Asuminen

Henkisesti yhä tärkeämmän kodin rooli on laskenut sijoituksena

Suomalaisten suhde kotiin on vahvistunut epävarmassa ajassa. Samalla ajatus kodista varallisuutta kasvattavana tekijänä on heikentynyt viime vuodesta. S-Pankin asiantuntija muistuttaa, että kodin hankinnassa on tärkeää huomioida taloudellisten realiteettien lisäksi myös oma elämäntilanne ja arjen hyvinvointi.

Tumma nainen hymyilee

"Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä asumiseensa", sanoo S-pankin luottojohtaja Mari Govenius, luottojohtaja Kuva: Tanu Lasola/S-Pankki Oyj

S-Pankin tuoreen Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksen mukaan hieman yli kaksi kolmesta suomalaisesta kertoo maailmantilanteen ja taloudellisen epävarmuuden vahvistaneen kodin roolia omassa elämässään. Samalla suhtautuminen kotiin on muuttunut merkittävästi. Siinä missä koti nähtiin aiemmin vahvemmin myös sijoituksena, nyt sen rooli turvapaikkana on korostunut.

Ajatus kodista varallisuutta kasvattavana tekijänä on laskenut viime vuodesta. Huomionarvoista on, että vielä vuonna 2025 lähes puolet (49 %) omistusasumista tärkeänä pitävistä piti kotia keinona kasvattaa varallisuutta, kun nyt näin ajattelee enää 41 prosenttia. 

”Kodin merkityksen muutos heijastaa laajempaa ajankuvaa, ja asumiseen liittyviä päätöksiä punnitaan nyt aiempaa tarkemmin. S-Pankin asiakkaiden valinnoissa tämä näkyy erityisesti siinä, kuinka suuria lainoja ollaan valmiita ottamaan. Lisäksi korkokeskusteluja käydään paljon. Kun maailmalla myllertää, asumisen ratkaisuja tehdään useammin arjen tarpeet ja oma taloudellinen ja elämäntilanne edellä, ei ensisijaisesti tuottoa tavoitellen”, toetaa S-Pankin luottojohtaja Mari Govenius

Nuorilla aikuisilla sijoitusnäkökulma korostuu edelleen muuta väestöä enemmän. Iän ja elämäntilanteen vaikutus näkyy myös S-Pankin omassa datassa.

”Nuorilla ja ensiasunnon ostajilla korostuu usein ajatus asunnon ostamisesta pitkäjänteisenä tapana rakentaa omaa varallisuutta. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa heihinkin, mutta kun ei ole vanhaa asuntoa myytävänä ei tarvitse miettiä sen arvon kehitystä. Silloin voi olla helpompi nähdä tämä myös hyvänä ajankohtana ostaa oma koti, jos oma taloudellinen tilanne sen sallii. Kyllähän nyt ollaan ostajanmarkkinassa”, Govenius jatkaa.

Omistusasuminen nähdään edelleen tärkeänä 

Oman kodin omistaminen on edelleen valtaosalle (64 %) vähintään melko tärkeää. Keskeisin syy on omistamisen tuoma vakaus ja turvallisuuden tunne, vaikka omistamisen tärkeys onkin hieman laskenut vuodesta 2025. Yli 40 prosenttia omistusasujista kokee lisäksi omistusasumisen vuokra-asumista joustavammaksi esimerkiksi siksi, että omaan kotiin tehtävistä remonteista voidaan päättää vapaammin.

S-Pankin havaintojen mukaan myös vuokralla asuvat asiakkaat ovat kiinnostuneita omistusasumisesta erityisesti varallisuuden kerryttämisen ja asumiskustannusten ennakoitavuuden vuoksi.

”Omistaminen ei ole menettämässä merkitystään. Vaikka asuntoa ei nähtäisi ensisijaisesti sijoituksena, oma koti on monelle edelleen tärkeä tapa säästää. Moni kokee omistusasumisen tarjoavan pitkällä aikavälillä vakaamman pohjan omalle taloudelle”, sanoio Govenius. 

Elämänvaiheet ohjaavat asumispäätöksiä 

Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä asumiseensa: yli kahdeksan kymmenestä kokee asumisensa vähintään melko hyväksi. Omistusasujat ovat tyytyväisempiä kuin vuokralaiset ja asumistyytyväisyys on pysynyt vakaana. Ikäryhmien välillä on kuitenkin eroja: 30–40-vuotiaat kokevat muita useammin tyytymättömyyttä, kun taas yli 60-vuotiaat ovat selvästi tyytyväisimpiä. 

Goveniuksen mukaan tulosta voi osaltaan selittää se, että 30–40-vuotiaissa korostuvat elämänvaiheet, joissa asumistarpeet muuttuvat nopeasti esimerkiksi perheen kasvun myötä.

”Moni lapsiperhevaiheessa elävä pohtii tällä hetkellä tarkasti, onko asunnon vaihtaminen taloudellisesti oikea ratkaisu juuri nyt. Vaikka nykyinen koti ei enää täysin vastaisi arjen tarpeita, korkeammat asumiskustannukset, epävarmuus omasta taloudesta ja nykyisen asunnon myyntiaikaan liittyvät kysymykset voivat siirtää muuttopäätöstä. Tämä voi näkyä kokemuksena siitä, ettei asuminen tunnu täysin omaan tilanteeseen sopivalta”, Govenius sanoo.

Asumiseen liittyvät päätökset kytkeytyvätkin usein elämänmuutoksiin. Yleisimpiä tilanteita ovat lasten syntymän lisäksi parisuhteen muutokset tai halu muuttaa elämäntyyliä. Nuorilla korostuu opiskelujen alkaminen tai päättyminen. 

”Pankin näkökulmasta tämä näkyy esimerkiksi kiinnostuksena lainanhoidon joustoihin, säästöpuskureiden kasvattamiseen ja asumisen yllättäviin kuluihin varautumiseen. Taloudellisten reunaehtojen huomioiminen on tärkeää, mutta asumisratkaisujen pitäisi tuntua hyviltä ja toimivilta myös eri elämäntilanteissa”, Govenius sanoo.

S-Pankin kyselytutkimus: Näin suomalaiset kokevat kodin vuonna 2026

  • Lähes 70 prosenttia kokee, että maailmantilanne ja taloudellinen epävarmuus ovat lisänneet kodin merkitystä.
  • Peräti 96 prosenttia pitää kotia tärkeänä turvapaikkana.
  • Kahdeksalle kymmenestä koti merkitsee ennen kaikkea omaa tilaa ja rauhaa.
  • Yli 80 prosenttia on tyytyväinen nykyiseen asumiseensa.
  • Kodin merkitys varallisuutta kasvattavana tekijänä on heikentynyt 8 prosenttiyksikköä omistamista tärkeänä pitävien keskuudessa.

  

KantarFinland Oy toteutti Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksen S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 062 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Kyselyssä huomioitiin maakuntatasoinen tiedonkeruu, tavoitteena maakuntien väestöä vastaava edustavuus. Tiedonkeruu toteutettiin 6.5.–22.5.2026. 

Lisää artikkeleita aiheesta

Omakotitalo

Uusi koti -haaveesta todeksi

Talon rakentaminen oli erityisesti Pentti Aspilan haave. ”Ihmisen pitää toteuttaa haaveet, joita hän haluaa elämässään tehdä. Olen kiivennyt vuoret ja…

Korjaus ja remontointi

Pientalojen energiaremontit saavat nyt vauhtia kotitalousvähennyksen korotuksesta

Monessa omakotitalossa kevät on remonttien suunnittelun ja aloittamisen aikaa. Tänä ja ensi vuonna energiaremontteja vauhdittaa kotitalousvähennyksen korotus. Suomen hallitus päätti…

Kodin turvallisuus

Radonpitoisuudet korkeita Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivasta säteilystä antaman asetuksen mukaan asuintilojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä ilmakuutiometriä kohden…