Talomestari 2024 Naytelehti 1 (Part 5 of 6)

Monesti tulisijojen uusintaa mietitään juuri näin kesän kynnyksellä, kun vii- lenevään syksyyn olisi hyvä varautua ennakkoon. Suomalaisten lisääntynyt puun käyttö lämmityslähteenä kodeissa näkyy myös tilastoista. Luonnonvarakes- kus (Luke) selvitti halko- ja klapimyyntiä vuosina 2021 ja 2022. Polttopuukaup- piaille suunnattu kysely osoitti myyn- nin kasvaneen näiden vuosien välillä 26 prosenttia. Pääosa myydyistä polttopuista oli klapeja eli suoraan kotien lämmitys- käyttöön sopivia. Tulisijan tulen avulla tuotat omavaraisesti kotiisi niin lämmi- tysenergiaa lämmittämiseen kuin myös ruoanlaittoon. Nykyaikaiset tulisijat ovat polttotek- niikaltaan pitkälle kehittyneitä ja niitä ohjaavat myös päästörajat ekosuunnitte- ludirektiivin myötä. Vuoden 2022 alussa tulisijoille voimaan asettunut direktiivi määrittää tulisijoille tarkat päästörajat. Tämän asetuksen kautta pyritään var- mistamaan se, että markkinoilla olevat tulisijat ovat energiatehokkaita ja vähen- tävät entisestään ympäristövaikutuksia. Energiatehokkuuteen ja päästöjen vähen- tämiseen vaikuttavat kuivan ja puhtaan polttoaineen lisäksi myös laitteiston sään- nöllinen huolto ja nuohous sekä oikeaop- pinen tulisijan käyttö. Uusiminen vaatii suunnittelua Tulisijan uusiminen on prosessi, joka kannattaa suunnitella hyvin ennakkoon, jotta lopputulos on onnistunut ja itselle tarpeeseen parhaiten sopiva.Ammattilaisia kannattaa ottaa mu- kaan heti suunnitteluvaiheessa, kertoo Murtokare. Huomiota on kiinnitettävä jo suunnitte- luvaiheessa palamisilman tuontiin ja tu- lisijan sijoitteluun kiinteistössä. Selvitä aina ensin kunnastasi, että minkälaisia lupia ja dokumentteja tulisijan rakennus- hanke tarvitsee. Rakennushankkeessa on olennaisinta, että siihen hankitaan tarvit- tavat riittävän asiantuntevat suunnittelijat ja rakennuslupa haetaan kunnan raken- nusvalvonnan ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva ra- kennuslaki tuo poikkeuksen koskien ra- kentamislupakäytäntöjä. Pinta-alaltaan alle 30 neliön pihasaunan tai muun tu- lisijallisen piharakennuksen pois lukien liedellä varustetut rakennukset, saa ra- kentaa ilman rakentamislupaa.Rakentamisessa tulee kuitenkin aina huomioida rakentamista ohjaavat säädök- set. Tulisijaan ja hormiin liittyvien sää- dösten lisäksi, tulee kiinnittää huomiota itse rakennuksen sijoitteluun tontille palo- turvallisuusasiat huomioiden, muistuttaa Murtokare. ❏ Tulisija on ainoana sähköstä riippumattomana lämmityslähteenä kotien lämmöntakaaja silloin, kun esimerkiksi sähkön saanti keskeytyy poikkeustilanteissa esimerkiksi sään takia. Säiden ääri-ilmiöin lisääntyessä myrskyvauriot voivat aiheuttaa pitkiäkin sähköttömiä jaksoja. 84 I TALOMESTARI Vielä 10 vuotta sitten sähkökatkot olivat pidempiä Maakaapelointi vähensi sähkökatkoja Kun sähköverkkoon tulee vika, se näkyy ihmisille välkkyvinä valoina tai sähkökatkona. Maakaapelointien ja sähköverkon kaukokäytettävyyden ansiosta viat eivät ole yhtä laajoja kuin ennen. TALOMESTARI I 85 S ähköverkkoyhtiö Carunan käyttökeskuksessa operaattorit valvovat sähköverkkoa vuoro- kauden ympäri. Keskuksessa on kymmeniä näyttöjä, jotka näyttävät sähköverkon tilannekuvaa, vi- deokuvaa sähköasemilta ja Ilmatieteen laitoksen sääennusteita. Kaikki, mitä Carunan sähköverkossa tapahtuu, kul- kee käyttökeskuksen kautta.  Carunan operaattori Velimatti Hahl kertoo, että suurin osa operaattorin työs- tä on kytkentöjen johtamista ja vikojen selvittämistä. Tärkeintä on varmistaa sähköverkon turvallisuus kaikkina vuo- rokauden aikoina.  Me esimerkiksi varmistamme, että sähköverkko on vikaantuneesta osas- ta sähkötön ja turvallinen työskennellä, ennen kuin annamme asentajille luvan aloittaa vian korjaamisen, Hahl kertoo.  Jos jännitteiseen ilmajohtoon osuu myrskyllä esimerkiksi oksa ja virta pää- see väärään paikkaan, katkeaa sähköver- kon osasta sähköt automaattisesti. Hetken päästä järjestelmä yrittää palauttaa säh- köt. Jos vika ei ole poistunut, operaattori ottaa ohjat ja pyrkii palauttamaan sähköt etäohjauksella niin suurelle osalle asiak- kaita kuin mahdollista. Tämän jälkeen asentajat hälytetään maastoon paikanta- maan ja korjaamaan vika.  Carunalla jokainen operaattori hoitaa vuodessa keskimäärin yli sata keskijän- niteverkon vikaa. Tyypillisesti vikoja aiheuttavat luonnonilmiöt kuten myrs- kytuuli. Talvisin tykkylumi saa puut tai- pumaan lumen painosta ilmajohdoille, ja kesällä ukkoset voivat aiheuttaa vaurioita sähköverkkoon.   Lisäksi keskijänniteverkossa suorite- taan vuosittain noin 4 000 suunniteltua työtä. Ne ovat esimerkiksi kunnostustöi- tä, jotka tiedetään etukäteen. Asiakkaille lähetetään tekstiviesti, jos työt aiheuttavat sähkökatkon.   Puita linjoilla Vielä kymmenen vuotta sitten suurin osa vioista johtui kaatuneista puista linjoilla, ja asiakkaiden kokemat sähkökatkot oli- vat kestoltaan pidempiä. Nykyään Caru- nan sähköverkko on suurimmaksi osaksi maakaapeloitu, joten myös vikoja on vä- hemmän.  Kun Ilmatieteen laitos ennustaa myrs- kyä, Carunan suurhäiriöjohtoryhmä tekee päätöksen varautumisesta. Se tarkoittaa operaattoreiden määrän lisäämistä käyt- tökeskuksessa ja asentajien määrän lisää- mistä maastossa.  E – distuvat kriittisiin asiakkaisiin tai vai- kuttavat suurempaan asiakasmäärään. Näemme järjestelmistämme heti, jos vian alueella on kriittisiä kohteita, kuten sai- raaloita, ja ne priorisoidaan. Joskus töiden korjaamista vaikeuttavat olosuhteet. Kovalla tuulella ei raivata pui- ta sähkölinjoilta eikä ukkosella kiivetä sähköpylvääseen. Myrskytilanteessa yh- dellä operaattorilla voi olla samanaikai- sesti hoidettavana toistakymmentä vikaa ja johdettavanaan vähintään yhtä monta työryhmää.   Tapaninpäivän myrsky Velimatti Hahl on ollut työssä Carunalla 14 vuotta, joista käyttökeskuksessa koh- ta kymmenen. Käyttökeskus on eristetty paikka, jonne menemiseenkin ovat omat sääntönsä. Työ on vuorotyötä, ja etätöi- tä ei tehdä. Myrskytilanteessa tarvitaan paineensietokykyä.   Tapaninpäivän myrsky vuodelta 2011 on jäänyt Hahlin mieleen.   Verkko oli paljon huonommassa kunnossa kuin nykyään, ja korjauksissa kesti kauan. Vikoja oli paljon, kun puita kaatui linjoille taukoamatta. Silloin opin, miten tärkeää on asiakkaiden inhimilli- nen kohtaaminen. Hätä oli suuri, mutta kun asiat selitettiin, moni ymmärsi. Ny- kyään sähkökatkojen asiakasviestintä on kehittynyt hurjasti. Lähetämme vuosit- tain pari miljoonaa tekstiviestiä asiak- kaille, Hahl sanoo.  Pelastuslaitoksen kanssa tehdään yh- teistyötä. Jos esimerkiksi liikenneonnet- tomuudessa on osallisena sähköpylväitä kanssa, pelastuslaitos aloittaa työnsä vas- ta, kun sähköasentaja on varmistunut paikan jännitteettömyydestä ja hätätyö- maadoittanut kohteen.   Yllätyksiin pitää aina varautua. Hahl kertoo tapauksesta, jossa kissa oli kii- vennyt sähköpylvääseen eikä päässyt itse alas. Käyttökeskus katkaisi sähköt, ja asentaja haki kissan alas pylväästä.  L – nä tässä työssä, ja mitä tahansa voi ta- pahtua milloin tahansa. Siksi valvomme sähköverkkoa vuorokauden ympäri, Hahl sanoo. ❏ Operaattori Velimatti Hahl hoitaa vuodessa satakunta keskijänniteverkon vikaa. Se on selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vielä 10 vuotta sitten sähkökatkot olivat pidempiä Näemme järjestelmistämme heti, jos vian alueella on kriittisiä kohteita, kuten sairaaloita, ja ne priorisoidaan. 86 I TALOMESTARI Omakotiliiton vertailussa käy ilmi, että sähkön siirtoyhtiöiden hinnoittelussa on lähes kymmenkertaisia eroja. Siirron perusmaksu on edullisimmillaan 4,70 euroa ja kalleimmillaan 40,66 euroa kuukaudessa. Siirtomaksussa lähes kymmenkertaisia eroja O makotiliiton tuoreen selvityk- sen mukaan sähkön jakelu- verkkoyhtiöstä lähes puolet eli 38 yhtiötä on nostanut yleis- siirron hintaa viime vuodesta. Kaksi yhtiötä on laskenut ja 37 jakelu- verkkoyhtiötä on pitänyt hinnan ennal- laan viime vuoteen verrattuna.  Tilastossa seurataan yleissiirron pe- rusmaksun, kilowattituntihinnan ja te- homaksun muutosta. Selvityksen on tehnyt Omakotiliitolle KTI Kiinteistötie- to. Omakotiliitto on tehnyt pitkäjänteises- ti edunvalvontaa sähkön siirtomaksujen kustannusten hillitsemiseksi. Vain kaksi yhtiötä alentanut hintojaan Kalleimmat siirron perusmaksut ovat seu- raavilla yhtiöillä: Järvi-Suomen Energia (40,66 €/kk) Kajave (39,50 €/kk), Kuore- veden Sähkö Oy (39,48 €/kk), Parikkalan Valo (36,00 €/kk), Okun Energia (35,58 €/kk), PKS Sähkönsiirto (35,14 €/kk) ja Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk). Halvimmat siirron perusmak- sut ovat Keravan Energialla (4,70 €/ kk), Tampereen Energia Sähköver- kolla (4,77 €/kk), Haukipuhtaan Säh- köosuuskunnalla (4,81 €/kk), Vantaan Energia Sähköverkolla (5,00 €/kk), Helen Sähköverkolla (5,51 €/kk) sekä Raahen Energialla (5,51 €/kk). Perusmaksua laskivat viime vuodesta kaksi yhtiötä, Imatran Seudun Sähkön- siirto (muutos -3,35 €/kk) ja Kuopion Sähköverkko (muutos -0,50 €/kk). Kallein sähkönsiirron energiamaksu eli kilowattituntihinta, 6,75 senttiä, on Enontekiön Sähköllä. Edullisin hinta 1,69 senttiä, löytyy Rovakairalta.  Kuluttajalle sähkön siirrosta muodostu- vaan kokonaishintaan vaikuttavat eniten asumismuoto ja kulutustottumus. Nämä määrittelevät kotitalouskoh- taisesti, kumpi muodostaa suuremman osan sähkölaskusta, siirron perusmaksu vai sähkön energiamaksu eli kilowatti- tuntihinta. Valvontamalli syynissä Omakotiliiton huolena on ollut viime vuosina valvontamallin mahdollistamat ylimääräiset ja perusteettomat kustan- nukset kuluttajille. Sähkön jakeluverk- kotoiminta on luonnollisen monopolin liiketoimintaa, jota Suomessa valvoo riippumattomana viranomaisena Ener- giavirasto. Suomessa on 77 jakeluverk- koyhtiötä. Energiavirasto vahvisti vuoden 2023 lopussa uuden valvontamallin kaudel- le 2024-2031. Energiavirasto tiedotti, että asiakkaiden näkökulmasta uusiin valvontamenetelmiin tehdyt muutokset tarkoittavat, että verkkoyhtiöt tekevät tarvittavat investoinnit entistä kustannus- vastaavammin. Energiaviraston mukaan tämä johtaa siirtohintojen maltilliseen kehitykseen vaarantamatta kuitenkaan modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden verkko- jen kehittämistä. O – sia kohtuullisempia sähkönsiirtomaksuja pientalo- ja vapaa-ajan asukkaille. Tämän vuoden alussa voimaan astunut valvon- tamalli on jatkoa jo aiemmin kuluttajan asemaa kohentaneille muutoksille, joita olemme saaneet aikaiseksi. Monopoliyh- tiöiden tuoton takaava valvontamalli ei ole vieläkään oikeudenmukainen, joten jatkamme vaikuttamista siirtohintojen alentamiseksi. Samalla tulemme seuraamaan, mi- ten uusi valvontamalli toteuttaa tavoitet- taan eli sähkön siirtohintojen hillintää”, korostaa Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors. ❏ TALOMESTARI I 87 Yleissiirron hinnat Siirtoverkkoyhtiö Sähköverkon pituus metriä per käyttöpaikka 2022* Muutos perusmaksussa 2023-2024, €/kk Muutos energiamaksussa 2023-2024, senttiä/kWh 2024: Perusmaksu €/kk 2024: Energiamaksu senttiä/kWh 2023: Perusmaksu €/kk 2023: Energiamaksu senttiä/kWh Alajärven Sähkö Oy 178 0,88 0,35 11,88 4,67 11,00 4,32 Alva Sähköverkko Oy 22 0,00 0,00 10,11 1,93 10,11 1,93 Caruna Oy 165 1,41 0,25 28,58 5,07 27,17 4,82 Caruna Espoo Oy 35 0,00 0,00 6,15 3,09 6,15 3,09 Elenia Verkko Oyj 175 0,00 0,00 21,24 5,62 21,24 5,62 Enontekiön Sähkö Oy 431 1,00 0,68 13,69 6,75 12,69 6,07 ESE-Verkko Oy 45 0,00 0,00 8,75 3,40 8,75 3,40 Esse Elektro-Kraft Ab 271 0,38 0,23 8,91 5,32 8,52 5,09 Forssan Verkkopalvelut Oy 89 0,00 0,00 13,69 3,28 13,69 3,28 Haminan Sähköverkko Oy 57 0,00 0,00 19,65 2,90 19,65 2,90 Haukiputaan Sähköosuuskunta 97 0,00 0,00 4,81 3,48 4,81 3,48 Helen Sähköverkko Oy 15 0,00 0,00 5,51 4,07 5,51 4,07 Herrfors Nät-Verkko Oy Ab 127 0,21 0,47 13,41 3,34 13,20 2,87 Iin Energia Oy 134 0,00 0,00 6,29 3,65 6,29 3,65 Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy 116 -3,35 -0,75 17,61 3,94 20,96 4,69 Jeppo Kraft Andelslag 191 0,00 0,00 12,62 4,48 12,62 4,48 Jylhän Sähköosuuskunta 174 0,00 0,00 8,83 4,90 8,83 4,90 Järvi-Suomen Energia Oy 277 3,10 0,33 40,66 4,71 37,56 4,38 Kajave Oy 235 2,20 0,30 39,50 5,43 37,30 5,13 Kemin Energia ja Vesi Oy 58 0,00 0,00 8,10 3,68 8,10 3,68 Keminmaan Energia ja Vesi Oy 141 1,24 0,00 10,17 3,06 8,93 3,06 Keravan Energia Oy 24 0,20 0,15 4,70 2,30 4,50 2,15 Keuruun Sähkö Oy 175 0,80 0,57 20,80 5,42 20,00 4,85 Koillis-Lapin Sähkö Oy 294 1,06 0,19 17,98 4,10 16,92 3,91 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 254 0,00 0,00 17,96 4,35 17,96 4,35 Kokemäen Sähkö Oy 162 2,12 0,07 22,95 5,05 20,83 4,98 Kokkolan Energiaverkot Oy 65 0,00 0,00 9,00 4,30 9,00 4,30 Kronoby Elverk Ab 215 0,82 0,36 11,00 4,86 10,18 4,50 Yleissiirron hinnat Siirtoverkkoyhtiö Sähköverkon pituus metriä per käyttöpaikka 2022* Muutos perusmaksussa 2023-2024, €/kk Muutos energiamaksussa 2023-2024, senttiä/kWh 2024: Perusmaksu €/kk 2024: Energiamaksu senttiä/kWh 2023: Perusmaksu €/kk 2023: Energiamaksu senttiä/kWh KSS Verkko Oy 88 0,00 0,00 12,30 3,76 12,30 3,76 Kuopion Sähköverkko Oy 28 -0,50 -0,24 6,70 3,17 7,20 3,41 Kuoreveden Sähkö Oy 285 3,49 -0,20 39,48 3,70 35,99 3,90 Kymenlaakson Sähköverkko Oy 130 1,62 0,19 21,84 2,60 20,22 2,41 Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 169 1,78 0,37 22,40 4,44 20,62 4,07 Lahti Energia Sähköverkko Oy 53 0,00 0,00 6,45 2,73 6,45 2,73 Lammaisten Energia Oy 111 1,43 0,27 15,73 4,42 14,30 4,15 Lankosken Sähkö Oy 306 0,00 0,00 23,00 5,20 23,00 5,20 Lappeenrannan Energiaverkot Oy 107 0,00 0,00 8,11 4,09 8,11 4,09 Lehtimäen Sähkö Oy 256 1,50 0,30 17,50 4,80 16,00 4,50 Leppäkosken Sähkö Oy 145 0,00 0,00 19,70 4,35 19,70 4,35 Muonion Sähköosuuskunta 249 0,00 0,00 10,47 3,11 10,47 3,11 Naantalin Energia Oy 76 0,77 0,20 10,61 4,20 9,84 4,00 Nivos Verkot Oy 146 1,08 0,26 17,63 4,34 16,55 4,08 Nurmijärven Sähköverkko Oy 80 0,00 0,00 10,00 2,97 10,00 2,97 Nykarleby Kraftverk Ab 169 1,33 0,30 15,52 4,38 14,19 4,08 Okun Energia Oy 177 1,83 0,19 35,58 4,83 33,75 4,64 Oulun Energia Sähköverkko Oy 36 0,00 0,00 5,68 2,81 5,68 2,81 Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy 119 0,00 0,00 11,63 2,48 11,63 2,48 Paneliankosken Voima Oy 164 0,00 0,00 13,90 4,33 13,90 4,33 Parikkalan Valo Oy 277 2,00 0,00 36,00 3,40 34,00 3,40 PKS Sähkönsiirto Oy 265 0,00 0,00 35,14 4,84 35,14 4,84 Pori Energia Sähköverkot Oy 64 0,00 0,00 13,17 2,95 13,17 2,95 Porvoon Sähköverkko Oy 103 0,00 0,00 14,00 2,90 14,00 2,90 Raahen Energia Oy 59 0,00 0,00 5,51 5,35 5,51 5,35 Rantakairan Sähkö Oy 219 0,00 0,00 11,37 2,86 11,37 2,86 Raseborgs Energi Ab 68 0,73 0,20 15,47 4,14 14,74 3,94 Rauman Energia Sähköverkko Oy 47 0,00 0,00 9,80 2,80 9,80 2,80 Yleissiirron hinnat Siirtoverkkoyhtiö Sähköverkon pituus metriä per käyttöpaikka 2022* Muutos perusmaksussa 2023-2024, €/kk Muutos energiamaksussa 2023-2024, senttiä/kWh 2024: Perusmaksu €/kk 2024: Energiamaksu senttiä/kWh 2023: Perusmaksu €/kk 2023: Energiamaksu senttiä/kWh Rovakaira Oy 213 0,00 0,00 20,42 1,69 20,42 1,69 Rovaniemen Verkko Oy 32 0,00 0,00 8,18 2,25 8,18 2,25 Sallila Sähkönsiirto Oy 195 2,85 0,00 21,35 4,30 18,50 4,30 Savon Voima Verkko Oy 235 0,00 0,00 34,92 4,85 34,92 4,85 Seiverkot Oy 41 0,00 0,00 6,67 3,21 6,67 3,21 Sipoon Energia Oy 126 0,50 0,15 12,50 2,25 12,00 2,10 Tampereen Energia Sähköverkko Oy 24 0,79 -0,26 4,77 2,93 3,98 3,19 Tervolan Energia ja Vesi Oy 270 0,82 0,32 11,02 4,38 10,21 4,06 TLS Verkko Oy 233 1,24 0,15 22,14 3,05 20,90 2,90 Tornion Energia Oy 82 0,26 0,14 6,71 3,53 6,45 3,40 Tunturiverkko Oy 285 1,24 0,00 24,66 2,88 23,42 2,88 Turku Energia Sähköverkot Oy 26 0,00 0,00 6,98 1,75 6,98 1,75 Vaasan Sähköverkko Oy 96 0,40 0,19 9,76 4,28 9,36 4,09 Vakka-Suomen Voima Oy 156 0,00 0,00 14,80 4,00 14,80 4,00 Valkeakosken Energia Oy 80 0,90 0,37 11,80 4,06 10,90 3,69 Vantaan Energia Sähköverkot Oy 25 0,00 0,00 5,00 2,90 5,00 2,90 Vatajankoski Sähköverkko Oy 225 0,56 0,22 19,36 4,66 18,80 4,44 Verkko Korpela Oy 182 1,25 0,00 11,36 4,00 10,11 4,00 Vetelin Energia Oy 191 2,54 0,36 13,91 4,82 11,38 4,46 Vimpelin Voima Oy 186 0,93 0,32 12,59 4,34 11,66 4,02 Äänekosken Energia Oy 71 0,88 0,31 11,86 4,14 10,98 3,83 Hinta-aineiston on koonnut Omakotiliitolle KTI Kiinteistötieto Oy. Hintataulukossa on seurattu yleissiirron hintaa. Energiamaksu on ilmoitettu ilman sähköveroa. *lähde Energiavirasto Suomen Omakotiliitto ry, www.omakotiliitto.fi 88 I TALOMESTARI Energiateollisuus: Sähköverkko vaatii miljardien eurojen investoinnit Sähkön jakelukapasiteetti vähintään kaksinkertaistettava Energiateollisuuden mukaan Suomen sähköverkko vaatii useiden miljardien investointeja. Kuvituskuva: Pexels TALOMESTARI I 89 S uomen sähköverkko vaatii usei- den miljardien investointeja. Tätä mieltä on Energiateollisuus. Tähän asti sähkönjakeluverkkoi- hin on investoitu noin 700-800 miljoonaa vuodessa, mutta hiilineutraalisuustavoit- teiden saavuttaminen ja puhtaan siir- tymän avaamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää investointien määrän kasvattamista nykyisestä. Alun perin 2020 julkaistut ja tänä keväänä päivitetyt teollisuuden vähä- hiilisyystiekartat lähtevät siitä, että eri toimialojen päästöt saadaan lasku-uralle sähköistämällä prosesseja, koska sähkön päästöt ovat jo nyt vähäisiä. Kemianteol- lisuus, terästeollisuus ja liikenne voivat vähentää päästöjään lisäämällä sähkön- kulutusta, jonka painopisteen siirtyminen haastaa verkkoyhtiöitä varmistamaan, että sähköä on tarjolla siellä, missä säh- köä tarvitaan. Sähkön kulutuksen kasvu tulevina vuosina edellyttää sekä maanlaajuisten siirto- ja jakeluyhteyksien vahvistamis- ta että pisteittäisen merkittävänkin ku- lutuksen kasvun huomioimista, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantun- tija Ina Lehto. Liikenteen sähköistyminen, ku- ten myös aurinkopaneelien yleistymi- nen edellyttää, että kotitalouksiin vieviä sähkön jakeluyhteyksiä vahvistetaan, kun taas terästeollisuuden siirtyminen vety- pelkistykseen tai maakaasun korvaami- nen vedyllä lannoitetuotannossa tuottaa aivan valtavan pistemäisen kysynnän, jo- hon energia-alan on kyettävä vastaamaan, hän jatkaa. Painopiste siirtynyt Energiateollisuuden mukaan energiamur- roksen myötä sähkön tuotannon ja kysyn- nän painopisteet ovat siirtyneet myös maantieteellisesti. Varsinkin länsiranni- kolle on rakennettu runsaasti tuulivoimaa, ja aurinkoenergian tuotanto on lähtenyt kasvuun eri puolilla maata. Sähkön tuotannon painopiste on siir- tynyt kaupunkien ulkopuolelle, samaan aikaan kun kaupunkien sähkönkulutus kasvaa liikenteen ja lämmityksen kas- vavan sähkön kysynnän takia. Kiin- teistöissä sähköä tavalla tai toisella hyödyntävät lämmitysratkaisut ovat yleis- tyneet, samaan aikaan kun kaukolämmön tuotannossa on alettu hyödyntää sähkön hintavaihteluita ottamalla käyttöön säh- kökattiloita. Energiateollisuuden arvion mukaan tuulivoiman tuotannon pitäisi jopa kym- menkertaistua seuraavien 15 vuoden aikana, jos haluamme hyödyntää ener- giamurroksen avaamat investointinäky- mät täysimääräisesti. Myös ydinvoimaa tarvittaisiin Olkiluoto kolmosen verran lisää. Tuotannon siirtyminen rannikoille ja mahdollisesti myös merialueille edel- lyttää, että tuotettu sähkö saadaan siir- rettyä kuluttajille. Uusia siirtoyhteyksiä tarvitaan merkittävät määrät lisää. Energiamurroksen tarjoamat mah- dollisuudet ovat hyvin houkuttelevia, ja niitä ei todellakaan kannattaisi jättää hyödyntämättä, Ina Lehto toteaa. Puhtaan siirtymän tarjoava talou- den kasvunäkymä edellyttää, että inf- ra on kunnossa. Sen kehittämistä pitää vauhdittaa nyt, hän jatkaa. Selkeä muutos Energiateollisuuden tulevaisuudennäky- mässä on tapahtunut selkeä muutos neljän vuoden takaiseen vähähiilitiekarttaan näh- den. Puhtaan energian investointien jatko näyttää niin vahvalta, että hiilineutraaliutta seuraa hiilinegatiivisuus sähkön ja kauko- lämmön tuotannossa jo 2030-luvulla. Päästöjen painaminen pakkasen puo- lelle perustuu ensin fossiilipolttoaineis- ta luopumiseen ja sitten hiilidioksidin talteenottoon bio- ja jätepolttoaineiden käytöstä.Suomen energiasektorin ilmastopääs- töt poistuvat ja toimintamme voi jopa vähentää hiilidioksidia ilmakehästä. On Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitteitaan ilman merkittäviä investointeja sähköverkkoihin. Energia- teollisuuden arvion mukaan energiasiirtymän kasvu- edellytysten luominen edellyttää sähkön jakelukapasiteetin yli kaksinkertaistamista nykyisestä tasosta. Liik myös aurinkopaneelien yleistyminen edellyttää, että kotitalouksiin vieviä sähkönjakeluyhteyksiä vahvistetaan, korostaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto. kaikki edellytykset luoda energiamur- roksesta kasvun ja kilpailukyvyn tekijä Suomelle, jos osaamme pitää investoin- tiympäristöstä huolta. Voimme hyötyä puhtaasta energiasta myös siksi, että Euroopassa ja maailmalla ilmastotyö on vielä varsin kesken, sanoo Energiateolli- suus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä . Energiateollisuuden ilmastotiekartassa ja visiossa menestyvän Suomen energia- tulevaisuudesta vuoteen 2040 käydään läpi kaksi vaihtoehtoista kehityskulkua. Ensimmäisessä Suomi täyttää kansain- väliset ilmastovelvoitteensa ja EU:ssa asetetut energiatavoitteet, mutta ei pää- se kiinni suurimpiin kasvumahdollisuuk- siin. Toisessa tulevaisuusvaihtoehdossa Suomi tarttuu vahvaan kasvu-uraan, hyö- dyntää puhtaan sähkön ja siitä tuotetun vedyn mahdollisuuksia vientiteollisuuden kasvattamisessa, samalla huolehtien il- mastopäästöistä ja luonnon monimuotoi- suudesta. Kasvun edellytykset luodaan lä- hiaikojen poliittisilla linjauksilla, niin kansallisessa energia- ja ilmastostrate- giassa, teollisuusstrategiassa kuin al- kavan EU-vaalikauden työohjelmassa. Energiaintensiivisen teollisuuden toi- mintaympäristön kilpailukykyisyyden varmistamiseksi tarvitsemme jatkossakin monipuolista puhdasta sähköntuotantoa, joustoja ja energiaverkkojen vahvistamis- ta, linjaa Energiateollisuuden johtaja Joo – na Turtiainen. Energiateollisuuden visiossa tulevai- suus rakentuu erityisesti tuuli-, aurin- ko- ja ydinvoiman kasvulle, lämmön talteenotolle, vety- ja sähköverkoille, asi- akkaan hyvälle asemalle energiamarkki- noilla sekä talteen otetun hiilidioksidin käytölle raaka-aineena. ❏ 90 I TALOMESTARI Kotitalouslaitteista löytyi puutteita M arkkinavalvontakampanjaan osallistui 14 EU:n jäsenmaata, ja siinä tarkastettiin yhteensä 88 tuotteen tekniset ja muodol- liset vaatimukset. Valvontakampanjan tuloksia: •  8 – liset vaatimukset •  k – heellinen •  8 – suusvakuutus oli vaatimustenmukainen • 7 vaatimukset. Niissä tuotteissa, joille ei ollut saatavilla EU-vaatimustenmukaisuutta, havaittiin testauksissa enemmän teknisiä puutteita eli ne eivät täyttäneet yhdenmukaistettu- jen standardien häiriöpäästövaatimuksia. E – omaiset järjestävät joka vuosi valvonta- kampanjan jollekin tuoteryhmälle. Kotitalouslaitteiden jäljitettävyys vaatimukset olivat pääosin kunnossa, eli tuotteista löytyivät mallimerkinnät sekä valmistajan nimi ja osoite, sanoo johtava asiantuntija Hanna Mustonen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tu- kes). Liian suuria säteilytehoja Kampanjan aikana huomattiin, että ko- titalouslaitteita koskevan yhdenmukais- tetun standardin EN 55014-1 säteilevien häiriöiden päästötestien vaihtoehtoiset testausmenetelmät eivät ole vertailukel- poisia. Säteilytehon testissä häiriöpäästöt testataan 300 MHz:iin asti ja antennil- la testattaessa mitataan 1 GHz:iin asti. Taajuusvälillä 300 MHz-1GHz testautetut laitteet aiheuttivat liikaa häiriöitä. Lisäk- si kampanjan aikana todettiin, että tuote, jonka testauksissa antennilla mitattuna havaittiin 5-10 dB:n ylitys täytti säteilyte- hon testauksessa vaatimukset. Asiasta on raportoitu komissiolle ja standardisointi- järjestöille. Suomi tarkasti kampanjan aikana 10 tuotetta. Vain kolme testatuista tuotteista täytti säteilevien häiriöiden päästötestien vaatimukset antennilla testattuna, mut- ta tuotteen valmistajat olivat testanneet tuotteet säteilytehon testillä. Tämän seu- rauksena yksi jakelija poisti tuotteen va- paaehtoisesti markkinoilta. Sähkömagneettisen yhteensopivuu- den puutteet näkyvät yleensä häiriöinä muiden sähkölaitteiden toiminnassa. Esi- merkiksi raidat television kuvassa, radion rätinä tai tietokoneen virhetoiminnot voi- vat olla merkkejä EMC-häiriöistä. ❏ Kotitalouslaitteista löytyi puutteita, jotka saattavat aiheuttaa häiriöitä muihin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin. Markkinavalvonta-viranomaisten kampanjassa selvisi, että noin puolet tarkastetuista tuotteista täytti kaikki lainsäädännön vaatimukset. Tietokoneen virhetoiminnot voivat olla merkkejä EMC-häiriöistä. TALOMESTARI I 91 A sumista uudessa kodissa on takana nyt reilu vuosi, ja sekä talo että paikka ovat perheel- le unelmien täyttymys. Myös asuntomessualue on osoittau- tunut odotusten mukaiseksi. Paikka on niin upea! Talo sijaitsee ihan Loviisan keskustassa meren rannal- la, ja me pääsemme kävellen ja pyöräillen päiväkotiin, kauppaan ja ihan mihin vain, kehuu Jenna Aalto kehuu. Onnistuneita ratkaisuja Pariskunnan talossa on monia käytännöl- lisiä ja visuaalisia ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet käytännössä onnistuneiksi. Esimerkiksi kaksi vessaa, yläkerran suih- ku sekä iso terassi ja isot ikkunat. Myös pintamateriaaleihin ja väreihin pariskunta on ollut tyytyväinen. Keittiö on kokonai- suudessaan osoittautunut toimivaksi. Kuningattarenhelmen asukkaiden unelma toteutui Janna Aalto ja Dani Ryynänen ovat asuneet uudessa kodissaan reilun vuoden, ja sekä talo että paikka ovat perheelle unelmien täyttymys. Kuva: Hannu Aaltonen / DEN Jenna Aalto ja Dani Ryynänen rakensivat unelmiensa hirsikodin Loviisan asuntomessualueelle vuonna 2023. K aamiaiskaappi on tosi kiva. Siellä säily- tämme blenderiä, vedenkeitintä, laseja ja sisustustavaroita. Ja tietenkin on mahta- vaa, että keittiössä kokkaillessaan voi ihailla merinäköalaa. Makuuhuoneen sisäikkuna oli Jenna Aallolle yksi niistä asioista, joista hän ei halunnut tinkiä, ja ratkaisu on käytännös- säkin osoittautunut onnistuneeksi. Viikonloppuaamuna, kun heräilee kaikessa rauhassa ja avaa verhot, meri- näköala avautuu suoraan sängystä. Se on ehdoton lemppari koko talossa. Niin perheen luona kyläilevissä tut- tavissa kuin someseuraajissakin eni- ten ihailua herättävät kodin hirsiseinät. Useimmiten esitetty kysymys Kuningat- tarenhelmen Instagram-tilillä onkin, mil- lä kodin sisäseinien hirret on käsitelty. Ryynäseltä satelee kiitosta Finnlamel- lille, jonka vakiovalikoimasta kyseinen Colorian valkoinen öljyvaha löytyy. Muutama asia toisin Aallolle ja Ryynäselle tulee muutama asia mieleen, mitä he tekisivät rakennuspro- jektissa nyt toisin, jos se olisi mahdollista. K olisi kannattanut laittaa vaatekaapit ko- dinhoitohuoneen yhteyteen, Aalto sanoo. Ryynänen on samaa mieltä. Logistisen haasteen perhe on ratkais- sut niin, että Ryynänen on saanut kodin- hoitohuoneesta yhden vetolaatikon, jossa säilyttää omia vaatteitaan ja Aalto tottu- neena kanniskelee muita pyykkejä ker- rosten välillä tarpeen mukaan. Toinen toive oli tontista kiinni. Autoka- tos jäi hieman pieneksi kahdelle autolle, mutta tontti ei mahdollistanut leveämpää autokatosta. Muut toiveet ovat klassisia: pistorasioita ja vesipisteitä olisi kannat- tanut laittaa enemmän. Ryynänen pohtii, että he taisivat ajatel- la säästävänsä hieman jättämällä turhia asioita tekemättä, mutta jälkikäteen aja- teltuna ei olisi kannattanut. Etupihalla on yksi vesipiste, mutta takapihallekin olisi kannattanut laittaa. Aalto ja Ryynänen kertovat unelmoi- neensa kauniista kodista, jossa voisi kes- titä vieraita. Tässäkin he onnistuivat. M – hannus, pääsiäinen tai joulu, vieraat tu- levat aina meille. Se on mahtavaa, Aalto kertoo. ❏ 92 I TALOMESTARI P elastusviranomaisen arvion mukaan palo-osastointi ei ole pitänyt vaadittua aikaa 12 pro- sentissa näitä paloja, ja tulipalo on levinnyt viereiseen asun- toon tai palo-osastoon. Koska palojen leviäminen yläpohjassa ei näytä rajoittuvan palo-osastoon, ongel- ma on osastoivien rakenteiden toteutuk- sessa, suunnittelun väärissä lähtökohdissa tai rakennuksen käytön ja ylläpidon lai- minlyönneissä. Myös pelastustoiminnan nopeudella ja resursseilla on merkitys tulipalojen le- viämisen suhteen. Vajaavahvuisilla pe- lastusryhmillä ei pystytä tehokkaaseen pelastus- ja sammutustoimintaan. Selvityshanke toimivuudesta Suomen Palopäällystöliitossa on käynnis- tynyt palo-osastointien toimivuuteen rivi- talojen yläpohjissa liittyvä selvityshanke. Hanke perustuu pelastuslaitosten huoleen ja havaintoihin sekä mediauutisoinnin antamaan kuvaan siitä, että rivitalohuo- neistoissa syttyvät tulipalot leviävät usein yläpohjan kautta laaja-alaisiksi kattopa- loiksi, jotka puolestaan aiheuttavat aina merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä vahinkoja. Vuodesta 1990 alkaen huo- neistojen välinen palo-osastointi on pi- tänyt ulottaa myös ullakolle ja yläpohjan onteloon tiiviisti vesikatteeseen asti. Hankkeessa selvitetään rivitalojen ylä- pohjien palo-osastointiin liittyviä ongel- mia ja laaditaan eri toimijoille (kuten rakennuksen suunnittelijat, urakoitsijat, pelastusviranomaiset ja rakennusval- vontaviranomaiset) kohdentuvat konk- reettiset suositukset paloturvallisuuden parantamiseksi. Selvitystyössä tullaan keskittymään alle 10 vuotta vanhojen rivitalojen pa- lo-osastoinnin toimivuuteen vertaamal- la suunnitelmia toteutukseen ja paikalla vallitsevaan tilanteeseen. 10 vuoden ikä- raja on valittu syystä, että kohteilla, joissa havainnoidaan puutteita, on mahdollisuus reklamoida rakennusvirheestä rakennut- tajan takuuajan puitteissa. Tällä uskotaan olevan positiivinen vaikutus rakentami- sen laatuun selkeiden rakennusvirheiden tai laiminlyöntien osalta. Hankkeen pe- Rivitalohuoneistojen tulipalot ovat huolestuttaneet pelastuslaitoksia pidemmän aikaa. Viimeisen viiden vuoden aikana rivitalopaloja on ollut lähes 400. Yläpohjien palo-osastoinneissa piileviä rakennusvirheitä Rivitalohuoneistojen välisen seinän ja vesikaton liitos on tiivistetty, mikä hidastaa savun ja tulen leviämistä naapurin puoleiselle ullakolle. Rivitalohuoneistojen välisen seinän ja vesikaton liitos ei ole tiivis. Savu ja tuli leviävät helposti naapurin puoleiselle ullakolle. rimmäinen tarkoitus on rivitaloraken- nusten paloturvallisuuden parantaminen tulevaisuudessa. Hankkeen toteutus on alkanut kohde- käynneillä toukokuussa 2024. Kohde- käynneillä tutustutaan rivitalon pää- ja rakennesuunnitelmiin ja tarkastetaan niiden toteutus ullakolla tai yläpohjassa paikan päällä. Kohdekäyntejä toteutetaan pelastuslaitosten kanssa ympäri Suomea laajan otannan sekä tilannekuvan muo- dostamiseksi. Kohdekäynnit jatkuvat vuoden 2024 loppuun. Tällä hetkellä on tarkastettu 43 taloyhtiötä. Hankkeelle on perustettu ohjaus- ja projektiryhmä alan toimijoista, jotka kokoontuvat säännölli- sesti hankkeen aikana. Analysointi- ja raportointivaihe on suunniteltu ja aikataulutettu vuoden 2025 alusta alkaen ja jatkuen elokuulle 2025. Kevään 2025 aikana hankkeen tuloksis- ta tiedotetaan koulutusten ja webinaarien muodossa avoimesti Palopäällystöliiton kanavissa. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahas- to, ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Hankkeen kesto on 1.1.2024-30.6.2025. ❏ TALOMESTARI I 93 Varastoinnista lisää hyötyä aurinkoenergian hyödyntämiseen E nergiajärjestelmän sähköisty- minen ja lisääntyvä paikalli- nen energiantuotanto luovat sähköverkolle haasteita, joihin voitaisiin vastata sähköenergian varastoinnilla. Diplomi-insinööri Juha Koskela selvitti väitöstutkimuksessaan sähköenergian varastoinnin kannatta- vuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kehitti menetelmiä sähköenergiavarastojen te- hokkaaseen käyttöön asuinkiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien yhteydessä. Aurinkosähkön tuotantoteho vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteiden, vuorokau- den ajan ja vuodenajan mukaan, jolloin vain osa tuotannosta saadaan hyödynnet- tyä omassa kulutuksessa. Tyypillisesti ostosähkön korvaaminen omalla tuotan- nolla on kannattavaa, koska tällöin väl- tetään sähköenergian ostokustannuksen lisäksi siirron ja sähköveron aiheutta- mat kustannukset. Sen sijaan ylijäämän myynti verkkoon ei ole kannattavaa, kun huomioidaan järjestelmän investointikus- tannukset. Tutkija Juha Koskelan mukaan au- rinkosähköjärjestelmän mitoittamisella voidaan vaikuttaa siihen, miten suuri osa tuotannosta voidaan hyödyntää omassa kulutuksessa. Käytännössä asuinkiinteistöissä voi- daan varastoida sähköenergiaa akkuun tai kiinteistön sähkön käyttöä voidaan oh- jata automaatiolla siten, että kulutus vas- taa paremmin aurinkosähkön tuotannon vaihtelua. Esimerkiksi talon lämmitys- kuormaa voidaan ohjata säätämällä si- sälämpötilaa. Näin voidaan kasvattaa asuinkiin- teistön omassa kulutuksessa käytettävän tuotannon määrää ja samalla pienentää asiakkaan ja verkon välillä siirtyvän energian määrää molempiin suuntiin. Tämä voisi vähentää verkon vahvistami- sen tarvetta ja siten hillitä myös osaltaan verkkopalvelumaksujen nousua, Koskela toteaa. Koskelan mukaan akkujen yleistymi- sen esteenä on ollut niiden korkea hinta ja toisaalta heikko tuntemus niiden hyö- dyntämismahdollisuuksista. A ansaintamahdollisuuksia. Aurinkosähkön omakäytön kasvattamisen lisäksi niitä voidaan käyttää kiinteistön sähkön huip- putehon laskemiseen, varsinkin jos verk- kopalvelumaksu sisältää tehomaksun. Lisäksi akkuja voidaan käyttää sähkön ostokustannusten minimoimiseen pörs- sisähköä hyödyntämällä, Koskela sanoo. Paras taloudellinen hyöty Väitöstyössään Juha Koskela tutki, miten akuista saataisiin paras taloudellinen hyö- ty ja kehitti tähän asuinkiinteistön säh- kön kulutuksen ennusteisiin ja sähkön hinnoitteluun perustuvia ohjausmenetel- miä. Koskela osoittaa, että samaa akkua voidaan hyödyntää useaan ansaintamah- dollisuuteen, jolloin saatavat tuotot kas- vavat suhteessa akun hintaan. Kehitetyt ohjausmenetelmät etsivät kul- lakin hetkellä sen ansaintamahdollisuu- den, josta akkua lataamalla tai purka- malla saadaan suurin hyöty. Ennusteet mahdollistavat sen, että sähköä on va- rastossa silloin, kun sitä tarvitaan, tai toisaalta, että akussa on tilaa, kun va- rastoinnille tulee tarve. Juha Koskela tutki väitöskirjassaan, miten akuista saataisiin paras taloudellinen hyöty ja kehitti tähän asuinkiinteistön sähkön kulutuksen ennusteisiin ja sähkön hinnoitteluun perustuvia ohjausmenetelmiä. Kuva: Sanna Kapanen, Foto-Kapanen Oy K – siin perustuvaa ohjausta hyöty voidaan menettää, kun erilaisia ansaintamahdolli- suuksia yhdistetään, Koskela huomauttaa. Lisäksi Koskela kehitti aurinkosäh- köjärjestelmien mitoitusmenetelmän ta- loudellisesta näkökulmasta ja havaitsi, miten akku vaikuttaa mitoitukseen. Mi- toitusmenetelmän avulla voidaan löytää se aurinkosähköjärjestelmän koko, jol- la siitä saatavat hyödyt maksimoidaan suhteessa hankintakustannuksiin. Mitoi- tusmenetelmä huomioi erilaiset sähkön kustannuskomponentit ja mitoitettavan asuinkiinteistön kulutusprofiilin. Ottamal- la akku mukaan mallinnukseen, voidaan sen vaikutus huomioida mitoituksessa. Usein akun kannattavuutta tarkas- tellaan erikseen mitoitetun aurinkosäh- köjärjestelmän rinnalla eikä huomioida sitä, että sähkön varastointikapasiteetti vaikuttaa suoraan aurinkosähköjärjestel- män mitoitukseen. Akkuja hyödyntämäl- lä voidaan useissa tapauksissa kasvattaa kannattavan aurinkosähköjärjestelmän kokoa merkittävästi, Koskela toteaa. Akkujen ja aurinkosähkön kannatta- vuuteen vaikuttaa myös muun muassa se, että sähkön mittauksessa ollaan siir- tymässä tai on jo siirrytty tunnin jak- soista vartin jaksoihin. Tämä pienentää aurinkosähkön tuotannon osuvuutta ku- lutukseen mittausjakson aikana. Koskela totesi väitöstutkimuksessaan, että tämän muutoksen vaikutus on vähäinen aurin- kosähkön kannattavuuteen asuinkiinteis- töissä, mutta akun käytön kannattavuus aurinkosähkön rinnalla kasvaa suhteessa enemmän. ❏ 94 I TALOMESTARI Ranskalainen panoraamatapetti Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac konservoitiin Museoviraston hankkeessa vuosina 2016–2023. Tavoitteena oli saada harvinaisen täydellisenä säilynyt tapettikokonaisuus esille alkuperäiseen ympäristöönsä Florinin huvimajaan Seurasaareen. P anoraamatapetilla tarkoite- taan ranskalaista laattapai- nettua maisematapettia, joita on valmistettu 1700-luvun lo- pulta alkaen. Panoraamatape- tit oli suunniteltu ripustettavaksi yhden huoneen seinille, niin että maisema ym- päröi katsojaa. Florinin huvimajaan to- dennäköisesti 1850-luvun alussa hankittu Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac -tapetti tuo katsojan eteen romanttisen kolmiodraaman 1500-luvulta. Tarina perustuu Sir Walter Scottin (1771-1832) suosittuun eeppiseen runoon The Lady of the Lake vuodelta 1810. Huvimaja sijaitsi alun perin Neiti Jenny Florinin (1854-1925) matalan puisen kaupunkitalon puutarhassa Helsingin Bulevardilla. Hän lahjoitti huvimajan- sa vuonna 1911 Seurasaaren ulkomu- seolle, joka oli perustettu pari vuotta aiemmin. Ainutlaatuinen panoraamatapetti alkuperäiselle paikalleen Florinin huvimajan alkuperäiseen ta- pettikokonaisuuteen kuuluu yhteensä 32 vuotaa, joista Museoviraston kokoelmis- sa on säilynyt 31. Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac -tapetista nykypäiviin on säilynyt vain kymmenkunta kokonai- suutta, ja nyt konservoitu Florinin huvi- majan kokonaisuus on niistä kattavin. Tapettikokonaisuuden säilyminen lähes täydellisenä ja huvimajassa, sen alkupe- räisessä urbaanissa kontekstissa, tekee siitä ainutlaatuisen.1800-luvun panoraamatapetteja on säilynyt hyvin vähän, ja vielä harvempi tapetti on säilynyt alkuperäisessä sijoitus- paikassaan. Tapetin luonteeseen kuuluu katoavaisuus: niiden päälle maalataan, laitetaan uusi tapetti tai talo puretaanTALOMESTARI I 95 Florinin huvimajan interiööriä konservoinnin ja restauroinnin jälkeen. Kuva: Soile Tirilä Museovirasto Konservaattorit Sara Théodore ja Leena Niiranen nostavat kostutettua tapettipaneelia pesupaikalle. monta asiaa olisi voinut tapahtua. Se on osin onnekas sattuma, että tämä on säi- lynyt. Kyseistä maisematapettia painettu 600 kappaletta, mutta niistä on säilyn- yt maailmassa kymmenisen kappaletta, joista hyvin harva kokonaisuudessaanmeidän panoraamatapetistamme puuttuu vain yksi vuota 32:sta, paperikonservaat- tori Sara Théodore sanoo. Alkuperäiseen ympäristöönsä Florinin huvimajaa ja sen interiööriä on korjattu 15-20 vuoden välein vuosina 1934, 1948-49, 1964-65 ja 1981-82. Viimeisin korjausväli on siis huomattavan pitkä aikai- sempiin verrattuna, ja rakennus tapetteineen oli päässyt entistä huonompaan kuntoon. Restauroinnin alkaessa Florinin huvi- majan panoraamatapetti oli altistunut yli 170 vuoden ajan kemiallisille ja fysikaa- lisille muutoksille, kuten valolle, mikro- beille ja tuhohyönteisille. Valmistamisen jälkeen vuodat on rullattu ja kuljetettu maitse ja meritse tuhansien kilometrien päähän. Tapetti on irrotettu huvimajan seiniltä ainakin kolme kertaa, ja vuotako- konaisuudet on todennäköisesti säilytetty ja kuljetettu rullalla. Florinin tapetin konservointisuunni- telmat ja toimenpiteet ovat alusta asti tähdänneet siihen, että tapetti ripustet- taisiin konservoinnin jälkeen takaisin alkuperäiselle paikalleen Florinin huvi- majaan. Huvimaja sijaitsee Seurasaaren ulkomuseossa Helsingissä. Myös huvi- maja restauroitiin siten, että herkät ta- petit säilyisivät mahdollisimman hyvin, vaikka täysimittaisia museo-olosuhteita ei ole mahdollista järjestää säiden armoil- la olevaan rakennukseen. Osa tapeteille tehdyistä konservointi- toimenpiteistä on täysin uusia, ja ratkai- suja haettiin myös perinteisten tapettien konservointimenetelmien ulkopuolelta. Taustaksi valittiin vuosituhansia vanha japanilainen shitabari-rakenne, joka on suunniteltu tukemaan hauraita maalauk- sia ja kestämään vaihtelevia ulko-olosuh- teita vastaavia olosuhteita. Hankkeen vaiheet ja tekijät Tapettien viimeisimpään restaurointihank- keeseen on vuosien varrella osallistunut useita henkilöitä. Huvimajan ja tapetin konservointia tehtiin virkatyönä restau- rointiyksikön [KP2]  Seurasaaren-kon- servointitiimissä vuosina 2015-2019. Tapetista vastasi ensin konservaattori Anna-Maria Kymäläinen, ja syyskuus- sa 2018 mukaan tuli Sara Théodore. Vuonna 2020 tapettien konservointi ja huvimajan interiöörien restaurointityöt sekä myös työntekijät siirtyivät urakoit- sija Osuuskunta Konservointi ja Res- taurointi Kollaasille. Hanke toteutettiin Museoviraston Kulttuuriympäristöosas- ton Restauroinnin käytännöt -yksikössä. Nyt julkaistavassa konservointirapor- tissa on kerrottu kattavasti konservaat- toreiden pohdinnoista, prosessista sekä materiaali- ja työskentelyratkaisuista. Julkaisua voidaan käyttää ja soveltaa tu- levaisuudessa vastaavanlaisten hankkei- den toteuttamisessa. Tapettien konservointiin osallistunut tiimi saavutti tavoitteensa, ja tapetteihin voi tutustua alkuperäisellä paikallaan Florinin huvimajassa Seurasaaren ulko- museossa. Museo on avoinna kesäisin, ja sen avoinnapidosta vastaa Suomen kan- sallismuseo, joka on osa Museovirastoa. Konservointihankkeesta on julkaistu verkossa kattava raportti. ❏ 96 I TALOMESTARI A bloy on valittu vuoden 2024 ar- vostetuimmaksi brändiksi. Luot- tamusta, laatua ja kestävyyttä edustava yhtiö on ollut lähes 120 vuotta mukana suomalaisten arjessa.Tuntuu huikealta saada vaikuttaa siihen, miltä brändimme kuulostaa, näyttää ja tuntuu kuluttajien mieles- tä. ABLOY-brändi on tunnettu hyvin paitsi kotimaassa myös kansainvä- lisesti”, kertoo Abloy Oy:n Head of Marketing and Segment Development Johanna Varis. Kehitetään tarkkaan harkitenBrändin rakentaminen on systemaattista työtä, jossa kuunnellaan asiakkaita. Pää- Abloy on elänyt lähes 120 vuotta mukana suomalaisten arjessa. Abloy on vuoden 2024 arvostetuin brändi Abloy nousi ykkössijalle Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -tutkimuksessa. Arvostusta mitattiin kuluttajien mielipiteiden perusteella. semme vaikuttamaan todella ainutlaatui- sella tavalla jokaisen suomalaisen arkeen niin kotona, töissä kuin vapaa-ajallakin. Turvallisuus on tunne luottamuksesta ja varmuudesta, joka täytyy ansaita, Varis sanoo. ABLOY muuttuu ajan mukana. Yh- tiö kehittää niin uusia digitaalisia kuin mekaanisia lukitustuotteita ja toimii suunnannäyttäjänä turvallisuusalalla. Brändimielikuvaa harkitaan tarkkaan: esimerkiksi ikonista logoa on uudistettu vain viisi kertaa vuosien varrella.Jokainen abloylainen haluaa vaalia brändin arvostusta ja olla mukana raken- tamassa tulevaisuuden menestystarinaa, jotta huominen olisi parempi meille kai- kille, Varis kertoo. Mukana lähes 700 brändiä Tänä vuonna viiden kärjessä ovat lisäksi Joutsenmerkki, Hyvää Suomesta (Jout- senlippu), S-Etukortti ja Avainlippu. Edellisvuonna samassa tutkimuksessa Abloy sijoittui toiseksi, ja kärkipaikalle viimeksi vuonna 2018. Tutkimuksessa kuluttajat pohtivat suh- dettaan 686 eri brändiin sen mukaan, kuinka paljon he kyseistä brändiä ar- vostavat. Samalla selvitettiin esimerkiksi kuinka todennäköisesti he suosittelisivat brändiä Vuoden 2024 arvostetuimmat brändit ovat: 1. Abloy 2. Joutsenmerkki 3. Hyvää Suomesta (Joutsenlippu) 4. S-Etukortti 5. Avainlippu 6. Yle Areena 7. Valio 8. Fiskars  9. Sydänmerkki 10. Yle TALOMESTARI I 97 Vedenkulutus kuriin Nykypäivänä wc-istuimet ovat vuosikymmenien tuotekehityksen ansiosta hyvin vähän vettä kuluttavia, käyttäjälle mukavuutta arkeen tuovia sekä helposti puhdistettavia ja huollettavia. Teksti: Juhani Karvonen Nykyaikaisten vettä säästävien wc-istuinten ja hanojen valinnalla voidaan myös säästää vesilaskuissa. WC -kalusteiden vaih- to tulee ajankoh- taiseksi yleensä putkiremontin yh- teydessä. Perinteinen putkiremontti on lä- hivuosina edessä tuhansissa asuintaloissa. Tällöin eteen tulee myös kylpyhuoneen uusiminen, mikä on luonnollisesti sopiva hetki uusia myös vesikalusteet. Toimivat vesikalusteet ovat tärkeä osa asumismukavuutta taloyhtiöissä Ny- kyaikaisten vettä säästävien wc-istuinten ja hanojen valinnalla voidaan myös sääs- tää vesilaskuissa, muistuttaa Geberitin tuotepäällikkö Tapio Aaltonen . Hänen mukaansa remontissa kannattaa panostaa huolelliseen suunnittelutyöhön ja käydä urakoitsijan kanssa tarkkaan läpi remontissa vakiona tarjottavien materi- aalien ja kalusteiden laatu sekä käytän- nöllisyys. P – la saattaa olla yllättävän suuri vaikutus lopputuloksen toimivuuteen. Vesika- lusteiksi kannattaa valita pitkäikäisiä tuotteita, jotka säästävät vettä ja joiden huoltaminen onnistuu helposti myös vuo- sien päästä, Aaltonen huomauttaa. Merkittävä veden säästö Vaihtamalla vanhat wc-istuimet uusiin, voi säästää vesilaskuissa merkittävän summan. Luonnollisesti jokainen kohde ja lähtötilanne on erilainen, mutta ole- massa on suuntaa antavia laskelmia. Jos vanhan WC:n kulutus laskettuna lit- roissa per huuhtelu on yhdeksän litraa, veden säästö on 70 prosenttia, kun istuin vaihdetaan uuteen 4/2 (iso/pieni huuhte- lu) litraa kuluttavaan istuimeen. Vastaava lukema vanhalla kahdeksan litran istuimella on 67 prosenttia, vanhal- la kuuden litran istuimella 56 prosenttia ja vanhalla 6/3 litran istuimella 33 pro- senttia. Uusissa wc-istuimissa vettä kuluu yhdellä isolla huuhtelulla neljä litraa ja pienellä kaksi tai 2,5 litraa. Laskelman olettamuksena on, että taloudessa on kol- me henkilöä, huuhtelukertoja päivässä 20, joista isoja huuhteluita 33 prosenttia ja pieniä huuhteluja 67 prosenttia. Nykyajan wc-istuimet ovat helppohoi- toisia ja huuhtelutekniikka on viety hui- pulle. Huuhtelukauluksettomat wc-kulhot on helppo puhdistaa, kun bakteereille ei ole paikkaa minne kerääntyä. Myös istuinkannet on helppo irrottaa puhdis- tusta varten. Istuinkansia on saatavana eri väreissä ja esimerkiksi hitaasti sekä äänettömästi sulkeutuvina, Tapio Aalto- nen kertoo. Trendit näkyvät Sisustuksen ja rakentamisen trendit nä- kyvät myös kylpyhuoneissa. Yksi kylpy- huonekeramiikan nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä on seinä-wc -istuimet, jois- sa huuhtelusäiliö piiloutuu seinäpinnan tai koteloinnin taakse.  Lattia-wc on perinteinen valinta, mutta myös seinäasenteiset istuimet kas- vattavat koko ajan suosiotaan sekä Suo- messa että koko Skandinaviassa, sanoo Tapio Aaltonen. Seinä-wc:n valintaa pohdittaessa moni kuitenkin epäröi, sillä asennus ja huolto voivat mietityttää. Epäilykset ja epävarmuudet ovat tur- hia, sillä seinä-wc-istuimet on suunniteltu kestämään vuosikymmeniä. Istuimet val- mistetaan laadukkaista raaka-aineista ja poltetaan 1200-asteisessa uunissa, mikä tekee pinnasta sileän ja kestävän. Seinä-wc:t on testattu kestämään 400 kilon painon, joten istuimelle voi varata painoa huoletta.  Varaosia on saatavilla pitkään ja huolto onnistuu LVI-alan ammattilaisel- ta käden käänteessä seinään purkamat- ta. Myös wc-istuimen asennus on tehty vaivattomaksi asentajalle, Aaltonen ker- too. ❏ 98 I TALOMESTARI Puutarha-alan ammattinäyttelyssä Lepaalla nähtiin toinen toistaan kauniimpia kotimaisia maljakoita. 60-vuotisjuhlanäyttelyn kunniaksi järjestettiin Suomen kaunein maljakko -äänestys, jossa äänestettiin 11:n nykymaljakon joukosta kauneinta yksilöä. Äänestyksen voittaja Lohkare oikealla. Vasemmalla toiseksi tullut Urna ja keskellä kolmanneksi sijoittunut Rinkeli. Ä änestyksen voittajaksi valit- tiin Pentikin vaaleanpunainen Lohkare -maljakko. Lohkare sai jopa 27 prosenttia äänis- tä. Lohkareen on suunnitellut muotoilija Lasse Kovanen, ja maljakko on saanut inspiraationsa Itämeren saa- riston siirtolohkareesta. Toiseksi mal- jakkokisassa sijoittui Marimekon Urna (13 prosenttia äänistä), ja kolmanneksi Muurlan Rinkeli (11 prosenttia äänistä). Ääniä annettiin yhteensä 801 kappaletta.Suomen kaunein maljakko -tunnus- tus on iso kunnianosoitus puutarha-alan väeltä suunnittelijalle. He, jos jotka ovat maljakoiden aktiivisia käyttäjiä. Tänä vuonna näyttelyssä järjestettiin myös kukkasidontakilpailu, joten paikalla oli- vat myös Suomen kovatasoisimmat flo- ristit äänestämässä maljakoista, kertoo näyttelypäällikkö Elina Vuori . Mukana äänestyksessä oli niin suloisia yksittäisille kukille sopivia malleja kuin muhkeampaa kimppua kannattelevia komistuksiakin. Kilpailuun osallistuvat maljakot oli poimittu Marimekon, Muur- lan ja Pentikin valikoimista. Moni kävijä löysi näyttelystä uuden suosikkinsa. Ha – kymaljakoita, koska ne saattavat olla suu- relle yleisölle hieman tuntemattomampia kuin klassikkomaljakot, Vuori sanoo.