää tutustua käyttöohjeisiin ja arvioida niiden perusteella, sopiiko oma piha kokonai- suudessaan ajettavaksi päältä ajettavalla leikkurilla. Jos tontilla on rinteitä tai kal- tevia pintoja, ne kannattaa leikata muulla tavalla kuin ajettavalla ruohonleikkuril- la, sanoo Tukesin ylitarkastaja Kimmo Hakala. Rinteessä tai kaltevalla pinnalla ajet- taessa onnettomuusriski on suuri. Ruo- honleikkurin kaatuessa kuljettaja voi jäädä alle ja loukkaantua vakavasti tai jopa menehtyä. Tarkkaile, keskity ja pidä lapset loitolla Ruohonleikkurionnettomuuksien uhreik- si on joutunut myös pieniä lapsia. On- nettomuus voi tapahtua, kun aikuinen kuljettaa ajettavaa ruohonleikkuria eikä huomaa ajoissa, kun lapsi juoksee alle. Ruohonleikkurilla on vahingossa ajettu lapsen jalkojen päältä, mistä on seurannut vakavia alaraajavammoja ja joskus jopa amputaatioita.Vanhempien on syytä pitää pienet lapset ja kotieläimet poissa ruohonleikku- rin lähettyviltä silloin, kun sillä ajetaan. Lapsia kannattaa myös varoittaa ruohon- leikkureiden vaaroista, etteivät he esim. pihaleikeissään ryntää yhtäkkiä ruohon- leikkurin eteen ja jää sen alle, Hakala muistuttaa.