Ilmalämpöpumppuja myytiin viime vuonna 96 000 kappaletta 14 prosentin kasvulla, ilma-vesi- ja maalämpöpumppuja kumpiakin 7 000 kappaletta ja poistoilmalämpöpumppuja 1 700 kappaletta. Pientalojen maalämpö- ja poistoilmalämpöpumput kärsivät eniten rakentamis- ja saneerausalan alhosta, mikä näkyi 10 prosentin myynnin laskuna. Ilma-vesilämpöpumppujen myynti säilyi edellisen vuoden tasolla.
Onnistumisia on nähtävissä isoissa lämpöpumpuissa kerrostalo- ja palvelurakennuskohteissa kaukolämmön korvaajina. Sille sektorille myös uudet liiketoimintamallit kuten lämpöä palveluna ovat tulleet rytinällä. Myös kauko- ja aluelämmön tuotannossa lämpöpumppupohjaiset ratkaisut yleistyvät vauhdilla. Sekin sektori lämpöpumppuistuu siirtyen fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamisesta hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntäen kohti puhtaampia sähköisiä ratkaisuja.
Suomeen on myyty yli 1,8 miljoona lämpöpumppua viime vuosikymmenien aikana. Näin myös lämpöpumppujen vaihtomarkkina uusiin ja tehokkaampiin pumppuihin on jo vahvasti käynnistynyt. Ilmalämpöpumppujen myynnistä jo yli kolmannes on vaihtopumppuja. Ruotsissa, jossa lämpöpumppubuumi alkoi reilusti Suomea aiemmin, lämpöpumppuvaihtomarkkina on jo viitisenkymmentä prosenttia, kuvailee esimerkkimaatamme Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.
Lämmitys sähköistyy ja lämpöpumppuistuu
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen lämmitykseen ovat lämpöpumput. Ne pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin.
Onneksi lämmityksen sähköistyminen on Suomessa jo todella hyvässä vauhdissa. Suomen 1,9 miljoonaa lämpöpumppuun on investoitu jo 10 miljardia euroa. Ne tuottavat lähes kolmekymmentä prosenttia koko Suomen rakennusten lämmityksestä. Lämpöpumput ovat valtavirtaa rakennusten erillislämmityksessä, mutta myös kaukolämmön tuotannosta jo 15 prosenttia syntyy on lämpöpumpuilla.
Euroopassa lämpöpumppualalle on odotetavissa hurjaa vauhtia. RePowerEU-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen tarvitaan 60 miljoonaa lämpöpumppua jo vuonna 2030. Nyt Euroopassa on noin 30 miljoonaa lämpöpumppua.
Suurin haaste alan kasvulle Keski-Euroopassa on yleisimmän lämmitysmuodon kaasun ja sähkön hintasuhde. Lämpöpumppuja ei siellä valitettavasti pystytä vielä käytännössä myymään kuin valtavien tukien avulla, kunnes kaasu-sähkö-hintasuhde saadaan kohdalleen.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolestaan arvioi, että maailmassa on oltava 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050, jotta lämmitys- ja jäähdytyssektorin ilmastomuutoksen torjumis- ja vihreän siirtymän tavoitteissa pysytään. Jäähdytyksen yleistyminen ja jäähdytystarpeen lisääntyminen tuo lämpöpumppupohjaisille markkinoille valtavat mahdollisuudet globaalisti ja paikallisesti.
Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry on lämpöpumppualan edistämis- ja asiantuntijajärjestö. SULPU välittää jäsenilleen informaatiota alan toiminnasta sekä tiedottaa kuluttajia sekä tiedottaa sekä valmistelee ja toimii asiantuntijana päättäjien apuna. SULPU osallistuu kansainvälisten lämpöpumppujärjestöjen toimintaan, myötävaikuttaa kansallisten ja kansainvälisten projektien kautta niin, että lämpöpumppualan tietoa, tutkimusta, koulutusta, sitoutumista ja resursseja syntyy ja kasvaa mm. yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin, rahoitusinstituutioihin. SULPU tarjoaa jäsenilleen ja muille halukkaille lämpöpumppuihin liittyvää koulutusta yhteistyökumppaniensa kanssa. SULPU kerää ja julkaisee tilastotietoa lämpöpumppualasta sekä kommunikoi tilastotiedot myös kansainvälisten järjestöjen kanssa. www.sulpu.fi
