Takka, kamiina, puukiuas tai muu tulisija tuo lämpöä ja tunnelmaa. Palamisen jälkeen syntyvä tuhka vaatii erityistä huolellisuutta. Tuhka ei ole koskaan täysin vaaratonta, vaikka se näyttäisi ulospäin kylmältä. Sen joukossa voi olla kekäleitä, jotka kytevät huomaamatta vielä pitkään tulen sammumisen jälkeen.
”Moni yllättyy siitä, kuinka pitkään tuhka voi säilyttää lämpöä. Kytevät kekäleet voivat pysyä vaarallisina jopa vuorokauden tai pidempään, vaikka tulipesä näyttäisi jo täysin sammuneelta”, kertoo vakuutusyhtiö Turvan palvelupäällikkö Matti Hämäläinen.
Yksi yleisimmistä virheistä on tuhkan kerääminen liian aikaisin. Jos kuuma tai kytevä tuhka päätyy vääränlaiseen astiaan tai liian lähelle rakennusta, seurauksena voi olla vakava tulipalo.
Huonot tavat lisäävät paloriskiä
Palot saavat usein alkunsa arjen kiireessä tehdyistä ratkaisuista. Tuhkaa kerätään pahvi-, muovi- tai paperiastiaan tai viedään suoraan jäteastiaan. Myös tuhka-astian säilyttäminen rakennuksen seinustalla, terassilla tai varastossa lisää riskiä merkittävästi.
”Tuhkaa ei pidä koskaan käsitellä kevyin perustein. Palamaton astia ja etäisyys rakennuksista ovat ehdottomia perusvaatimuksia”, painottaa Hämäläinen.
Turvallinen tuhkan käsittely perustuu muutamaan yksinkertaiseen periaatteeseen. Tuhka tulee kerätä vasta, kun se on täysin jäähtynyt. Keräämiseen on käytettävä palamatonta, kannellista astiaa, kuten metallista tuhka-astiaa. Kansi estää hapen pääsyn tuhkaan ja vähentää kytemisen riskiä.
Paras paikka säilyttää tuhka-astiaa on riittävän etäällä rakennuksista, palamattomalla alustalla. Tuhka voidaan hävittää vasta, kun on täysin varmaa, ettei se enää sisällä kuumia tai kyteviä osia.
”Turvallinen tuhkan käsittely on pieni vaiva, mutta sen merkitys paloturvallisuudelle on suuri. Oikeilla rutiineilla voidaan ehkäistä vahinkoja, jotka pahimmillaan johtavat koko rakennuksen menetykseen”, muistuttaa Hämäläinen.
Nuohous olennainen osa tulisijan turvallisuutta
Tuhkan käsittelyn lisäksi tulisijan turvallisuuteen vaikuttaa säännöllinen nuohous. Ympärivuotisessa käytössä oleva tulisija tulee nuohota vähintään kerran vuodessa. Vain kesäkäytössä olevilla mökeillä nuohous riittää noin kolmen vuoden välein. Jos tulisija on ollut käyttämättä yli kolme vuotta, se on nuohottava ja tarkastettava ennen uudelleen käyttöönottoa.
Nuohouksen tärkein tehtävä on ehkäistä nokipaloja ja varmistaa savuhormien turvallinen toiminta. Hormiin kertynyt noki voi syttyä ja aiheuttaa vakavan tulipalon. Samalla nuohooja tarkistaa tulisijan ja hormien kunnon ja voi havaita vauriot ajoissa.
” Tulipesästä saa poistaa tuhkat itse, mutta hormin ja tulisijan nuohous kuuluu aina ammattilaiselle. Säännöllinen nuohous on keskeinen osa paloturvallisuutta”, korostaa Hämäläinen.
Jos tulisija on ollut käyttämättä yli kolme vuotta, se on nuohottava ja tarkastettava ennen uudelleen käyttöönottoa.
