Talomestari 2024 Naytelehti 1 (Part 4 of 6)

Vaaratilanteita on sattunut myös silloin, kun aikuinen on ottanut lapsen ruohon- leikkurin kyytiin, ja lapsi tippuu kyydis- tä. Putoamisriskin vuoksi lasta ei kannata ottaa ruohonleikkurin kyytiin eikä myös- kään tule antaa lapsen ajaa leikkuria itse. Vastuu turvallisuudesta on aina aikuisella eikä turhia riskejä kannata ottaa. ❏ Kesän aikana on uutisoitu päältä ajettavilla ruohonleikkureilla tapahtuneista onnettomuuksista, joista yhdessä henkilö menehtyi jäätyään ruohonleikkurin alle. Tyypillinen onnettomuus tapahtuu niin, että ajetaan rinteessä tai kaltevalla pinnalla, jolloin ruohonleikkuri kaatuu, kuljettaja putoaa ja jää leikkurin alle. 64 I TALOMESTARI ENERGIA Öljykattilaa ei välttämättä tarvitse laittaa pihalle Lämpöpumpun ja öljyn hybridi toi säästöt omakotiasukkaalle Vanhaa hyväkuntoista öljykattilaa ei välttämättä kannata poistaa, vaan sen voi hyödyntää osana hybridilämmitysjärjestelmää. Öljypannu polttimoineen on luotettava, helppohoitoinen ja -käyttöinen lämmityslaite. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Hannu ja Pirkko Vuoristo TALOMESTARI I 65 Hannu Vuoristo on remontoinut vanhan omakotitalonsa moderniksi kodiksi, jossa lämmitys hoituu lämpöpumpulla ja talvisin osittain öljyllä. S alolaiset Hannu ja Pirkko Vuoristo ovat säästäneet tu- hansia euroja siirryttyään hybridijärjestelmään. Läm- möntuottojärjestelmän päi- vittäminen alkoi vuonna 2022, jolloin taloon asennettiin käyttöikää omaavan ja hyväkuntoisen öljykattilan rinnalle lämpöpumppu. V – la jäi paikalleen lämmönsiirtojärjestelmi- neen, johon oli juuri yhdistetty alakerran lattialämmitys ja yläkerran patterit. Läm- pöpumppu yhdistettiin lämmönvaihtimen kautta öljykattilan vesitilaan, jota se läm- mitti maksimissaan 50 asteen tuotolla, sanoo Vuoristo. Vuoristojen talo on valmistunut vuonna 1945, mutta se on suunniteltu ennen sotia. T- miestalo. Alakerrassa 100 ja yläkerras- sa 70 neliötä sekä kellarissa maanalaista lämmittämätöntä tilaa 65 neliötä. Pannu- koppi sijaitsee kellarissa, jossa rossipohjaa on 35 neliötä. Talo on lautarakenteinen ja 12 sentin purueristeellä eristetty, mi- hin on lisätty sisäseinällä 12 millin puu- kuitulevy. Alkuperäisenä lämmityksenä oli va- paakiertoinen patterikeskuslämmitys keittiön hellasta, eikä muita tulisijoja ol- lut. Jossain vaiheessa talo on muutettu öl- jylämmityksekselle. Kattila on vaihdettu vuonna 2000. Katto on uusittu 1970-lu- vulla aluskatteena päre ja saumattu pelti, ja alakerran ikkunat uusittu ja ulkoseinät maalattu vuonna 2010. Vuoristot tekivat taloon mittavan re- montin vuosina 2017-2019. K dernit remontit tekemättä. Onneksi talos- sa oli ylläpidetty 15 asteen sisälämpö- tilaa talvikaudet, joten rakenteet olivat kunnossa. Varttikate pinnoitettiin, sa- laojitus tehtiin, samoin hulevesijärjes- telmä. Sisäpinnat uusittiin samoin alaker- ran lattiat. Alakerrasta poistettiin pat- terit ja lattioihin asennettiin kevyt vesi- kiertoinen lattialämmitys ja pintaan 28 millin lauta. Yläkerran patterit uusittiin. Yläpohjaan lisättiin ekovillaa. Uusi läm- mönluovutusjärjestelmä salli matalaläm- pötilaisen lämmönlähteen. Hybridiatkaisu syntyi yhdessä yössä A Putki- ja sähkömiehen kanssa oli puhetta erilaisista lämmitysmuodoista, koska öl- jyn hinta tuntui nousevan siihen tahtiin, etteivät kahden eläkeläisen varat olisi öl- jyyn oikein riittäneet. Kerran putkimies ehdotti lämpöpumppua öljykattilan rin- nalle. Mietin yhden yön ylitse ja päätin ottaa ehdotuksen vastaan. Öljykattila ja -poltin jätettiin täysin entisenlaiseen toi- mintakuntoon lämpöpumpun apulämmit- timeksi, Hannu Vuoristo kertoo. 66 I TALOMESTARI Vuoristo talo vuoristo2 lämmönvaihdin Öljypannu Lämpöpumpun ulk oyksiköstä putket menevät läpivientinä kellariin lämmönvaihtimeen, josta on meno- ja tuloputket kattilan vesitilaan, kertoo Hannu Vuoristo. Kokemukset hybridijärjestelmästä ovat hyvät. Öljyä on tarvittu avuksi vain kovilla pakkasilla. vesilämpöpumppulaitteistoa, mutta sen hinnaksi olisi tullut ajankohtana likem- mäs 20 000 euroa, johon olisin saanut 4 000 euron tuen. Meidän oletettu elin- aikamme ei olisi riittänyt takaisinmak- suun. Sama koski maalämmitystä. Laskelmat todistavat säästöt Ennen syksyä 2022 lämmitysöljyä kului vuodessa keskimäärin 2 000 litraa vuo- dessa. Yhden euron hinnalla se maksoi noin 2 000 euroa vuodessa. Hybridijärjes- telmässä vuoden 2022 lokakuusta 2023 lo- kakuuhun sähkön kulutus oli ensimmäisenä leutona talvena vuodessa 9 384 kWh sähköä ja öljyä 60 litraa. Lämmityksen hinnaksi tuli ajan hintojen mukaan 1 673 euroa. Kylmän ja pitkän talvikauden aikana 2023 lokakuusta 2024 elokuuhun on ku- lunut sähköä 8 966 kWh ja öljyä 255 lit- raa. Ajankohdan keskimääräisen öljyn hinnalla 1,3 euroa per litra ja sähköso- pimuksen kokonaishinnalla 0,17 senttiä/ kWh energian kokonaishinnaksi on ker- tynyt 2188 euroa. Vuosivertailussa on syys-lokakuun viive yhteensä noin 105 euroa. Vuotuinen energian hinta 2 293 euroa. Vertailun vuoksi pelkällä öljyllä lämmitys olisi tullut maksamaan 2023- 2024 kaudella noin 3 460 euroa. Puu- lämmitteisten ulkosaunan ja puuhellan käyttö on ollut asumishistoriamme ajan samalla tasolla, eikä vääristä vertai- lua. Laskennallisella hintaerolla tässä asuinrakennuksessa hybridin ja pelkän öljylämmityksen välillä hybridi tulee maksetuksi alle viidessä vuodessa. Öljy auttaa pakkasella Vuoriston kokemukset hybridijärjestel- mästä ovat hyvät. Öljyä on tarvittu avuksi vain kovilla pakkasilla. Lämpöpumpun lämmöntuotto riit- tää tässä rakennuksessa -15 asteen ulkoil- malämpötilaan saakka, jolloin tarvitaan öljypolttimen säätö samaan astemää- rään kuin mihin lämpöpumppu on sää- detty, mikä tarkoittaa 47 astetta. Tällöin öljypoltin auttaa myös lämpöpumpun Lämpöpumpun ulkoyksiköstä putket menevät läpivientinä kellariin lämmön- vaihtimeen, josta on meno- ja tuloput- ket kattilan vesitilaan. Kattilan kierukka kierrättää veden eri puolille lämmönluo- vutusjärjestelmää. Vuoristo ei ole päätöstään katunut. Lämpöpumppu asennuksineen, säh- köistyksineen ja energiamittari tulivat maksamaan 5 700 euroa. Saamatta jäi öljylämmityksestä luopujan tuki 4 000 euroa. Tuen saaminen olisi edellyttänyt, että öljykattila polttimoineen olisi pitänyt kantaa pihalle. Tässä ratkaisussa säästyi- vät öljykattilan ja -säiliön hävitysmaksut. Harkitsin myös riittävän tehokasta ilma- TALOMESTARI I 67 ulkoyksikön sulanapitoa ja se toimii tehokkaammin. Muutoin ulkoyksikkö huurtuu ja sen teho laskee. Lämmönvaihtimessa oleva suorasäh- kövedenlämmitin on kytketty pois ja sen virkaa hoitaa öljypoltin. K niin öljypoltin säädetään 65 asteeseen ja lämpöpumppu lopettaa toiminnan ais- tiessaan pannuveden korkean lämpötilan. Lämpöpumpun tuottaman käyttöveden lämpötila ja veden määrä ei ole riittävä sisätilakylpyihin. Niitä tehtäessä on sytytettävä öljy- poltin yhdeksi käyntikerraksi. Polttimon kytkin on tuotu asuinkerrokseen, josta sen saa helposti kytkettyä päälle. Käy- tämme pääosin puulammitteistä ulkosau- naa, joten öljypoltinta ei peseytymisen takia kovin usein päälle tarvitse laittaa. Astianpesuveden lämmitykseen lämpö- pumpun tuoma veden lämpötila juuri ja juuri riittää. Pari vuotta sitten Vuoristo hankki maa- ilmantilanteen takia aggregaatin. H lisättynä 5 kW:n aggregaatilla on huolto- varmuuden näkökulmasta erinomainen ratkaisu tähän asuntoon haja-asutusalu- eella. Ilmastonäkökulmasta se vastaa myös nykysuuntausta, varsinkin jos käy- tetään uusiutuvaa lämmitysöljyä. Pörssisähköllä lämmitettäessä voidaan hallita sähkönkulutushuippuja ja ohjata kulutusta sähkön edullisimpiin ajankohtiin. Vaihtoehdot jäivät huonoiksi Vuoristo remontoi taloaan lähes kolme vuotta, jona aikana hän ehti tutustua mo- niin vaihtoehtoihin. M – ta noin 30 000 euron kustannukset eivät tässä iässä tuntuneet mielekkäiltä. Au- rinkopaneeleiden suhteen olimme siinä vaiheessa, että meillä kävi esittelijä. Ton- tin ympärillä on puustoa ja ainoa järkevä paikka paneeleille olisi ollut ulkoraken- nuksen katto. Rakennuksen edessä on komea mänty, joka olisi pitänyt kaataa. Sanoin esittelijälle, etten tule sitä teke- mään ja hänkin ymmärsi nopeasti, ettei paneeleista kauppoja synny. Jos vanha öljykattila olisi ollut huonos- sa kunnossa, olisi tilanne ollut toinen. Silloin olisin miettynyt muita rat- kaisuja, mutta hybrdimalliin päädyin ni- menomaan hyväkuntoisen kattilan takia. Laitteiston elinkaareksi voi laskea vielä parikymmentä vuotta. Ostin viimeisim- män öljyerän muutama vuosi sitten, jol- loin sen hinta oli 1,3 euroa litralta. Öljyä on edelleen säiliössä ja uskoisin sen riit- tävän ensi talveksikin. Hannu Vuoristo korostaa, että laskel- mat pätevät vain tähän taloon. Jokainen rakennus on erilainen ja laskelmat olisivat erilaiset toisessa ta- lossa. Kahta taloa ei voi tässä mielessä toisiinsa verrata. ❏ Öljykattilaa ei tarvinnut heittää pihalle, sillä on elinikää vielä parikymmentä vuotta. Lämmönvaihdin toimii lämpö- pumpun ja öljykattilan välissä. 68 I TALOMESTARI V arkaudessa sijaitsevassa saa- ressa perheensä kanssa mök- keilevälle Vuoden 2024 mökkiläiseksi valitulle viestin- täyrittäjä Inna-Pirjetta Lah- delle mökkielämässä on tärkeintä sen tarjoama vastapaino tiiviiseen arkeen sekä yhteiset hetket läheisten ihmisten kanssa. Kesällä 2015 Lahti ja hänen miehensä purjehtivat Saimaan kanavaa pitkin Un- nukkavedelle. He viettivät siellä aikaa sukulaisten kanssa ja lähtivät puolivahin- gossa sadepäivänä katselemaan lähisaar- ten vapaita tontteja. Pian seurasi soitto myyjälle ja oman tontin osto. Ajatus oli, että sille voisi joskus rakentaa saunamö- kin. Seuraavana kesänä he asuivat pur- jeveneessä saaren rannassa ja rakensivat tontille pienen kesämajan. Emme olleet todellakaan ikinä haa- veilleet omasta mökkiprojektista. Mut- ta kun kesämajaa alettiin omin voimin rakentaa, rupesimme suunnittelemaan millainen saunamökin pitäisi olla. Meil- lä on viisihenkinen perhe ja erittäin pal- jon ystäviä, joten ensimmäinen mieleen tullut asia oli tietenkin ruokapöytä, jonka ympärille mahtuu meidän perhe ja ystä- vämme. Saunamökkiä lähdettiin sitten piirtämään kymmenen hengen ruoka- pöydän ympärille, Inna-Pirjetta kertoo. Saunamökistä tuli lopulta moderni lod- ge-tyylinen erämaamökki, jossa on sau- na, keittiö ja kaksi kamaria. Korkealla kalliolla seisova mökki valmistui laiturei- neen ja portaineen lopulta vuonna 2019. Järvelle avautuva seinä on lasia, joten luonto ja valo tulevat sisään ja jo kevättal- vella aurinkopaneeleista saadaan virtaa. Pimeimpinä kuukausina valoa saadaan generaattorin kautta. Keväällä 2020, kun korona alkoi, olimme mökillä koko perhe viisi viik- koa ja mieheni ja nuorin poikamme oli- Inna-Pirjetta Lahden perheen kaavailemasta saunamökistä tuli lopulta moderni lodge-tyylinen erämaamökki, jossa on sauna, keittiö ja kaksi kamaria. Vuoden mökkiläinen Inna-Pirjetta Lahti: ”En voisi kuvitella elämää ilman mökkeilyn tuomia hetkiä” TALOMESTARI I 69 Mökin järvelle avautuva seinä on lasia, joten luonto ja valo tulevat sisään ja jo kevättalvella aurinkopaneeleista saadaan virtaa. Pimeimpinä kuukausina valoa saadaan generaattorin kautta. Luonto ja luonnon armoilla oleminen kuuluu vahvasti Inna-Pirjetta Lahden perheen asumattomassa saaressa sijaitsevan, ilman kaupungin mukavuuksia olevan mökin elämään. vat siellä yhteensä yhdeksän viikkoa. Se oli todella mielenkiintoinen mahdolli- suus nähdä kevään tulo saaresta käsin, Inna-Pirjetta sanoo. Mökkeilyyn liittyy hyvistä hetkistä nauttiminen itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Luonto ja luonnon armoilla oleminen kuuluu vahvasti asumattomassa saares- sa sijaitsevan, ilman kaupungin muka- vuuksia olevan mökin elämään. Saareen mennään avoveneellä tai moottorikelkal- la, joten fyysinen siirtymä mökkitunnel- maan on konkreettinen. Tähän vaikuttaa myös sijainti 4–6 tunnin päässä kotoa Helsingistä. Tänä päivänä suhde mökkeilyyn on hyvin tiivis. En voisi kuvitella elämää ilman mökkeilyn tuomia vastapainon, levon ja rauhoittumisen hetkiä, Inna-Pir- jetta toteaa. Perhe viettää mökillä aikaa ympäri vuoden, kuukausittain noin kaksi viikon- loppua neljästä. Kesällä mökillä ollaan monta viikkoa. Paluu juurille Lahtien tie mökinomistajiksi juuri Var- kauteen liittyy Inna-Pirjetan juuriin. Hänen isovanhemmillaan oli aikoinaan mökki Unnukkavedellä, ja paikka oli tul- lut tutuksi lapsuuden kesinä. Nyt lähellä 70 I TALOMESTARI Inna-Pirjetta Lahden perheen korkealla kalliolla seisova mökki valmistui laitureineen ja portaineen vuonna 2019. sijaitsevat myös tärkeiden ihmisten, si- saren ja pikkuserkun, perheiden mökit. Meidän porukka on hirveän tärkeä osa sitä, että mökillä on niin hyvä olla. Siihen liittyy fyysisen hyvän olon lisäk- si henkinen yhteys itselle tärkeisiin ja samanhenkisiin ihmisiin, joiden kanssa saa nauttia sekä ihanista luonnon asioista ympäri vuoden että kivoista vapaahetkis- tä saunan lauteilla tai yhteisen illallisen ääressä. Mökki tarjoaa kasvuyrittäjälle rentou- tumisen ja vapaa-ajanvieton lisäksi yhä useammin mahdollisuuden tehdä töitä toisenlaisessa ympäristössä. Se mahdollistaa ajattelun ihan eri lailla. Kun istut mökkipöydän ääressä ja olet ehkä käynyt aamulla hiihtämässä lähisaaren ympäri, juot kahvia ja takka- tuli loimottelee, niin kyllähän siinä syn- tyy ihan erilaisia ajatuksia, Lahti sanoo. Ensi kesänä Lahti ja hänen miehen- sä toteuttavat yhden mökkiin liittyvän haaveensa ja järjestävät siellä yhteiset 50-vuotissyntymäpäiväjuhlat ystävilleen. S – vaiheen alkuhetkinä. Mökkirakennuksen edessä on koko talon mittaiset portaat jär- velle, ja näin jo niitä suunnitellessa, mi- ten juhlissa vieraat istuvat siinä portailla. Erämaamökillä edelleen paikkansa Vuoden mökkiläisen valitsevat vuosittain Vapaa-ajan asukkaiden liitto VAAL ry ja Helsingin Messukeskus. Nimitys anne- taan henkilölle tai taholle, joka kertoo julkisuudessa arvostavasti ja mielenkiin- toisesti mökkiläiselämästä ja vapaa-ajan asumisesta. V – laisia vapaa-ajanasuntoja on tänä päivänä jo sähköt ja lähes täysi varustelu jopa asti- ainpesukonetta myöten, ja varustelu vain koko ajan paranee, niin myös vähemmän varustellulla erämaamökillä on edelleen oma paikkansa. Irtautuminen kaupungis- ta, somesta ja metelistä on ihmiselle tär- keää, ja tällaisella mökillä nimenomaan luonnosta voi täysillä nauttia. Mitä lä- hempänä olemme luontoa, saamme siitä enemmän irti. Ja jokainen mökkimatka on seikkailu, sanoo Vapaa-ajan asukkai- den liitto VAAL ry:n hallituksen puheen- johtaja Tapio Tervo . ❏ Saareen mennään avoveneellä tai moottorikelkalla, joten fyysinen siirtymä mökkitunnelmaan on konkreettinen. Irtautuminen kaupungista, somesta ja metelistä on ihmiselle tärkeää. TALOMESTARI I 71 S osiaali- ja terveysministeriön ionisoivasta säteilystä antaman asetuksen mukaan asuintilo- jen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä ilmakuutio- metriä kohden (Bq/m 3 ). Uusien asunto- jen suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että radonpitoisuus pysyy alle 200 Bq/m 3 .Viitearvo ei tarkoita sitä, että val- miin asunnon tai uuden talon sisäilman radonpitoisuus olisi todennettu virallisin mittauksin, sanoo Sustera Radon Consul- ting Oy:n liiketoimintapäällikkö Mikko Näppä. Vuodelta 2023 olevan STUKin pien- talojen mittaustulostaulukon mukaan ra- donmitattujen kotien keskiarvo on ollut esimerkiksi Helsingissä 155, Lappeen- rannassa 201, Tampereella 347 ja Lahdes- sa 415 Bq/m 3 . Suomessa suurin sallittu radonmäärä asuintiloissa on 300 Bq/m 3 . Hajuton ja mauton radon Radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Sä- teilyturvakeskuksen (STUK) mukaan ra- donista saa keuhkosyövän vuosittain noin 150-270 henkilöä Suomessa. Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä kotien ja muiden rakennusten sisäilmaan. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pi- toisuuksina eri puolilla maata, sillä Suo- men maaperän uraanipitoisuus on korkea. Altistuminen radonille ei aiheuta välit- tömiä oireita, kuten yskää tai päänsärkyä, mutta pitkäaikainen altistus aiheuttaa keuhkosyöpää. Radonmittauksia suositellaan Etätyön myötä kotona ollaan entistä enemmän. Radonmittaus on siksi suo- siteltavaa tehdä viimeistään nyt myös pientaloissa ja taloyhtiöissä. Virallinen radonmittauskausi alkaa 1. syyskuuta ja päättyy toukokuun lopulla. Tulitikkuaskin kokoisia radonmittauspurkkeja sijoitetaan kotiin 1-3 kappaletta kodin koosta ja kerrosmäärästä riippuen. Mittaus kestää noin kaksi kuukautta. Radonpitoisuudet korkeita Suomessa Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin monissa muissa maissa. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea. H vietetään yhä enemmän aikaa. Mittaus tuo varmuuden ja on halpa henkivakuu- tus, Näppä sanoo. Radonmittaus on STUKin hyväksymä virallinen radonmittaus ja laboratoriossa analysoitu tulos kodin sisäilman radon- pitoisuudesta. Tulitikkuaskin kokoisia radonmittaus- purkkeja sijoitetaan kotiin yleensä 1-3 kappaletta kodin koosta ja kerrosmää- rästä riippuen. Mittaus kestää noin kak- si kuukautta, eikä se vaikuta normaaliin arkeen mitenkään. Mittaustuloksen saa 2-4 viikon päästä siitä, kun mittauspurkit on postitettu takaisin.Jos mittauksissa löytyy viitearvon ylitys, ongelma on korjattavissa esimer- kiksi tiivistämällä rakenteita, paran- tamalla ilmanvaihtoa tai asentamalla tehokkaita radonimureita. Jos sisäilman kanssa on ollut muuta ongelmaa, niin se voi korjautua siinä samalla, toteaa Näppä. Enimmäisarvon 300 Bq/m 3 ylittäviä taloyhtiöitä on kaikkialla Suomessa, mutta korkeimmat radonpitoisuudet ja vakavimmat radonriskialueet sijaitsevat tyypillisesti Etelä-Suomessa ja Pirkan- maan alueella. Radonmittaus on järkevä tehdä myös muualla Suomessa, etenkin jos rakennus sijaitsee harjualueella, tai hiekka- tai soramaalla. Suomessa on nimetyt radonriskialueet, mutta STUK suosittaa radonmittauksia tehtäväksi koko maassa. Mittauksia myös työpaikoilla Vuoden 2018 lopulla voimaan astunut säteilylaki edellyttää radonmittausta työpaikoille, jotka sijaitsevat korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Myös sorahar- julla sijaitsevat työpaikat ja niiden tilojen radonpitoisuus tulee mitata koko Suomessa. Mittausvelvollisuus koskee työtiloja, jotka sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa tai ovat kokonaan tai osittain maanpinnan alapuolella. Mittausvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki tilat, joissa työskennellään vähintään 20 tuntia vuodessa. Toiminnanharjoittaja on vastuussa, etteivät säteilylaissa (859/2018) esitetyt radonaltistuksen toimenpidearvot ylity. Työpaikoilla radonpitoisuuden vuosi- keskiarvon enimmäisarvo säännöllises- sä työssä on 300 Bq/m 3 . Selvitysvaatimus koskee radonriskialu- eilla työpaikkoja, julkisia tiloja, kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ja muita hoitolai- toksia, kirjastoja, seurakunnan tiloja sekä liikunta-, kerho- ja muita harrastetiloja. Aluehallintovirasto, työsuojeluhallinta sekä STUK valvovat työnantajien radon- mittaustoimintaa. ❏ 72 I TALOMESTARI A urinkopaneeleiden asen- nuksissa on ilmennyt jon- kin verran ongelmia. Niitä kartoitetaan Aurinkosäh- köjärjestelmien asennusten riskikartoitus -hankkeessa. Riippumat- toman tutkimushankkeen tarkoituksena on antaa puolueetonta tietoa kiinteistön aurinkosähköjärjestelmän laadusta ja turvallisuudesta. Mukana on neljä op- pilaitosta, kaksi Satakunnasta ja kaksi Pirkanmaalta. Aurinkosähköjärjestelmien asennus- ten riskikartoitus (AURISKI) -hankkeen tarkoituksena on kartoittaa pienen koko- luokan, pääasiassa vuonna 2022 tai sen jälkeen asennettuja, aurinkosähköjärjes- telmiä ja tarkastella niiden vaatimusten mukaisuutta, dokumentointia, asennusten laatua ja sähköturvallisuutta. Lisäksi hankkeen tarkoitus on edistää toisen asteen ja korkea-asteen sähköalan opiskelijoiden yhteistyötä ja lisätä opiske- lijoiden ymmärrystä alan eri toimijoiden vastuista ja työtehtävistä. Konkreettisin tulos hankkeesta on urakoitsijoille laadittava ohjeistus, jon- ka avulla parannetaan uusien aurinko- sähköjärjestelmien asennusten sähkö-, palo- ja käyttöturvallisuutta sekä standar- dinmukaisuutta. Hankkeen uutuusarvo on aurinkosähköjärjestelmien riskikartoi- tuksessa, järjestelmien standardienmukai- suuksien selvittämisessä ja uudenlaisessa yhteistyömallissa oppilaitosten ja eri kou- lutusasteiden opiskelijoiden välillä, sa- noo Tampereen ammattikorkeakoulun sähköisen talotekniikan lehtori Juho Ylipaino. Hän on yksi selvityshankkeen projektipäälliköistä. Tarkoitus on käydä lävitse kuutisen- kymmentä järjestelmää palanen palaselta. Suurimmat ongelmat käyttöönottotarkastuksissa ja niiden dokumentoimisessa Väärin asennettu aurinko- paneeli paloturvallisuusriski Energian kallistuminen sai monet omakotiasujat kiinnostumaan aurinkopaneeleista. Aurinkovoimalat ovatkin yleistyneet parin viime vuoden aikana. Väärin asennettu aurinkopaneeli on paloturvallisuusriski. Kuluvana vuonna tutkimuksella on selvitetty paneeleiden asennuksia. Teksti: Juhani Karvonen TALOMESTARI I 73 Väärin asennettu aurinko- paneeli paloturvallisuusriski E järjestelmiin, vaan pyrimme dokumen- toimaan vakioidun silmämääräisen tar- kastuksen mukaisesti, miten järjestelmät on asennettu ja kuinka hyvin ne vastaavat alan vaatimuksia. Heinäkuussa noin 60 kohteesta 50 oli käyty läpi. Asennusten taso on yleisesti ottaen siistiä ja hyvää. Ylipainon mukaan asentajat osaavat pe- rustyönsä. Yksittäisiä puutteita on joita- kin tullut vastaan, mutta kokonaisuutena asennustyö on laadukasta. Järjestelmien laatu vaihtelee jon- kin verran, mutta laatu on mielestämme tasoittunut ja parantunut vuoden 2021 aikaisesta tasosta. Tällöin alkanut Eu- roopan energiakriisi osaltaan aiheutti kysyntäpiikin aurinkosähkömarkkinoil- le, jolloin järjestelmien kysyntä ylitti tar- jonnan määrän. Dokumentoinnissa puutteita Juho Ylipainon mukaan puutteita on edelleen etenkin järjestelmien dokumen- toinnissa, kaapeleiden mekaanisessa suojauksessa ja invertterien asennuskäy- tänteissä. U – tuu suojaukset mekaanista rasitusta vas- taan. Ajan myötä esimerkiksi kaapelin vaippa saattaa mennä rikki, mikä syn- nyttää paloturvallisuusriskin. Kaapeli ei välttämättä vaurioidu heti uutena, mutta ajan saatossa riski rikkoutumiselle kas- vaa. Tyypillisin puute mekaanisessa suo- jauksessa on paneeliketjun kaapelien tullessa katolle esimerkiksi peltikaton harjan alta, jolloin pellin terävä reuna aiheuttaa todellisen riskin ilman mekaa- nista suojaa olevan kaapelin vaurioitu- U läpivienneistä puuttuu suojaukset mekaanista rasitusta vastaan. Ajan myötä esimerkiksi kaapelin vaippa saattaa mennä rikki, mikä synnyttää paloturvallisuusriskin. Väärin asennetut aurinkopaneelit ovat turvallisuusriski, joten urakoitsijan valinta kannattaa tehdä huolella. Kuvituskuva: Pexels Tampereen ammattikorkeakoulun sähköisen talotekniikan lehtorin Juho Ylipainon mukaan aurinkosähköjärjestelmät on asennettu yleisesti ottaen siististi ja hyvin. 74 I TALOMESTARI miselle. Myös invertterin asennusalusta tulee olla palamatonta materiaalia ja in- vertteri voi olla tästä huolimatta asennet- tu suoraan palavalle materiaalille ilman palosuojalevyä. Tätä vaativa standardi on tullut voi- maan vuoden 2023 alusta, mutta vaati- mus palamattomalle asennusalustalle on ollut invertterivalmistajien ohjeissa jo pitkään. Kuitenkin, vaikka puutteita on, ovat isot linjat hyvällä mallilla ja yleensä suojaus tulipaloa vastaan on asiallinen, Ylipaino toteaa. Ehkä suurimmat ja yleisimmät puutteet ovat ilmenneet aurinkosähköjärjestelmi- en dokumentoinnissa Aurinkosähköjärjestelmälle pitäisi aina tehdä lain velvoittama käyttöönot- totarkastus ja täyttää käyttöönottotar- kastuspöytäkirja, joka tulee luovuttaa kiinteistön haltijalle. Monissa kohteissa käyttöönottopöytäkirja on täytetty puut- teellisesti, eikä sen perusteella voida tie- tää onko kaikkia vaadittuja mittauksia ja testejä suoritettu, Ylipaino huomauttaa. Kaikki tehdyt mittaukset tulisi aina merkitä pöytäkirjaan riittävän tarkasti ja siihen tulisi merkitä mittaustulosten lisäksi riittävässä selvyydessä mitä on mitattu ja mihin mittaus on kohdistunut. T osa vaihtosähköpuolen tarkastuksista ja mittauksista on tehty oikein, mutta va- litettavasti aurinkosähköjärjestelmiin lisäksi tehtävissä tasasähköpuolen tar- kastuksissa ja mittauksissa on ainakin dokumentoinnin perusteella melko pal- jon puutteita. Tämä voi olla seurasta siitä, että järjestelmää asentavalla taholla ei vält- tämättä ole riittävän hyvää ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmän toiminnasta ja sen erityspiirteistä. Käyttöönottotar- kastusten puutteellisuus niin sanotuissa pienissä töissä ei valitettavasti ole uusi ongelma alalla, mutta suunta on mieles- täni parempaan päin. Ylipainon mukaan puutteita on myös kuluttajalle luovutettavassa muussa au- rinkosähköjärjestelmään liittyvässä vaa- ditussa dokumentaatiossa. Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän rakennetta kuvaavan johdotuskaavion puuttuminen dokumentaatiosta on hyvin yleistä. Ammattitaitoon luoettava Sähköturvallisuuslaki sanoo, että sähkö- laitteistolle on tehtävä käyttöönottotar- kastus ja siitä on laadittava pöytäkirja, joka luovutetaan kiinteistön haltijalle. Pöytäkirja tulee luovuttaa sähkölaitteis- ton haltijalle, joka on yleensä kiinteistön haltija, joka on omakotitalossa kiinteis- tön omistaja ja taloyhtiössä määräysval- taa käyttävä hallitus Sähkötöissä kuluttajan on voita- va luottaa urakoitsijan ammattitaitoon. Hankalan asiasta tekee se, että maallik- kokuluttajalla ei yleensä ole riittävää ym- märrystä sähkölaitteistonsa toiminnasta, mutta viime kädessä heillä on kuitenkin vastuu laitteiston turvallisuudesta, Juho Ylipaino huomauttaa. Ensimmäisenä sähkötöitä tilaavan henkilön kannattaakin tarkastaa, että Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus Hankeaika: 1.1.2024-31.12.2024 Mukana ovat: Satakunnan ammat- tikorkeakoulu SAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Sataedu ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Hankkeen toteuttajaryhmässä on sekä henkilökuntaa että toisen- ja korkea-asteen opiskelijoita. Hank- keen ohjausryhmään kuuluvat Ener- giateollisuus, STEK, PSR, IF, Motiva, Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry, SPEK, STUL, SESKO, Tukes, UTU Oy ja Porin kaupungin rakennusvalvonta.   Rahoitus: Hanketta rahoittavat Säh- kötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ja Palosuojelu- rahasto PSR. töitä tarjoava urakoitsija kuuluu Tur- vallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylläpitämään toiminnanharjoittajarekis- teriin. Tämän avulla voidaan varmistua, että urakoitsijalla on lain vaatima oikeus tehdä sähkötöitä. Jos asennusten laatua tai turvallisuutta on syytä epäillä, voi kuluttaja hankkia Tukesin nimeämän tarkastuspalveluita tarjoavan valtuutetun tarkastajan pai- kalle. Tämä toki maksaa, mutta tällöin kuluttaja voi varmistua aurinkosähköjär- jestelmänsä laadusta ja turvallisuudesta. Kuluttaja voi myös halutessaan tehdä ilmoituksen sähköasennuksiin tai säh- kötöihin liittyvistä ongelmista Tukesille. O- köasennusten tai muuhun työn laatuun liittyvissä asioissa kannattaa aina ensim- mäisenä olla yhteydessä työn tehneeseen sähköurakoitsijaan. Yleisesti sähköura- koitsijat ovat hyvin tunnollisia ja tule- vat korjaamaan mahdolliset virheelliset asennukset. Aurinkosähköjärjestelmä lähes aina taloudellisesti kannattava, mutta takai- sinmaksuaika on sähkön hintakehityk- sestä riippuen yleensä noin 8-15 vuoden luokkaa. Jos tarjouksen mukainen takaisin- maksuaika on esimerkiksi neljä vuotta, on syytä epäillä laskennan luotettavuutta, Ylipaino painottaa. Kannattavuuden laskeminen on melko suoraviivaista, mutta se perustuu moneen laskijan tekemään olettamaan ja arvioon. Esimerkiksi sähkön hintakehityksen ar- vioiminen järjestelmän eliniän ajalle on käytännössä mahdotonta ja laskennassa kannattaakin käyttää mieluummin alhai- sia hintatietoja. ❏ Yleisesti sähköurakoitsijat ovat hyvin tunnollisia ja tulevat korjaamaan mahdolliset virheelliset asennukset. TALOMESTARI I 75 S uuri osa suomalaisista kär- sii turhaan huonolaatuisesta sisäilmasta, koska jättää ko- neellisen ilmanvaihdon suo- dattimet vaihtamatta. Tulos käy ilmi K-Raudan Näin Suomi remontoi -kyselystä*, joka toteutettiin helmi-maa- liskuussa 2024.Koneellisen ilmanvaihdon suodatti- met tulisi tarkistaa ja vaihtaa noin kaksi kertaa vuodessa. Hyviä ajankohtia ovat alkusyksy siitepölykauden jälkeen sekä alkukevät ennen siitepölykauden alkua”, sanoo K-Raudan ja Onnisen ilmanvaih- totuotteista vastaava kategoriajohtaja Markku Vauhkala. Omakotitalojen kohdalla koneellisen ilmanvaihdon huolto ja suodattimien vaihto on aina kiinteistön omistajan vas- tuulla. Tiedetään, että pitäisi, mutta… Kyselyyn vastanneista omakotitaloasujis- ta 77 prosenttia kertoo, että koneellisen ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen kuuluisi heidän kotinsa säännöllisiin huoltotöihin. Omakotiasujista, joiden kotien huoltotöihin työ kuuluisi, suuri osa (43 %) ei kuitenkaan ole vaihtanut tai vaihdattanut suodattimia viimeksi ku- luneen vuoden aikana. Taloyhtiöissä asukkaan vastuulle kuu- luvat tyypillisesti talon sisäpuolisten tulo- ja poistoilmaventtiilien puhdistus, kun taas ilmanvaihtokoneen kunnossapi- to, huolto ja korjaus kuuluvat taloyhtiölle. Myös ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto kuuluu taloyhtiölle, ellei asiasta ole sovittu toisin. Kaikista kyselyyn vastanneista suo- malaisista 67 prosenttia tunnistaa, että koneellisen ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen kuuluisi heidän kotinsa säännöllisiin huoltotöihin. Kaikista vas- taajista tämän kodin huoltotyön kertoo viimeisen vuoden aikana tehneensä itse tai teettäneensä 35 prosenttia vastaajista. Kaikista vastaajista 15 prosenttia ker- Ilmanvaihtokoneen likaiset suodattimet aiheuttavat huonolaatuista sisäilmaa. Siitepölyn lisäksi suodattimet keräävät itseensä muun muassa katupölyä. Ilmanvaihdon suodattimien vaihto jää usein tekemättä Ilmanvaihtokoneen suodattimet olisi hyvä tarkistaa ja vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vaihdon lykkääminen tai laiminlyöminen voi kostautua mm. huoneilman tunkkaisuutena, asukkaiden väsymyksenä ja turhana energiankulutuksena. too, ettei ole varma kuuluuko koneellisen ilmanvaihdon suodattimien vaihto heidän kotinsa huoltotöihin. Kerrostalossa asu- vista vastaajista epävarmoja on 21 pro- senttia, rivitalossa asuvista 13 prosenttia ja omakotitalossa asuvista 9 prosenttia.Asiasta epävarmojen kannattaa eh- dottomasti tarkistaa vastuunjako oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestyksestä, Vauh- kala kehottaa. Kalenterimerkintä auttaa Jos koneellisen ilmanvaihdon suodatti- mien vaihto unohtuu, kostautuu se huo- neilman tunkkaisuutena, kun ilma ei vaihdu kunnolla. Raittiin ilman puute taas voi näkyä asukkaissa monin tavoin, esi- merkiksi väsymyksenä. Sama pätee myös painovoimaiseen ilmanvaihtoon, jossa on hyvä säännöllisesti tarkistaa ja vaihtaa korvausilmaventtiilien suodattimet.Siitepölyn lisäksi suodattimet kerää- vät itseensä mm. katupölyä. Vilkkaasti liikennöidyn kadun vieressä asuvan kan- nattaa siis tarkistaa suodattimen kunto vielä useammin. Jos suodattimia ei vaih- da, pöly alkaa kerrostua ja voi toimia kasvualustana erilaisille bakteereille ja homeelle, joiden läpi ilma sitten kulkee asuntoon. Tukkeutunut suodatin kuormit- taa myös ilmanvaihtokonetta, Vauhkala muistuttaa. Niille ihmisille, joille suodattimien vaihto on vaikea muistaa, Vauhkala suosittelee yksinkertaisesti työn merkit- semistä kalenteriin. Tehty työ palkitsee mm. hyvällä sisäilmalla, energiansääs- töllä sekä paloturvallisuudella.Fiksu irrottaa ja puhdistaa samassa yhteydessä myös liesituulettimen suodat- timet. Tämäkin työ tulisi nimittäin suorit- taa muutaman kerran vuodessa kaikissa kotitalouksissa, joissa liesituuletin on. ❏ Lähde: Kyselytutkimus K-Kylä- asiakasyhteisössä helmi–maaliskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 1044, iältään 25+-vuotiasta ihmistä. Aineisto on painotettu vastaamaan väestöä iän ja sukupuolen mukaan. 76 I TALOMESTARI Harmoniaa kotiin viherkasveilla Syksyn vinkit huonekasveilla sisustamiseen TALOMESTARI I 77 P lantagenin Kasvitrendit 2024 -raportin mukaan 64 prosent- tia suomalaisista pitää kasveja tärkeänä yksityiskohtana sisus- tuksessa. Kasvit ovat paitsi si- sustuselementti, myös tunnelmanluoja. Jopa 75 prosenttia suomalaisista ovat sitä mieltä, että huonekasvit edesauttavat rau- han ja harmonian tunnetta kotona. Lue vinkit viherkasveilla sisustamiseen ja luo kotiin seesteisen vehreä keidas! Harmoniaa kotiin viherkasveilla Yhdistämällä lattialla, pöydällä tai amppelissa olevia kasveja luodaan kerroksellisuutta ja saadaan pienempäänkin tilaan näyttävyyttä. Tämän syksyn uutuusruukuissa nähdään maanläheisiä värejä. Värikkäillä kasveilla saadaan iloa ja eloa sisustukseen. Kasvit täydentävät kodin sisustusta ja tekevät siitä elävämmän. Suomalaiset pitävät viherkasveja tärkeänä yksityiskohtana sisustuksessa, ja kasvien koetaan lisäävän rauhallisuuden tunnetta kotona. Eri kokoisilla ja -mallisilla kasveilla sekä ruukuilla luodaan tiloihin keidasmaisen harmonista tunnelmaa. 1. Ryhmittele kasveja Kasvien ryhmittely viimeistelee sisustuk- sesta huolitellun kokonaisuuden. Yhdis- tämällä lattialla, pöydällä tai amppelissa olevia kasveja luodaan kerroksellisuutta ja saadaan pienempäänkin tilaan näyttä- vyyttä. Huoneeseen voi huijata lisää kor- keutta sijoittamalla ylähyllyille riippuvia kasveja, kuten kultaköynnöksen tai mu- ratin. 2. Sisusta ruukuilla Ruukuissa voi hyödyntää erilaisia mate- riaaleja, värejä ja kokoja, jolloin tilaan saadaan hienoja asetelmia ja runsautta. Tämän syksyn uutuusruukuissa nähdään maanläheisiä värejä, kuten tummanvih- reää, ruostetta, vaaleanbeigeä ja ruskeaa. Materiaalit vaihtelevat ajattomasta keraa- misesta pinnasta punottuihin koriruukkui- hin. Sijoittamalla suuret ja raskaat ruukut lattialle ja keveämmät pöydille tai amp- peleihin muodostuu ilmava lopputulos. 3. Käytä viherkasveja tilanjakajina Kasvit toimivat myös kauniina tilanjaka- jana lattialla tai esimerkiksi matalan pen- kin päällä. Tilanjakajiksi sopivat suuret palmukasvit kuten kulta- ja kentiapal- mu tai isokokoiset maijat. Ikkunalaudal- la kasvit toimivat vehreänä näkösuojana verhojen sijasta. Sijoittaessa kasveja ik- kunalaudalle kannattaa tarkistaa, että kas- vit eivät ole herkkiä vetoisalle paikalle tai suoralle auringonvalolle. ❏ 78 I TALOMESTARI Emman Collection Kakkonen uudistuu: Lasin ja keramiikan rinnalle ryijyjä Espoon modernin taiteen museon Suomalaista keramiikka- ja lasitaidetta esittelevä kokoelmanäyttely saa uuden, pehmeän ulottuvuuden kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kokoelman ryijyistä. Collection Kakkonen -näyttelyyn ripustetaan kokonaisuus ryijyjä marraskuussa 2024. Kuva: Ari Karttunen / EMMAEspoon modernin taiteen museo E spoon modernin taiteen muse- on EMMAN historian suurin hanke, Collection Kakkonen -näyttely, täyttää marraskuussa kaksi vuotta. Uudet esillepanot juhlistavat suuren suosion saavuttaneen Collection Kakkonen -näyttelyn taivalta. Näyttelyn päivitykset toteutetaan vaiheit- tain syyskuusta 2024 lähtien, ja kokonai- suus valmistuu marraskuun viimeisellä viikolla. Teosvaihtojen aikana työsken- telyalueet aidataan turvallisuussyistä, mutta pääosa näyttelytilasta pysyy nor- maaliin tapaan avoinna yleisölle. Collection Kakkosen uusi Ryijygalleria vahvistaa EMMAn muotoilutarjontaa tai- de- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävin tekstiilein. Keramiikan ja lasin rinnalle ripustetut ryijyt muistuttavat näiden tai- teenlajien yhteen kietoutuneesta historias- ta. Kyösti Kakkosen keräilyn kohteena on ollut erityisesti keskeisten ja tunnettujen suomalaisten ryijysuunnittelijoiden teok- set. Kokoelmasta tulee esille noin 15 ryijyä 1940–1970-luvuilta eri taiteilijoilta, kuten Uhra-Beata Simberg-Ehrströmiltä. Muotoilun opettajat esittelee kuusi taiteilijaa, joilla on ollut merkittävä roo- li sekä opettajina että taiteilijoina suo- malaisen omintakeisen ja ensiluokkaisen muotoiluosaamisen kehityksessä. Arttu Brummerin, Elsa Eleniuksen, Alfred William Finchin, Kaj Franckin, Kyl- likki Salmenhaaran ja Timo Sarpane- van vaikutusta valottava osio syventää entisestään Collection Kakkosen lasi- ja keramiikkatarjontaa. Uusien kokonaisuuksien lisäksi näyt- telyn muita esillepanoja päivitetään teosvaihdoilla ja viimeisimmillä tai- dehankinnoilla, kuten taiteilija Santtu Mustosen lasia ja videota yhdistävällä Loose Order of Events (2023) -teoksella. EMMA on taidemuseo, jonka erityi- syys on kuvataiteen, muotoilun ja arkki- tehtuurin vuoropuhelussa. Marraskuussa 2022 avautunut Collection Kakkonen ja sille rakennettu näyttelytila perus- tuu kauppaneuvos ja keräilijä Kyösti Kakkosen yli 10 000 teosta kattavasta kokoelmasta saatuun pitkäaikaiseen teos- lainaan. EMMAn amanuenssi Aura Vil – kunan kuratoimassa näyttelyssä on esillä kattava osa karttuvasta, yli 1 400 teosta sisältävästä EMMAan pitkäaikaisesti lai- natusta kokonaisuudesta. Loppuvuodesta avautuva ripustus on näyttelyn ensimmäi- nen päivitys sen avautumisen jälkeen. ❏ TALOMESTARI I 79 KODINKONEET Päivittäin käytetyt kodin pienkoneet TOP 5 1. Mikroaaltouuni  2. Kahvinkeitin 3. Vedenkeitin  4. Leivänpaahdin 5. Airfryer  Useimmiten kaapin perällä pölyttyvät kodin pienkoneet TOP 5 1. Vohvelirauta  2. Voileipägrilli / Soda stream blender (jaettu 2. sija) 3. Yleiskone / Mehulinko (jaettu 3. sija) 4. Vatkain 5. Leivänpaahdin Me suomalaiset olemme suodatinkahvi- kansaa. Suomalaiset ovat maailman kovimpia kahvinjuojia. Vuonna 2020 kulutus oli 9,3 kiloa/henkilö/ vuosi eli noin 20 puolen kilon kahvipaketillista per henkilö vuodessa. Kolme neljästä käyttää kahvinkeitintä päivittäin Kurkistipa liki mihin tahansa suomalaiskodin keittiöön, sieltä löytyy mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. R uoanvalmistukseen ja säilön- tään tarvittavia tarvikkeita val- mistava suomalainen Fredman selvitti, mitä kodin pienkonei- ta omistetaan, mitä käytetään eniten ja mitkä pölyttyvät kaapin perällä. Liki kaikilta vastaajista löytyy mikroaal- touuni ja kahvinkeitin. Mikro on 96 pro- sentilla ja kahvinkeitin 90 prosentilla. Ne ovat myös useimmiten käytössä. Fredmanin elokuussa 2024 teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1000 suo- malaista. Kahvinkeitin ei pääse pöydäl- lä pölyttymään. Suodatinkahvia keittää joka päivä 73 prosenttia suomalaisis- ta. Kahvikoneella juoman valmistaa 12 prosenttia vastaajista. Kahvimyllyn käyt- tö  on jo liki harvinaisuus. Sitä pyörittää päivittäin kolme prosenttia vastaajista. Kahvikoneen omistaa vajaa neljännes suomalaisista ja kahvimylly löytyy vain 16 prosentilta vastaajista. Me suomalaiset olemme suodatin- kahvikansaa, eikä siihen ole muutos- ta näköpiirissä. Uskon, että valtaosalla nuorista, jotka näin syksyn kynnyksel- lä muuttuvat ensimmäiseen omaan ko- tiin, kahvinkeitin on niitä ensimmäisiä hankintoja, ainoana Suomessa suodatin- pusseja valmistavan Fredmanin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sara Hokkanen avaa kyselyn tuloksia. Vedenkeittimen omistaa 83 prosenttia, mutta kolmannes käyttää sitä vain pari kertaa vuodessa. Liki puolet vastaajista (46 %) omistaa vohveliraudan, mutta sen kohtalona on jäädä useimmin kaapin perälle pölytty- mään. Näin tapahtuu 15 prosentille vas- taajista. Kolmannes käyttää rautaa muuta- man kerran vuodessa. Muita harvoin käy- tettyjä laitteita ovat tutkimuksen mukaan myös voileipägrilli, yleiskone ja hieman yllättäen myös vatkain ja blender, Hok- kanen kertoo. ❏ Vähiten omistetut kodin pienkoneet TOP 5 1. Popcornkone 2. Jäätelökone 3. Leipäkone / Munankeitin (jaettu 3. sija) 4. Kahvimylly 5. Mehulinko/mehupuristin 80 I TALOMESTARI V altaosa suomalaisista (63 %) tuntee huonoa omatuntoa ko- din huoltotöiden lykkäämises- tä. Tämä selviää K-Raudan Näin Suomi remontoi -kyse- lyn tuloksista. Kysyttäessä ”minkä kodin huoltotyön lykkääminen tai lykkääntyminen aiheut- taa sinulle huonoa omatuntoa”, nousevat useimmiten esiin ikkunanpesu (40 % vas- taajista) sekä lattiakaivojen ja hajulukko- jen puhdistaminen (31 %). Juuri nämä kaksi työtä vastaajat ovat useimmiten myös tehneet tai teettäneet Huono omatunto kodin huoltajan seuralainen Suuri osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa, joten remontoinnilla ja kodin hyvällä hoidolla pidetään huolta myös omaisuuden arvosta. Ikkunanpesun sekä lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistuksen lykkääntyminen aiheuttavat suomalaisille eniten huonoa omatuntoa. omassa kodissaan viimeisen vuoden ai- kana. Ikkunanpesun on tehnyt tai teettä- nyt 76 % ja lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistuksen 72 % vastaajista. K-Raudan ja Onnisen LVIKE (lämpö, vesi, ilma, kylmä ja energia) tuotelinja- johtaja Jani Kakko haluaa kannustaa suomalaisia asumaan paremmin ja tart- tumaan rohkeasti kodin erilaisiin huol- totöihinmyös niihin mahdollisesti epämiellyttäviin. Kyse ei ole pikkuasias- ta. Suuri osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa, joten remontoin- nilla ja kodin hyvällä hoidolla pidetään huolta myös omaisuuden arvosta. Pitämällä huolta kiinteistöstäsi pi- dät huolen siitä, ettei asunnon arvo las- ke, ja että asunto laitteistoineen toimii niin kuin sen pitää. Monilla kodin huol- totöillä on suora yhteys rakennusten, mutta myös ihmisten kuntoon ja tervey- teen. Erinomainen esimerkki tästä ovat ilmanvaihtosuodattimet, jotka pitäisi muistaa tarkistaa ja vaihtaa noin kaksi kertaa vuodessa. Jos työn unohtaa tehdä, voi se pitkällä aikavälillä vahingoittaa il- manvaihtokonetta sekä näkyä asunnossa tunkkaisuutena ja asukkaiden väsymyk- senä. Monet koneet myös vievät vähem- män energiaa, kun niitä muistaa huoltaa. Into ja motivaatio hukassa Osalle vastaajista huonoa omatuntoa ai- heuttavat myös mm. seuraavien kodin huoltotöiden lykkääntyminen: tulisijan nuohous (15 % vastaajista), ilmalämpö- pumpun tarkistus ja mahdollinen huolto (11 %), koneellisen ilmanvaihdon suo- dattimien vaihtaminen (11 %), kiukaan kivien vaihtaminen (10 %), lämmitysjär- jestelmän tarkistus ja mahdollinen huolto (9 %) sekä ilmastointikanavien nuohous (11 %). TALOMESTARI I 81 Näistä töistä esimerkiksi vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tu- lisijan nuohous tulisi pelastuslain mukaan suorittaa vähintään kerran vuodessa ja mökilläkin vähintään kolmen vuoden välein. Työ tulee teettää ammattilaisella, joka tarkistaa samalla tulisijan kunnon, jotta se on turvallinen käyttää. Tulisijan nuohous on erinomainen esimerkki kodin huoltotyöstä, joka on suorassa yhteydessä kodin turvallisuu- teen, Kakko toteaa. Vastaajista 37 % vastaa, ettei tunne huonoa omatuntoa huoltotöiden lykkään- tymisestä. Täsmälleen sama prosentti- määrä vastaajista kertoo kokevansa innon tai motivaation puutteen estävän heitä to- teuttamasta kodin huoltotöitä. Seuraavaksi eniten (29 % vastaajista) kertoo taloudellisten syiden estävän hei- tä toteuttamasta kodin huoltotöitä. Osaa- misen puutteen ilmoittaa syyksi 26 % ja ajanpuutteen 22 % vastaajista. Vastaajis- ta 18 % ilmoittaa, että tarvitsisi jonkun avukseen huoltotöihin ja 14 % kertoo, et- tei omista tarpeellisia välineitä huoltotöi- den tekemiseen. Alle 45-vuotiailla vastaajilla korostuvat lähes kaikki edellä mainitut asiat esteinä toteuttaa kodin huoltotöitä. Miehet ker- tovat hieman naisia useammin, etteivät he tunne huono omatuntoa kodin huol- totöiden lykkääntymisestä (miehet 43 % / naiset 31 %). Huoltotyöt kalenteriin Kakolla on vinkki kaikille omaa osaamis- taan epäileville kodin huoltajille: tutustu aina laitevalmistajan käyttöohjeisiin, on kyse sitten mistä tahansa välineestä tai laitteesta. Kirjallisista ohjeista löydät takuu- varmasti seikkaperäiset ohjeet siitä, kuin- ka usein sinun tai ammattilaisen pitäisi tehdä ja mitä. Myös verkko on täynnä ohjeita erilaisten huoltotöiden suoritta- miseen. Ota myös selvää hinnoista: mo- net varaosat maksavat käytännössä vain joitakin kymppejä. Ammattilaisen apuun palkkaaminenkin käy pitkässä juoksus- sa todennäköisesti edullisemmaksi kuin kodinhuoltotöiden laiminlyönti. Niille, joilta kodin huoltotyöt tuppaa- vat unohtumaan, Kakko antaa ohjeeksi kalenteroinnin. Merkitse omaa kotiasi koskevat huoltotyöt kalenteriin. Omasta kalente- ristani löytyy esimerkiksi koneellisen il- manvaihdon suodattimien puhdistus. Olen merkinnyt sen tehtäväksi sekä keväällä että syksyllä. Koneen sisälle kurkkaan noin kol- men kuukauden välein, jotta kaikki on sil- mämääräisesti kunnossa. Olen merkinnyt kalenteriin myös pesukoneiden suodatti- minen puhdistuksen. Lattiakaivot vilkai- sen aina lattian pesun yhteydessä”, Kakko antaa esimerkkejä. ”Kun huoltotyöt ovat kalenterissa, ne eivät enää stressaa mieltä ja tulevat tehtyä säännöllisesti.” ❏ V uonna 2023 Tukesin valvo- milla toimialoilla toimi- vat hyväksytyt laitokset, valtuutetut laitokset ja valtuutetut tarkastajat te- kivät noin 110 000 tarkastusta. Tar- kastuskohteita olivat muun muassa hissit ja nosto-ovet, sähkölaitteistot, palonilmaisu- ja sammutuslaitteis- tot, painelaitteet ja mittauslaitteet sekä nestekaasulaitokset. Tarkas- tuslaitosten havaintojen perusteella turvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden ja järjestelmien huolto- ja kunnossapito-ohjelmia ei aina nou- dateta. Tarkastuslaitosten tekemien tarkastushavaintojen perusteel- la huollolle varattu aika ja huolto- sopimuksen sisältö eivät aina kata laitteiston huolto- ja kunnossapi- to-ohjelmassa vaadittuja toimen- piteitä. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että vasta huolletuista lait- teistoista löytyy määräaikaistar- kastuksissa puutteita, jotka olisi pitänyt tulla havaituksi ja korjatuk- si normaalin huollon ja testauksen puitteissa. Yhtenä osatekijänä on nähty huol- totoiminnan jatkuva kilpailutus, joka aiheuttaa sen, että huollosta ja kunnossapidosta joudutaan tinki- mään, eikä näihin varata riittävästi aikaa tai resursseja. Tukes korostaa laitteistojen omistajien ja haltijoiden vastuuta laitteiden turvallisuudes- ta ja käyttökuntoisuudesta, vaikka huolto- ja kunnossapito sekä toimin- nan ylläpito olisi ulkoistettu. Tarkastuslaitosten tekemien tar- kastusten perusteella vakavien ja välittömän vaaran vikojen määrä ei ole kasvanut. Useimmilla Tukesin valvomilla toimialoilla kyseisten vikojen taso on pysynyt matalalla, mutta esi- merkiksi hissien osalta määrät ovat edelleen korkealla tasolla. Lisäksi vakavia ja pieniä puuttei- ta on kirjattu paljon mm. hissien ja pelastustoimen laitteiden tarkastuk- sissa. Useimmiten näiden havainto- jen taustalla on puutteita huollossa, kunnossapidossa sekä asennuksis- sa, ja ne voivat vaarantaa laitteiden ja järjestelmien turvallisen käytön sekä aiheuttaa riskin ympäristöl- leen. Lakisääteisiä tarkastuksia teke- vät Tukesin hyväksymät laitokset, valtuutetut laitokset sekä valtuute- tut tarkastajat, jotka ovat velvollisia raportoimaan Tukesille vuosittain tehdyistä tarkastuksista ja tarkas- tushavainnoista.  ❏ Turvallisuuden kannalta tärkeitä huolto- ja kunnossapito-ohjelmia ei aina noudateta 82 I TALOMESTARI Tulisija on kodin ainoa sähköstä riippumaton lämmönlähde sähkön saannin keskeytyessä poikkeustilanteissa esimerkiksi sään takia. Toimiva tulisija kotien tärkeä huoltovarmuustekijä TALOMESTARI I 83 P uulla lämmittäminen on myös taloudellisesti järkevä päätös etenkin talviaikaan, kun säh- kön hintataso heittelee ja on korkealla. Meillä Suomessa myös sijaintimme pohjoisella pallonpuo- liskolla sanelee sen tosiasian, että talvet ovat pitkiä ja kylmiä. Suomalaisten ko- deista löytyy yhteensä yli kaksi miljoonaa tulisijaa, joten nämä laitteet ovat erittäin merkittävä osa suomalaisten kotien huol- tovarmuutta. Yhteenlaskettuna tulisijoilla tuotettu energiamäärä on peräti 15 Twh. Yhteiskunnan toimintojen sähköis- tyessä ja digitalisoituessa, kotien huolto- varmuuden turvaamisessa on tulisijalla suuri merkitys. Päälämmitysmuodot jou- tuvat tukeutumaan pääsääntöisesti säh- köisiin ratkaisuihin tavalla tai toisella. Toimiva ja kattava tulisijaverkosto on merkittävä huoltovarmuutta lisäävä tekijä, painottaa Tulisija- ja savupiippu- yhdistys TSY ry:n toiminnanjohtaja Han – nu Murtokare. Kovilla pakkasilla tulisijat tasaa- vat sähkön kulutuspiikkejä ja parantavat omalta osaltaan myös sähköverkon toi- mivuutta ja kestävyyttä kuormituksen aiheuttamia jakeluhäiriöitä vastaan. Tu- lisija on myös hyvä kumppani erilaisissa hybridilämmitysratkaisuissa.